Browsing by Title

Tutkimus käsittelee maailman viljamarkkinoiden hintavaihtelua ja hintaan vaikuttavia tekijöitä. Tarkastelussa on erityisesti vehnän ja riisin maailmanmarkkinahinta. Tutkimuksessa selvitetään mistä lähiaikojen nk. ruokakriisi johtuu ja mitkä tekijät ovat vaikuttaneet vehnän ja riisin hintoihin. Näihin kysymyksiin vastataan ajankohtaisen kirjallisuuden ja empiirisen ekonometrisen mallintamisen pohjalta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu hintateoriaan ja tutkimusmenetelmänä käytetään ekonometristä estimointia. Tutkimuksessani estimoitiin vehnän ja riisin maailmanmarkkinahintojen kehitys sekä vuosina 1998–2009 että pidemmällä aikavälillä vuosina 1971–2008 ja 1983–2008. Aineistot estimoitiin klassisen pienimmän neliösumman menetelmällä. Tutkimuksessa on rakennettu yksinkertaisia ekonometrisia malleja, joilla voidaan kuvata vehnän ja riisin hintavaihteluita. Mallit rakennettiin kirjallisuudessa esitettyjen ruokakriisin aiheuttaneiden syiden ja fundamenttien perusteella. Lyhyellä aikavälillä, 1998–2009, vehnän hintaa selittäviksi tekijöiksi valittiin varastojen tase, öljyn hinta, euron ja dollarin suhde, pitkien noncommercial -positioiden määrä ja biopolttoaineiden tuotanto. Lyhyellä aikavälillä riisin hintaa selittäviksi tekijöiksi valittiin varastojen tase, öljyn hinta, euron ja dollarin suhde, vehnän viivehinta ja vientirajoitukset-dummymuuttuja. Malleissa, joissa esiintyi autokorrelaatiota, hyödynnettiin Cochrane-Orcutt -tekniikkaa. Pidemmän aikavälin, 1971–2008 ja 1983–2008, estimoinnissa vehnän ja riisin hintoja selittävinä muuttujina olivat varastojen tase, öljyn hinta ja euron ja dollarin suhde. Vehnän hintaa lyhyellä aikavälillä kuvaavan log-lineaarisen mallin selittävistä muuttujista varastojen tase, euron ja dollarin suhde, pitkien noncomm -positioiden sekä biopolttoaineiden tuotannon määrä olivat tilastollisesti merkitseviä 1–10 % riskitasolla. Öljyn hinta ei ollut log-lineaarisessa mallissa tilastollisesti merkitsevä, vaikka aikaisemmassa kirjallisuudessa öljyn kohonnut hinta on usein esitetty syyksi ruuan hinnannousulle. Haitallista autokorrelaatiota pyrittiin vähentämään hyödyntämällä Cochrane-Orcutt tekniikkaa. Riisin kohdalla log-lineaarinen malli oli parempi selitysasteeltaan kuin lineaarinen ja selittävistä muuttujista tilastollisesti merkitseviä olivat varastojen tase, öljyn hinta, euron ja dollarin suhde ja vientirajoitukset. Muuttujien etumerkeissä oli kuitenkin epäloogisuutta. Autokorrelaatiota oli havaittavissa myös riisin kohdalla. Riisin hintaa estimoiva malli ei toiminut yhtä hyvin kuin vehnän malli. Vehnän hintaa estimoitiin myös pidemmällä aikavälillä, jolloin log-lineaarisen mallin selittävistä muuttujista tilastollisesti merkitseviä olivat öljyn hinta ja euron ja dollarin suhde. Varastojen tase ei ollut tilastollisesti merkitsevä pitkän aikavälin estimoinnissa. Pidemmän aikavälin estimoinnissa autokorrelaatio ei ollut yhtä suuri ongelma kuin lyhyen aikavälin estimoinnissa. Riisin hintaa estimoitiin myös pidemmällä aikavälillä. Lineaarinen malli toimi paremmin pidemmän aikavälin tarkastelussa, mutta vain öljyn hinta oli tilastollisesti merkitsevä muuttuja. Bioetanolin vaikutuksesta vehnän hintaan tehtiin myös ex post -simulaatio vuosille 2005–2009. Biopolttoaineiden tuotannon tilastollinen merkitsevyys vehnän hintaa selittävänä tekijänä laski hieman, kun tuotanto oli simulaatiossa vuoden 2005 tasolla. Tuotannon määrän alhaisempi määrä simulaatiossa ei laskenut kuitenkaan merkittävästi vehnän ex post-hintaskenaariota.

Maatalouden toimintaympäristö on muuttunut Suomessa ennen näkemättömällä tavalla viimeisten vuosikymmenten aikana. Kansalliset maatalousmarkkinat on vapautettu ulkomaiselle kilpailulle ja samanaikaisesti viljelijöiden alentunutta tulotasoa on pyritty paikkaamaan maataloustuen muodossa. Maailmalla maataloustuotteiden kauppaa on ohjattu entistä avoimempaan suuntaa samalla kun eri maiden ja blokkien välisiä kaupan raja-aitoja on madallettu lähes kaikilla kaupan alueilla. Maataloustuottajille tämä on tarkoittanut erityisesti viimeisten vuosien aikana yhä suurempia tuotteiden sekä panosten hintojen vaihteluja ja epävarmuutta tulotasoon. Myös mahdollisen ilmastonmuutoksen aiheuttamat äärisääolosuhteet lisäävät maailman ruokahuollon kannalta tärkeille tuotantoalueille osuessaan hintatason vaihteluja, aiheuttamalla satotappioita ja ylimääräisiä kustannuksia. Lisääntynyt hintojen volatiliteetti on ajanut monet kehittyneistä maista pohtimaan uusia keinoja maataloustuotannon sekä viljelijöiden tulotason turvaamiseksi. Samanaikaisesti nostamatta maataloustukien määrää tai lisäämällä byrokratiaa. Yksi esitetyistä ratkaisuista on koko tilan talouden kattava tulovakuutus. Eniten kokemuksia maatilojen sato- ja tulovakuutuksista löytyy Pohjois-Amerikan maista. Euroopan yhteisien maatalouspolitiikan kannalta sopivimmaksi vaihtoehdoksi voi valikoitua Kanadassa käytössä olevaan maatalouden riskienhallinta ohjelmaan ja sen tulovakuutuksiin pohjautuva järjestelmä. Ennen tulovakuutusjärjestelmien käyttöönottoa on kuitenkin huolellisesti pohdittava ja laskelmin mallinnettava miten kyseinen järjestelmä käyttäytyisi kohdemaassa. Onko vastaavanlainen riskienhallintakeino jo olemassa? Tai onko kyseisen maan olosuhteissa mahdollista hyväksikäyttää tulotason turvaksi kaavailtua järjestelmää.

Maatalouden ympäristöä kuormittava vaikutus tunnustetaan Suomessa jo laajasti. Keskeisin maata-louden ympäristökysymys on vesiensuojelu. Maatalouden aiheuttama ympäristökuormitus on pää-osin vesistöjen ravinnekuormitusta ja tärkeimmät ravinteet ovat typpi ja fosfori. Maatalouden ympä-ristöohjelmien myötä viljelykäytännöt ovat kehittyneet monessa suhteessa vesiensuojelun kannalta myönteisemmiksi. Vesiensuojelutavoitteet eivät kuitenkaan ole toteutuneet ja maatalouden ravinne-kuormituksen vähentämiseksi on tarpeen parantaa nykyisiä tai kehittää uusia ohjauskeinoja. Ravinnetaseet ovat maatalouden ympäristöohjelmassa viljelijöille vapaaehtoinen lisätoimenpide. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää viljelijöiden kokemuksia ravinnetaseista ja saada heil-tä näkemyksiä uuden ravinnetasemallin perusteiksi. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon ravinnetaseet ympäristötuen lisätoimenpiteeksi valinneet viljelijät. Ravinne-taselaskelmat ovat käyttökelpoinen ja myös edullinen vaihtoehto maatalouden ravinnekuormituksen määrittämiseen verrattuna esimerkiksi kuormitusmittauksiin. Tutkimuksen ulkoisessa viitekehyksessä käsiteltiin maatalouden aiheuttamia positiivisia ja negatiivi-sia ympäristövaikutuksia. Maataloustuotanto aiheuttaa aina ympäristöhaittoja ja julkisen vallan ta-voitteena on löytää tasapaino, jossa maksimoidaan tuotannon aiheuttamien hyötyjen ja saastuttami-sen aiheuttamien kustannusten erotus. Taloudellisesti optimaalisen saastumisen ratkaisutavoista tutkimuksessa esiteltiin Pigoulainen veroratkaisu ja Coaselainen sopimusratkaisu. Tutkimuksen sisäinen viitekehys muodostui informaation talousteoriasta. Toimijoiden välistä tiedon epätasaista jakautumista kutsutaan epäsymmetriseksi informaatioksi, josta aiheutuvia ongelmia voidaan kuvata päämies-agentti teorialla. Haitallinen valikoituminen on epätäydellisen informaation aiheuttama ongelma, joka syntyy päämiehen ja agentin välille ennen sopimuksen tekoa. Epätäydel-lisen toiminnan aiheuttamaa ongelmaa kutsutaan moraalikadoksi ja ongelma syntyy sopimuksen teon jälkeen. Viljelijät voitiin tutkimustulosten avulla jakaa eri tavoin ympäristöön suhtautuviin asennetyyppeihin, jotka nimettiin perinteisiksi, voimaperäisiksi ja ympäristöaktiivisiksi viljelijöiksi. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan sanoa, että viljelijät kokivat ravinnetaseet kohtuullisen tärkeänä ravinnekuormi-tuksen vähentämisen työkaluna. Toisaalta tutkimuksella ei löydetty selvää vastausta, miten tulevan ympäristöohjelmakauden mahdollinen ravinnetaseiden pakollisuus perustoimenpiteenä vaikuttaa viljelijöiden valintoihin. Maatalouden ympäristökuormituksen vähentämisessä ravinnetaseiden merkitys tulee tulevaisuu-dessa kasvamaan. Tämän työn tulosten perusteella kiinnostaviksi jatkotutkimuksen aiheiksi nousivat ravinnetaseiden laajempi tarkasteleminen maatilojen pistekuormituksen ohjauskeinona sekä vesis-tökuormituksen ja ravinnetaseiden välisen yhteyden tarkempi selvittäminen.

A field experiment was conducted at Potato Reseach Institute during 1997-2002 in Lammi, Finland. The first aim of the work was to find out the suitability of three- and four-year crop rotation on potato production. The second aim was to investigate the effect of three different tilling methods and four different preceding crops on yield and quality of potato. The tilling methods were autumn and spring ploughing and light cultivation. The preceding crops were barley with straw left in the plots, barley with straw harvested, oat with straw harvested and two-year-grass. There were no differences on yield or quality of tubers between the studied crop rotations. The tuber yield did not differ between the tilling methods or the preciding crops. There was an interaction between all studied rotation and tilling methods. Three-year rotation resulted in approximately 5 % higher tuber yield and 14 % higher marketable yield following spring ploughing and light cultivation in comparison to autumn ploughing. However, four-year rotation resulted in an opposite result, since the tuber yield was 7 % and marketable yield 17 % higher following autumn ploughing in comparison to both spring ploughing and light cultivation. The most effecting factor on tuber quality was the two-year-grass as a preceding crop. Starch content was a little less than one percentage point higher following grass in comparison to all other preceding crops studied. Plant stand was also slightly sparser and tubers were slightly larger following grass in comparison to other preceding crops studied. This was due to grass lumps which caused problems in planting and resulted in uneven plant stand density. There were more green tubers following grass in comparison to other preceding crops studied. The starch content was a little less than one percentage point lower following spring ploughing in comparison to other tilling methods. Common scab was observed somewhat more following spring ploughing. The light cultivation resulted in the highest number of green tubers. Three- and four-year crop rotations seem to fit for potato cultivation, and oat and barley are suitable as preceding crops for potato. Yield is not affected when spring ploughing- and light cultivation is applied with cereals as preceding crops. The two-year-grass is also suitable preceding crop for potato. It increases the tuber starch content, even tough it can decrease the quality. Thus, autumn ploughing is the best option as a tilling method to be used for grass as a preceding crop in potato cultivation.

Crop rotation is an important farming practice in organic agriculture. In the research it has been shown that diverse crop rotations enhance productivity as well as agrobiodiversity, and thus the organic regulations of EU obliges the farmers to have diverse rotations on their farms. However, it is unclear what kinds of crop rotations have been implemented on Finnish farms. In this master’s thesis the aim was to find out what kinds of crop rotations plans there were used on 21 organic arable farms on Uusimaa and Satakunta regions in the Southern Finland and how the plans were put into practice during 2008–2012. The aim was also to study, if there were differences between the regions. The study material consisted of the crop rotation plans which are required from the farmers in the beginning of 5-year organic subsidy period and of the information from EU’s IACS-database about the crops grown on farms. The typical crop rotation on the organic farms was the alternation between cereals and ley, in different pace on different field plots. Also the winter rye – oat – two- or three-year ley was a typical crop rotation. Crop rotation plans and realized crop rotations were compared with each other by “realization index”, which was developed by this study. The realization index showed that the plans were followed every year less and less on the average, but on the same time it was also typical to come back to the plans. However, as a consequence of the changes made into the plans, the field area of the farm was usually not an entity, bound together by crop rotation, but the crop rotation was planned for the each field plot separately. There were statistically significant differences in crop rotations plans between regions. In Uusimaa region the crop rotations were based on crop types whereas in Satakunta region the crops to be grown were identified more precisely. Several future research topics emerged, such as the significance of crop rotations in organic agriculture, farmer’s strategies in crop rotation design and the sustainability as well as productivity of those strategies.

Suomalaiset viljelijät tekevät tyypillisesti viljalajista riippuen noin 10–30 prosentille sadosta hintakiinnityksiä. Viljelysopimukset ovat keino viljakaupan toimijoille hankkia raaka-ainetta ja käydä kauppaa kotimaassa ja kansainvälisesti. Tämä tutkimus keskittyy viljelysopimuspäätöksiin vaikuttaviin tekijöihin, joita oletetaan olevan enemmän kuin yleisesti oletettu pelkkä hinta. Tutkimuskysymykseen vastattiin analysoimalla tutkijan luomasta kyselystä dataa faktorianalyysillä ja ristiintaulukoinnilla. Lisäksi tuloksia tukee jonkin verran kyselyn avoimista kysymyksistä saadut vastaukset. Tutkimuskyselyyn vastasi 263 viljelijää eri puolilta Suomea. Datasta ajettiin samankaltaisuutta maksivoiva faktorianalyysi ja pääkomponenttianalyysi ja valittiin empiirisin perustein toinen, jolla tehtiin vielä rajatusti vain viljelysopimuksia tekevistä viljelijöistä faktorianalyysi. Tuloksien perusteella viljelijät jakautuvat neljälle eri faktorille, jotka ovat ”hintariski” tai ”hinnanhallinta”, ”sopimusasiat”, ”tilan talous” ja ”tuotannollinen riski”. Tuloksissa ei ollut merkittävää eroa kaikkien viljelijöiden ja vain viljelysopimuksia tekevien viljelijöiden kanssa. Erot tulivat lähinnä suuremmasta määrästä faktorien sisältämissä tekijöissä, joita oli enemmän faktoria kohti vain viljelysopimuksia tekevien viljelijöiden otannassa. Ristiintaulukoinnilla saatiin osoitettua varastokapasiteetilla olevan merkitystä viljelysopimuspäätöksiin. Etäisyys ostajan varastolta osoittautui merkityksettömäksi tekijäksi. Merkittävimpänä johtopäätöksenä voidaan pitää sitä, että viljelijät tekevät hintakiinnitettyjä viljelysopimuksia muidenkin syiden kuin hinnan perusteella. Viljelijät saattavat hyödyntää viljelysopimuksia talouden suunnittelussa. Tulokset antavat aihetta pohtia sopimusmallien kehittämistä Suomessa. Tutkimustuloksia joudutaan pitämään suuntaa antavina, koska faktorianalyysin luotettavuus kärsi alhaisista merkitsevyysasteista. Tutkimus kuitenkin antaa suuntaa viljelysopimuspäätöksiin vaikuttavista tekijöistä ja tutkimus tuotti myös useita jatkotutkimusmahdollisuuksia.

The economy of Laos has been growing fast in recent decades, causing profound changes in rural livelihoods, traditional agriculture and the environment. The governments’ land use policies aiming to restrict shifting cultivation are shifting the subsistence farming towards more market-oriented agriculture production. In addition, increased job opportunities, improved infrastructure and increased land pressures are affecting smallholder farmers’ livelihood strategies. Despite the rapid economic growth, income disparities remain high in Laos, with high rates of poverty especially in rural areas remaining common. The rural households are often highly dependent on agriculture and forest resources for the income and food security. Therefore, it is important to study how the rapid economic transition and changes in agriculture affect their livelihood strategies. The four research questions addressed in this study were 1) What are the main changes in households’ livelihoods ( ‒ the strategies households create and follow to improve their livelihoods) and land use at village-level over the past 10 years? 2) How the forests/forest cover have changed in the village over the past ten years and what have been the main drivers for the changes? 3) How the smallholders’ access to and availability of forest resources have changed over the past ten years? 4) What kind of shocks the households have experienced in the past 12 months and what have been their coping strategies to overcome the shocks? Primary data was collected using three different methods. Altogether 90 randomly selected households were interviewed in the three rural villages in Nambak district in Luang Prabang province. In addition, two separate focus group discussions with different gender and one key informant interview were conducted in each of the study village. Household surveys data was collected on households’ demographics, main income sources and changes in capital assets and cropping. In focus group discussion data was collected on most important environmental resources, forests and landscape changes. In key informant interview data was collected on main characteristic of village infrastructure, history, forest cover and land use. The study showed that the households have introduced many valuable cash crops and trees to their farms in the last 10 years. Improved access to markets and high demand for crops, (such as cardamom, galangal, broom grass and rubber) from neighboring countries has changed crop production, livelihood strategies and livelihood outcomes in study villages. The shift from subsistence agriculture to more cultivation of cash crops and more labour opportunities in large-scale cash crop plantations has increased household income. In addition, cash crop cultivation requires less labour input than replaced upland rice production. Livelihood shocks experienced by households were mostly crop failures due to drought, livestock losses due to diseases and severe illnesses of household members. It was found that households mainly coped with shocks by using cash savings, indicating that shocks were either relatively minor, or increased incomes allow them to overcome shocks without having to sell assets or other actions. In terms of changes in availability of forest resources, some of the non-timber forest products are reportedly over-harvested in the villages and there are less trees now than 10 years ago, especially in production forests, since local people have been cutting them for domestic use. In addition, forest cover has decreased, since forests have been cleared for rubber plantations and farmland. The changes in crop production and intensification of land use has improved the households’ overall income-level. Over 80% of the respondents thought their incomes have increased over the past 10 years. However, the cash crops price fluctuations and potential decline of sale prices can have negative impacts to the smallholders’ livelihoods and food security. The households’ resilience to cope with livelihood shocks is often dependent on the capital assets they possess. The relatively poor households are generally more vulnerable to livelihood shocks; therefore, having sustainable and diverse livelihood strategies is important in rural villages. In addition, the increasing land pressures from agricultural intensification and population growth, overuse of NTFPs, and large-scale cash crop plantations can lead to deforestation and forest degradation in the village areas.

Useiden maassa pesivien lintujen kannat ovat olleet laskusuuntaisia viime vuosikymmeninä Suomessa ja yhtenä merkittävimmistä syistä tälle on maiseman pirstaloituminen ja elinympäristöjen muutokset. Yhtenä syynä lisääntymismenestyksen heikentymiselle pidetään maassa pesiviin lintuihin kohdistuvaa pesäpredaatiota. Villisika (Sus scrofa) on tulokaslaji Suomessa ja sen kanta on vakaa. Villisika on opportunistinen sekasyöjä, jonka tiedetään syövän myös lintujen munia. Lajin vaikutuksista Suomen luonnolle ei silti tiedetä juuri mitään ja tutkimustietoa villisian aiheuttamasta pesäpredaatiosta on saatavilla vain vähän. Tässä tutkielmassa tarkastellaan villisian vaikutuksia maassa pesivien lintujen pesimämenestykseen pesäpredaatiokokeiden avulla. Kokeissa käytettiin keinopesiä ja tulosten avulla tehtiin johtopäätöksiä villisian vaikutuksista pesäpredaatioon. Ympäristön vaikutusta pesimämenestyk-seen ja petoyhteisöjen lajisuhteita tarkastellaan myös. Pesäpredaatiokokeet suoritettiin koepesiä käyttämällä ja niillä vierailleita petoja tarkasteltiin riistakameroilla hankitun materiaalin avulla. Koealueiden nisäkäspetoyhteisöjen koostumuksesta saatiin tietoa hajupostikokeiden avulla, joissa käytettiin myös riistakameroita petojen tunnistamiseen. Kokeet suoritettiin pelto-metsämosaiikeilla sekä villisikojen ruokintapaikkojen läheisyydessä. Pesiä aineistoon kertyi yhteensä 150. Koealat sijaitsivat alueilla, joilla villisikatiheyksien tiedettiin olevan keskimääräistä korkeampia ja koealoja kertyi yhteensä 28. Saatuja tuloksia verrattiin samoilla menetelmillä hankittuun vertailuaineistoon villisioista vapailta alueilta. Villisika tuhosi kokeiden aikana yhteensä neljä pesää, eikä sen aiheuttaman pesäpredaation todettu olevan tilastollisesti merkitsevää. Villisian vaikutuksista petojen välisiin lajisuhteisiin ei aineiston perusteella voitu vetää johtopäätöksiä, vaikka supikoiran aiheuttama pesäpredaatio oli villisikojen esiintymisalueilla vertailuaineistoa vähäisempää. Suurin pesäpredaatiota aiheuttanut lajiryhmä oli varislinnut (Corvidae). Varislintujen aiheuttama pesäpredaatio sijoittui enimmäkseen peltoaloille sekä pellon ja metsän rajavyöhykkeelle, kun taas nisäkkäiden aiheuttama predaatio keskittyi enemmän metsäaloille. Villisian ei havaittu tutkimuksen perusteella aiheuttavan merkittävää pesäpredaatiota. Tulokset antavat lieviä viitteitä siitä, että villisialla voisi olla vaikutuksia esiintymisalueidensa petoyhteisöjen koostumukseen. Tutkimusta villisiasta ja sen vaikutuksista tarvitaan kuitenkin vielä lisää luotettavamman ja monipuolisemman tiedon saamiseksi.

Alkoholin merkitys yksilöille ja yhteiskunnille on kulttuurisidonnaista. Suomessa alkoholilla on eurooppalaiseen kulutustasoon verrattuna korostetun suuri asema poliittisessa keskustelussa. Alkoholipolitiikan kautta valtio pyrkii vaikuttamaan kulutuksen tasoon ja alkoholin aiheuttamiin kustannuksiin. Tavoitteiden saavuttaminen eurooppalaisilla sisämarkkinoilla on haasteellista. Tutkimuksessani tarkastelen kuluttajien ostopäätösten motiiveja alkoholintuonnin osalta. Alkoholintuonti on jaettu perinteiseen matkustajatuontiin ja moderniin alkoholimatkustukseen. Tarkastelun keskiössä ovat kuluttajuuden poliittiset motiivit ja kulutuksen mahdollistama uudenlainen poliittisen vaikuttamisen mahdollisuus. Tutkimusongelmaksi muodostui alkoholipolitiikan tavoitteiden suhde todellisuuteen: Miten alkoholipolitiikka todellisuudessa vaikuttaa kulutuksen tasoon ja kohdistumiseen? Tutkimus on toteutettu internet-pohjaisena kyselytutkimuksena. Aineisto on analysoitu määrällisiä tutkimusmenetelmiä hyväksikäyttäen. Suomen ja Viron välinen ”viinaralli” on todellisuutta. Vuoden 2014 litramääräinen tuonti oli jo 78 miljoonaa. Kuluttajat ovat vähentäneet kotimaista kulutusta ja siirtäneet katseensa ja ostoksensa virolaisiin alkoholimarketteihin ja laivayhtiöiden valikoimiin. Tutkimuksen vastaajat kokivat suomalaisen hintatason liian kalliiksi kansainvälisessä vertailussa. Halpa hinta, tuonnin helppous laivayhtiöiden räätälöityjen (parkkipaikat, ennakkotilaukset, ym.) matkojen yhteydessä, ja pyrkimys vaikuttaa vallitsevaan tilanteeseen olivat yleisiä tuonnin syitä. Ostojen kohdentaminen ja perinteisten toimijoiden sivuuttaminen ovat poliittisen kuluttajuuden keinovalikoiman keskeisimpiä menetelmiä. Aikaisempien tutkimusten mukaisesti vastaajat uskoivat menetelmien mahdollisuuksiin vaikuttamisen välineenä ja olivat myös valmiita toteuttamaan näitä keinoja pyrkiessään osoittamaan tyytymättömyyttään vallitsevaan alkoholipolitiikkaan. Tulosten valossa alkoholipolitiikka ei toimi. Suomalainen hintataso ja juomien tuonnin helppous omaan käyttöön ovat siirtäneet vastaajien kulutusta itse tuomiinsa juomiin.

In recent years, timber and forest management service sales have increasingly moved into electronic services. Combining this with distant ownership can create a situation where forest owners' knowledge about silviculture and forest management is in danger of diminishing. Poor understanding of the condition of one’s own forest and silviculture increases the need of trust towards the service provider. The purpose of this study is to find out how forest owners currently make timber sales and purchase forest management services. In addition, the focus will be on identifying the factors involved in the sales and purchase decision and how virtual reality fits into timber trade, the purchase of forest management services, and the services of forest owners. In this research, e-services and virtual reality on the customer path rose to special consideration. More specific research setting or research questions were not assigned for this research due to the nature of design ethnography and grounded theory, which are used in this research. Design ethnography and grounded theory methods were chosen as the research approach. The purpose of ethnography is to gain a wholesome understanding of the customers’ behavior, beliefs, and reasons behind their actions. The research was conducted by interviewing forest owners and following their journey during the timber sales and purchase of the forest management services. Methods of grounded theory was used to provide the academic framework for this research. Results show that one of the most important, if not the most important factor in decision-making and choosing a service partner, is trust, which also has an intergenerational influence. Research results showed antecedent trust factors to be customer-based (e.g., previous experience) or company-based (e.g., company values and quality of the services). Other important factors affecting trust and decision making are perceived risk and customer learning, which are interrelation with customer trust. The results of this research indicate that virtual reality can potentially increase customer trust toward the service provider under certain conditions. Virtual reality was also seen as having an impact on customer learning, which allows forest owners to learn the effects of different silviculture practices on their own forest. The results show that every customer segment can benefit from virtual reality. Inspecting the forest plan and seeing the effects of different forestry operations in the virtual reality were seen as the most significant benefits of the virtual reality. In addition, interviewees saw that including the ability to see the visualization of the expected future growth in virtual reality would facilitate decision making.