Browsing by master's degree program "Master's Programme in Food Economy and Consumption"
Now showing items 41-60 of 85
-
(2021)Consumption in growth-based economic system from the sufficiency perspective: Qualitive and data-driven content analysis of SKS’s Kestävä kehitys -writing competition texts The master’s thesis examines overconsumption in a growth-based economic system from the perspective of sufficiency, and in particular the questions: what is overconsumption, what factors support overconsumption in Finnish society, and how could consumption be sufficient so that it does not “exceed”? The data of this study is created as a result of the Finnish Literature Society’s (SKS) archive’s Kestävä kehitys -writing competition (2018) “Pieniä ponnistuksia, Suuria saavutuksia”, which is part of the archive materials collections on Traditional and Contemporary Culture (SKS KRA). The research method is data-driven content analysis. The themes highlighted in the data are the problematic nature of the growth-based economic system, consumer criticism, the individual's ability and inability to influence change, the factors influencing overconsumption and the sufficiency of consumption. The thesis describes the opinion of respondents of different ages and from different localities about the prevailing consumer culture, what it should be like, how ready they are personally for change, and what changes are needed at the individual and structural level. The theoretical framework of the thesis is based on the critique of the growth-based economic system and the literature on the sufficient economy and the sufficiency of consumption. Overconsumption can be defined as consumption that leads to uncontrolled climate change, biodiversity loss and overexploitation of natural resources. In Finland, overconsumption is built on the demands of a growth-based market economy, where only continuous economic growth secures employment and well-being. This claim is associated with a consumer culture that supports overconsumption. The more materially wealthy the culture and, through it, the wealthier the citizens, the greater is the consumption. Cultural change is required to make consumption more sufficient. The results of the thesis emphasized the importance of changing attitudes, eco-efficiency in everyday choices and behavior, and limiting the marketing of consumer credit. Political decision-makers were called upon to dare to change consumption in a more sustainable direction through means of control. In order for consumption to be sufficient, well-being shouldn’t be based solely on economic growth, wealth, and a material lifestyle. Increasing efficiency through technology in order to reduce emissions is also not enough if consumption continues to grow and thus the use of natural resources. In a society where the economic system, an over-consuming consumer culture, a market economy, the media and the activities of businesses and consumers are all interlinked, cooperation between researchers, businesses, politicians and NGOs plays a key role in bringing about cultural change.
-
(2020)Since January 2018, all alcoholic beverages containing a maximum of 5.5% alcohol by volume (ABV) have been allowed to be sold in grocery stores in Finland due to the new Alcohol Act. Subsequently, 5.5% ABV wines entered the market in Finland in 2018. To examine both the demand and supply sides of low alcohol wines, this thesis presents results from an analysis of consumers’ stated preferences and retail store managers’ stated preferences. In particular, it aims to provide insights into consumers’ consumption habits, knowledge, and attitudes towards low alcohol (5.5% or less) wines, and retailers’ knowledge and preferences about the wine assortment and sales of low alcohol wines. In the literature review, I examine previous research about wine consumption in Finland and internationally, as well as wine research in the context of retailing. This thesis is based on a quantitative research. I conducted the consumer survey (N=183) and retail store manager survey (N=50) as online surveys during August-October 2019. The surveys included Likert-scale and yes/no questions, as well as open-ended questions and questions about sociodemographic factors. In particular, I examine how subjective wine knowledge and sociodemographic factors are related to consumers’ purchasing of low alcohol sparkling, red or white wines, and how wine knowledge and sociodemographic factors are related to consumers’ willingness to switch regular wines to low alcohol wines, and their perception of having enough knowledge and experience of low alcohol wines in order to try them. I also examine consumers’ perceptions related to low alcohol wines in general. In addition, I examine how retail store managers perceive consumers’ interest in low alcohol wines, and the legislation related to wines. The results suggest that older age is related to higher odds of purchasing low alcohol sparkling, red and white wines. The low alcohol sparkling wine buyer’s main profile characteristics are weighted towards older-age women, who have mid-income, high education and low subjective wine knowledge. The typical profile characteristics for those who perceive themselves to have enough knowledge about low alcohol wines in order to try them are weighted towards men who have mid-income, and high subjective wine knowledge. There appears to be general interest from the consumers’ side in switching to low alcohol wines if they found one that suits their preferences in a retail outlet. However, as the consumer’s subjective wine knowledge level increases, a consumer becomes less likely to be ready to switch to low alcohol wines. Consumers seem to indicate dissatisfaction with the current limited selection of low alcohol wines in grocery stores. On the other hand, retail store managers seem to think that the quantities of different low alcohol wines in the stores match well with consumer demand. Finally, the results indicate that majority of the store managers who answered the survey would also allow regular wines to be sold in grocery stores. Based on alcohol consumption statistics and the results of this thesis, low alcohol wines have not yet gained much popularity among consumers in Finland. This can partially be explained by the fact that beer has been the most popular alcoholic beverage in Finland for a long time, and its popularity has continued after stronger (5.5% ABV) beers entered grocery stores in 2018. In addition, the different taste of low alcohol wines compared to regular wines is seen as a reason why consumers do not prefer low alcohol wines. However, there exists a market potential for low alcohol wines in Finland. The majority of the consumers indicated that they are interested in trying low alcohol wines even though they have not tried them yet, and that they would be ready to switch to low alcohol wines if they found one that suits their preferences. Even though beer is the most popular alcoholic beverage in Finland, consumers prefer to drink wine with meals. Therefore, low alcohol wine could be a good choice for consumers to drink with meals.
-
(2021)Tutkin maisterintutkielmassani suomalaisten kelloharrastajien näkemyksiä luksuksesta ja kuluttajien aktiivista roolia luksuksen merkityksien tuottajina. Kelloharrastajat osoittautuivat mielenkiintoiseksi aiheeksi. Aktiiviset harrastajat ovat joutuneet pohtimaan luksuksen merkityksiä osallistuessaan yhteisön toimintaan. Luksuksen vaikean määrittelyn ja tulkinnanvaraisuuden vuoksi tavoitteena oli tutkia, millaisena kelloharrastajat itse näkevät luksuksen. Aiheen tekee tärkeäksi luksuksen suuri yhteiskunnallinen merkitys ja jatkuva esillä olo mediassa sekä katukuvassa. Taustateoriana tutkimukselle toimii Veblenin huomiota herättävän kulutuksen teoria ja sen kritiikkinä toimiva keskustelu huomiota herättämättömästä kulutuksesta. Luksusta ja huomiota herättävää kulutusta on pitkään pidetty lähes synonyymeinä, ja vasta viime aikoina niiden yhtäläisyyttä on kyseenalaistettu. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluin syksyn 2020 aikana. Haastattelujen kohteena olivat Facebookin kelloharrastajat ryhmän jäsenet. Aineistoa lähestytään sisällönanalyysin avulla, jakaen materiaali kolmeen teemaan. Luksuksen määritelmiä lähestytään toiminnallisen, kokemuksellisen ja symbolisen maailman kautta. Näiden avulla on tarkoitus selvittää, millaisia merkityksiä kuluttajat itse antavat luksustuotteille. Tutkimuksen aikana selvisi, että kelloharrastajat tekevät selkeän jaon arvokkuuden ja luksuksen välille. Luksus nähtiin pääosin negatiivisessa valossa ja yhdistettiin juuri huomionhakuisuuteen sekä näyttämisen haluun. Erottamalla arvokkuus ja luksus toisistaan kuluttajat saavat neuvoteltua merkitykset sopimaan paremmin omaan maailmaan. Symbolinen maailma osoittautui haastavaksi tutkimuksen kohteeksi. Selkeä jako arvokkuuden ja luksuksen välillä aiheutti sen, että puhe luksuksesta erotettiin kokonaan omasta toiminnasta. Näin puhe luksuksesta esittäytyy pelkästään mielikuvina ja yleistyksinä luksuksen merkityksistä. Unelmien ja unelmoinnin tärkeys nousi kuitenkin vahvasti esille osana arvokkaiden tuotteiden kulutusta. Unelmoinnin kautta saavutetaan juuri suuri osa kulutuksen nautinnosta. Selkeä havainto oli myös kuluttajien halu tuottaa aktiivisesti merkityksiä. Luksuksella ja arvokelloilla ei itsellään ole sisäänrakennettuja merkityksiä, vaan ne syntyvät kuluttajien tekemän aktiivisen neuvottelun tuloksena.
-
(2024)Tässä tutkimuksessa käsitellään vastuullisten materiaalien käyttöä luksustuotteissa ja niiden vaikutusta yrityksen Brändipääoman kehittymiseen. Tutkimusongelma olikin saada selville, Kuinka luksustuotteiden brändipääoman voidaan kasvattaa vastuullisten materiaalien avulla? Brändipääoma kattaa brändin imagon ja tunnettuuden. Sen avulla brändi voi asemoitua markkinoilla ja se on keskeinen yrityksen menestystekijä. Vahva brändi, jolla on suuri brändipääoma, tarjoaa monia etuja, kuten asiakasuskollisuutta, vähemmän kilpailun haastetta, tehokkaampaa markkinointiviestintää ja mahdollisuuden laajentua. Asiakaslähtöisessä brändipääoman kehittämisessä keskiössä ovat tuotteen laatu, henkilökunnan käytös, brändin tunnistettavuus, elämäntyylit ja asiakkaan ja brändin suhteen yhdenmukaisuus. Tämä tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena. Aineisto analyysimenetelmäksi valikoitu teemahaastattelu tutkimuksen luonteen sekä ilmiön laajuuden vuoksi. Teemahaastattelussa haastateltiin valikoituja nykyisiä luksusutuotteiden käyttäjiä, joiden suhtautumista ja suhdetta vastuullisiin materiaaleihin selvitettiin. Vastuullisesti tuotetut materiaalit voivat vahvistaa brändin asemaa ja erottaa kilpailijoista, samalla luoden positiivista vaikutelmaa brändin arvoista. Vastuulliset materiaalit voivat myös osalle kuluttajista merkittävästi vahvistaa ja rakentaa luksusbrändin pääomaa ja syventää brändisuhdetta. Tuloksissa ilmeni, että vastuullisista materiaaleista viestiminen ja niiden käyttö on vielä luksustuotteissa suhteellisen vähän brändinrakentamisessa käytetty elementti. Haastateltavat myös empivät jonkin verran laadun ja vastuullisuuden välillä. Luksustuotteen brändin identiteetin keskiössä on monesti myös sen materiaalin helppo tunnistettavuus ja positiiviset mielikuvat, joita brändiin liittyy. Nämä mielikuvat luksustuotteessa kuten laatu, korkea hinta sekä ainutlaatuisuus erottavat sen massamarkkinoiden brändeistä ja säilyttää tuotteen arvon ajan myötä. Tutkimuksessa selventyi, että vastuullisten materiaalien käyttöä ei voi myöskään pitää täysin ongelmattomana luksus tuotteissa nykypäivänäkään. Tyypillisten luksusutuotteiden ominaisuuksien kuten eksoottisten eläintennahkojen ja kalliiden materiaalien vuoksi. Materiaalivaihdokset vaativat selkeää viestintää ja asiakkaiden koulutusta, jotta ne saadaan luomaan aitoa lisäarvoa brändille laajemmassa asiakassegmentissä.
-
(2024)Ympäristöystävällisten pakkausten kehittäminen kiihtyy pakkausalalla uusien ympäristö- ja pakkausvaatimusten sekä kuluttajien toiveiden takia. Viinialan yritykset ovat vastanneet muutokseen ekoviinipakkauksilla, joiden hiilijalanjälki on huomattavasti pienempi pakkausmateriaalien ekologisuuden ja pienemmän määrän ansiosta. Suurin osa ekoviinipakkauksista poikkeaa visuaalisesti perinteisestä lasipullosta, joka koetaan normien mukaisena viinipakkauksena. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisiin visuaalisiin vihjeisiin kuluttajat kiinnittävät huomioita arvioidessaan ekoviinipakkauksia ja miten kulutusarvot ilmenevät kuluttajien näkemyksissä niistä. Viitekehyksenä on käytetty Shethin, Grossin ja Newmanin (1991) kulutusarvoteoriaa, Holbrookin (1998) kuluttaja-arvo typologiaa sekä ympäristöystävällisten tuotteiden valintaan ja viinin kulutukseen liittyvää tutkimuskirjallisuutta. Tutkimuksen empiirinen osuus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto koostuu protokolla-analyysistä sekä täydentävistä haastatteluista, jotka toteutettiin helmi-maaliskuussa 2024. Yhdeksän viininkäyttäjää kuului ikäryhmältään 18–49 vuotiaisiin. Heidät tavoitettiin Viikin ympäristö- ja elintarviketieteiden opiskelijaryhmästä sekä tutkijan lähipiiristä. Aineisto litteroitiin ja analysoitiin teema-analyysillä ja siitä tunnistettiin kolme ekoviinipakkauksien arviointiin liittyvää teemaa. Tutkimus osoittaa, että kuluttajat kiinnittävät huomiota erityisesti ekoviinipakkauksien esteettisyyteen, normatiivisuuteen ja helppokäyttöisyyteen arvioinnissa ja arvioinnin teemat kytkeytyvät kulutusarvoihin. Tutkimus osoittaa erilaisten kulutusarvojen ilmenevän kuluttajien ekoviinipakkauksiin liittyvissä näkemyksissä. Useimmiten näkemyksissä ilmeni toiminnallinen, emotionaalinen & hedonistinen ja sosiaalinen kulutusarvo. Ehdollisuuden kulutusarvo kytkeytyi lähes aina näiden kulutusarvojen kanssa. Ekoviinipakkauksissa ilmeni myös ympäristöllisyys & altruistisuus sekä tiedollisuus, mutta näihin liittyviä näkemyksiä esiintyi tutkimuksessa selkeästi harvemmin verrattuna neljään muuhun kulutusarvoon. Kulutusarvot ilmenivät usein yhtä aikaa ja olivat sidoksissa kontekstiin. Viinin liittyvien sosiaalisten normien ja perinteiden takia ekoviinipakkausten koettiin sopivan vain tietynlaisiin tilanteisiin. Epämuodolliset ja rennot tilaisuudet sekä ulko-olosuhteet ovat erityisesti konteksteja, joihin muovista tai kartongista valmistettujen ekoviinipakkauksien koetaan sopivan. Näissä tilanteissa näkemyksissä ilmenee vahvasti toiminnallisuuden arvo. Ekoviinipakkauksien ei koettu sopivan muodollisiin tai hyvin arvokkaisiin tilaisuuksiin tai lahjaksi, koska useimmat ekoviinipakkaukset koetaan arkisina ja jopa epäesteettisinä. Ekoviinipakkauksiin liittyy sosiaalista riskiä, koska ne ilmentävät heikosti hedonistisuutta. Ainut poikkeus tutkimuksessa oli kevytlasipullo, joka arvioitiin laadukkaaksi, esteettiseksi ja perinteiseksi viinipakkaukseksi. Tutkimus osoitti, että kuluttajan on helppo hyväksyä ekoviinipakkaus, jos tuoteodotusten muodostaminen on helppoa ja sosiaalinen riski koetaan pieneksi.
-
(2020)Sustainable supply chain management in the food industry has become not only an emerging trend but also a necessity in the light of social and environmental demands. Measuring the development of the degrees of sustainability in supply chains is important to depict the impacts of procurement activities, but organizations have faced difficulties in selecting metrics and objectives. The research objective is to provide an overview of sustainable supply chain measurement practices and implications in the food sector and propose applicable metrics for a case company. Principles of sustainable food supply chain management and assumptions of agency theory and institutional theory explain why specific metrics are used in the food industry. They also highlight challenges in measurement. Aligning trends, possibilities, and challenges in sustainable supply chain measurement are then shown to guide the selection of sustainability metrics. The study highlights trends in sustainability measurement in the food industry and provides an overview of the role of triple bottom line sustainability before highlighting practical challenges in supply chain measurement with regard to sustainability. The data collection and content analysis of corporate sustainability reports and industry-specific case studies provide an overview of sustainable supply chain metrics and emerging trends in measurement. Furthermore, a survey was conducted in cooperation with the focal company to evaluate the applicability of selected metrics to the case company. This joint approach, the content analysis and application to the case company were used to guide the development of a new group of sustainability metrics for the case company. The overall analysis results suggest eight sustainability metrics for the case company. The results show that organizational strategy, current practices, and assumptions of sustainability affect what metrics are considered applicable. Therefore, results must be evaluated critically to ensure long-term sustainability in supply chains. From a broader industry perspective, the results sug-gest that high-quality data and keeping track of relevant sustainability-measurement trends are useful for future strategy purposes. All in all, the analysis indicates that sustainable supply chain measurement in the food industry has taken a leap toward more sustainable practices during the past decade.
-
(2024)Private label -tuotteet eli kauppojen omat tuotemerkit ovat yleistyneet vauhdilla viimeisten vuosien aikana. Tänä päivänä lähes jokaisesta kaupan tuotekategoriasta voidaan löytää kaupan omia tuotemerkkejä. Kuluttajat saavat runsaasti erilaisia ulkoisia vihjeitä tuotteista kun he käyvät kaupassa. Tuotteiden ulkoisilla vilhjeillä tarkoitetaan esimerkiksi tuotteen hintaa, pakkausta, tuotemerkin nimeä sekä erilaisia pakkausmerkintöjä. Näiden kaikkien ulkoisten vihjeiden perusteella kuluttajalle syntyy erilaisia mielikuvia tuotteista ja ne voivat olla sekä positiivisia-, että negatiivisia. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää minkälaisia mielikuvia kuluttajat muodostavat private label -tuotteista niiden ulkoisten tekijöiden perusteella. Tutkielman teoriaosuus pohjautuu vihjeiden käyttöteorian soveltamiseen jonka avulla pyritään selvittämään, mitä kuluttajat oikeastaan ajattelevat kauppojen omista tuotemerkeistä tänä päivänä. Aikaisemmat tutkimukset osoittavat, että kuluttajilla on ollut ennakkoluuloja ja negatiivisia mielikuvia kaupan omia tuotemerkkejä kohtaan ja mielikuvat ovat liittyneet erityisesti tuotteiden alhaisempiin hintoihin sekä siihen, että kaupan omien tuotemerkkien alhaisempi hinta on usein korreloinut suoraan kuluttajien kokemaan alhaisempaan laatuun. Tämän tutkielman tulokset osoittavat, että kuluttajien mielikuvat ovat yleisesti suhteellisen positiivisella tasolla private label -tuotteita kohtaan. Kaupan omien tuotemerkkien alhaisempi hinta muihin brändeihin verrattuna ei esimerkiksi suoraan liittynyt siihen, että kuluttajat ajattelevat niiden olevan heikomman laatuisempia. Tuloksissa tuli ilmi, että suurin osa haastateltavista koki, että kaupan omien tuotemerkkien pakkaukset eivät ole visuaalisesti yhtä houkuttelevia kuin useiden muiden brändien. Haastateltavien mielipiteet kuitenkin erosivat siinä, että pitäisikö kaupan omien tuotemerkkien pakkaukset olla visuaalisesti houkuttelevia vai ei. Tutkimuksen tulokset osoittivat myös, että alkuperämaa -merkintä vaikutti joidenkin tuotekategorioiden kohdalla kaupan omien tuotemerkkien mielikuvaan. Haastateltavien välillä oli kuitenkin eroja siinä, missä tuotekategoriassa kaupan omien tuotemerkkien alkuperämaalla on merkitystä.
-
(2021)Pakkausten ekologisuuden ongelmista puhutaan paljon, mutta etenkin elintarvikkeiden kohdalla pakkaus on usein hyvin oleellinen osa itse tuotetta sen säilyttävyys- ja suojeluominaisuuksien takia. Julkisessa keskustelussa etenkin muovin käyttö pakkauksissa nähdään ongelmallisena. Viime vuosina onkin alettu kehittää runsaasti uusia ekologisempia pakkausvaihtoehtoja vastaamaan ympäristöongelmiin. Pakkausten ekologisuus on monimutkainen ilmiö, minkä takia kuluttajien on hankala ymmärtää, mikä tekee elintarvikepakkauksesta ekologisen. Kuluttajien on kuitenkin todettu olevan huolissaan pakkausten ekologisuudesta. On oleellista ymmärtää kuluttajien käsityksiä pakkausten ekologisuudesta, sillä näin yritykset saavat keinoja viestiä omista ekologisuuspyrkimyksistään tehokkaammin. Tämän tutkielman tavoitteena on kartoittaa, millaisia käsityksiä, mielipiteitä ja oletuksia milleniaali-ikäisillä kuluttajilla on siitä, mitkä tekijät ja piirteet vaikuttavat elintarvikepakkauksen ekologisuuteen. Tutkimuskysymystä lähestyttiin haastattelemalla kahdeksaa milleniaali-ikäluokkaan kuuluvaa kuluttajaa, ja haastatteluista saatua tietoa verrattiin aikaisempaan tutkimuskirjallisuuteen. Tutkimustulokset osoittivat, että kuluttajien mielestä pakkausmateriaalit ja niiden loppukäyttömahdollisuudet ovat oleellisia tekijöitä ekologisuuden kannalta ja että pakkausten suhdetta ruokahävikin torjumiseen ei vielä aivan ymmärretä. Materiaalia tulee kuluttajien mielestä käyttää hillitysti ja pakkauksen tulisi olla kierrätettävä, jotta se voidaan mieltää ekologiseksi. Lisäksi havaittiin, että kuluttajat mielellään ottaisivat vastaan lisää tietoa pakkausten ekologisuudesta, ja tiedolta he toivovat sen olevan selkeää ja luotettavaa. Tutkimustulosten perusteella voidaan päätellä, että yritysten tulisi korostaa materiaaleja ja loppukäyttöä ekologisuuteen vaikuttavina tekijöinä ja yritysten tulisi myös viestiä pakkausten ekologisuudesta enemmän ja kansantajuisemmin.
-
(2019)Tässä tutkielmassa tarkastellaan suomenkielisen populaarimusiikin lyriikoita. Tavoitteenani on selvittää minkälaisia aiheita suomalaisen enemmistön musiikkimakua edustavat hittibiisit pitävät sisällään. Aiheiden identifioinnin lisäksi keskityn tutkielmassa tarkastelemaan aiheiden suosiota ja suosion jakautumista eri vuosina ja vuodenaikoina. Tutkielman aineisto koostuu suomenkielisistä hittibiiseistä, jotka ovat nousseet Suomen Virallisen Listan tilastoihin vuosien 1996–2018 aikana. Lopulliseen analyysiin päätyi 1050 hittibiisiä. Analysoin hittibiisien lyriikat laskennallisiin menetelmiin kuuluvan aihemallinnuksen avulla. Aihemallinnuksen tulosten ja lyriikoiden laadullisen tarkastelun perusteella hittibiisien lyriikoista oli tunnistettavissa 12 keskeistä aihetta. Vuosien 1996–2018 hittibiisien aiheet olivat Päästä pois nykyisestä, Sukupuoliroolit, Tehdä hyvää ja tehdä pahaa, Tänään juhlitaan, Olla kaikista paras, Rakastaa toista, Vaihtuvat vuodenajat, Menetetty rakkaus, Rakastella, Valvoa yöllä, Elämänpolku ja Sanallinen ja sanaton viestintä. Aihemallinnuksen tulosten perusteella suomenkielisten hittibiisien suosituin aihe on Rakastella. Myös muut rakkausteeman aiheet ovat saavuttaneet merkittävää suosiota. Hittibiisien aiheissa näkyy vahvasti myös halu irtautua arjesta ja nykyhetkestä. Tulosten perusteella aiheiden suosiossa on tapahtunut selkeitä muutoksia vuosina 1996–2018. Joidenkin aiheiden suosio on kasvanut, kun taas toiset aiheet ovat menettäneet suosiotaan. Aiheiden suosion vaihtelu on huomattavasti vähäisempää eri vuodenaikojen välillä. Aiheiden suosiossa on kuitenkin havaittavissa pientä kausittaista vaihtelua ja esimerkiksi kesällä hittibiisien aiheissa korostuu juhliminen ja hauskanpito. Tutkielmani tulosten perusteella aihemallinnus on käyttökelpoinen apuväline myös suomenkielisen lyriikan analysoinnissa.
-
(2021)Tässä tutkielmassa tarkastellaan virtuaalista yhteisluomista elintarvikealan tuotekehityksessä. Yhteisluomista hyödynnetään yhä enenevissä määrin tuotekehityksessä ja digitalisaatio tuo siihen uusia mahdollisuuksia. Lisäksi kuluttajat ovat aktiivisia jakamaan tietoa ja keskustelemaan tuotteista sekä toisten kuluttajien että yritysten kanssa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten virtuaalista yhteisluomista voidaan hyödyntää elintarvikealalla, millaiset valinnat edesauttavat virtuaalisen yhteisluomisen toimivuutta ja millaisia ideoita kuluttajien työpajamuotoinen osallistaminen tuottaa. Tutkimus toteutettiin osana BIOFUN-tutkimus- ja tuotekehitysprojektia, jonka tarkoitus on kehittää uusia elintarviketuotteita vientimarkkinoille. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena ja empiirinen aineisto kerättiin kahdeksan ideointityöpajan avulla. Työpajojen aiheina olivat kauraleivät ja välipalajuomat. Tutkimuksen teoreettinen osuus käsittelee elintarvikealan tuotekehitystä, virtuaalista yhteisluomista sekä työpajamuotoista osallistamista. Tämän tutkimuksen mukaan virtuaalinen yhteisluominen voi tuottaa hyödyllistä tietoa elintarvikkeiden tuotekehitykseen. Virtuaalisen yhteisluomisen toimivuuteen vaikuttavat valinnat tehtävän sisältöön, toteutukseen ja osallistujiin liittyen. Avainasemassa on toimiva vuorovaikutus osapuolten välillä. Työpajamuotoinen osallistaminen virtuaalisesti mahdollistaa maantieteellisesti riippumattoman kommunikaation kuluttajien kanssa, mutta virtuaalinen kanssakäyminen vaikeuttaa keskustelun luontevuutta. Jatkossa virtuaalista työpajamuotoista osallistamista voisi tutkia osana pidempiaikaista tuotekehitystä yritystoimijan kanssa.
-
(2024)Paperiset kupongit ovat olleet varsin perinteinen myynninedistämisen muoto vähittäiskaupassa, mutta mobiililaitteiden kehittyessä ja niiden suosion kasvaessa perinteisten paperisten kuponkien merkitys myynninedistämisen muotona on vähentynyt. Mobiilikupongit ovat digitaalisia kuponkeja, joita vastaanotetaan ja hyödynnetään mobiililaitteen kautta. Tässä tutkielmassa mobiilikuponkeja tarkastellaan päivittäistavarakaupan kontekstissa, ja tutkimus on rajattu koskemaan päivittäistavarakauppaketju Lidlin Lidl Plus –etusovellusta. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia Lidl Plus -etusovelluksen kautta lunastettavien mobiilikuponkien käyttöä, sekä selvittää, millainen rooli mobiilikupongeilla on kuluttajan ostopolulla. Tutkimuksen tarkoituksena on ymmärtää kuluttajan ostopolkua entistä paremmin, ja sitä kautta esimerkiksi tarjota mobiilikuponkeja tarjoaville yrityksille uusia näkökulmia siihen, kuinka hyödyntää mobiilikuponkeja markkinointiohjelmissaan. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu myynninedistämiseen sekä ostopolkuun liittyvän kirjallisuuden pohjalta. Teoria-osuudessa tutustutaan myynninedistämisen käsitteeseen, mobiilikuponkeihin myynninedistäjänä sekä ostopolkuun ja sen vaiheisiin. Tutkimuksen empiirinen osio toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen aineisto kerättiin keväällä 2023 hyödyntämällä kahta aineistonkeruumenetelmää. Shop-along -menetelmällä kerättiin havaintoja mobiilikuponkien käytöstä myymälätilanteessa, ja puolistrukturoidulla haastattelulla pyrittiin avaamaan laajemmin muun muassa tutkimushenkilöiden suhtautumista mobiilikuponkeihin ja tarjouksiin yleisesti. Tutkimukseen osallistui 5 henkilöä, jotka käyttivät Lidl Plus -etusovellusta ja sen tarjoamia mobiilikuponkeja aktiivisesti. Tutkimuksessa havaittiin, että mobiilikupongeilla voidaan vaikuttaa ostopolun muotoutumiseen ja niillä on oma roolinsa jokaisessa ostopolun vaiheessa. Ostotilannetta edeltävä mobiilikuponkien käyttö voi esimerkiksi ohjata kuluttajan asioimaan nimenomaan Lidl-myymälässä ja saada kuluttajan tekemään ostopäätöksiä jo ennakkoon. Ostotilanteen aikana kuluttaja saattaa olla jatkuvasti kosketuksissa Lidl Plus -sovellukseen, ja mobiilikuponkien käytöllä voi olla jonkin verran vaikutusta siihen, kuinka myymälässä liikutaan ja mitä hyllyvälejä kierretään. Ostotilanteen jälkeen kuluttaja voi arvioida ostokokemustaan. Ostotilanteen jälkeinen mobiilikuponkien käyttö sai tutkimuksen aikana tutkimushenkilön huomaamaan, että kuponki oli jäänyt lunastamatta, ja tästä seurasi pettymys. Toisaalta kuluttaja voi ostotilanteen jälkeen myös iloita saavutetusta raaputuskupongista. Mobiilikupongeilla on kuluttajan ostopolulla moninainen rooli, ja mobiilikupongeilla voidaan vaikuttaa asiakaskokemukseen. Tutkimuksen tulosten perusteella ehdotetaan, että etenkin ostotilannetta edeltävään mobiilikuponkien käyttöön tulisi kannustaa aiempaa enemmän.
-
Multi-stakeholder perspective: The potential of mushroom cultivation alongside forestry activities (2021)Challenges of such as biodiversity loss and unsustainable food systems are interconnected. Forests and forest fungi have important roles in the safeguarding of biodiversity. This study aimed to provide insights on mushroom cultivation opportunities alongside forestry activities using environmental expert opinions, individual forest owners’ perceptions and attitudes of mushroom picking hobbyists. Environmental experts, individual forest owners, and mushroom picking hobbyists were selected as key stakeholder for investigating the viability of mushroom cultivation alongside forestry activities. The potential of mushroom cultivation alongside forestry activities was elicited within the theoretical framework of stakeholder theory, corporate social responsibility, sustainable business, and insights from behavioral theories. The data was collected through qualitative interviews and a short survey. The analysis method for the data was thematic analysis. Six themes emerged from the data, showing practical implications that have important implications for the viability of mushroom cultivation alongside forestry activities, and touch upon environmental, economic, legal, social, educational and other practical aspects. Mushroom cultivation services could support and enhance forest biodiversity and offer additional income opportunities for forest owners. From a corporate social responsibility perspective selling mushroom cultivation services to forest owners represents an opportunity to support biodiversity of forests. Turning mushroom cultivation into sustainable business opportunity requires careful consideration of practical implications.
-
(2021)COVID-19 -pandemia aiheutti yrityksille suuria haasteita. Yritykset olivat valtion määräämän valmiuslain myötä poikkeuksellisen haastavassa tilanteessa. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten myyntiorganisaatio adaptoituu onnistuneesti COVID-19 -pandemian haasteisiin. Tämän lisäksi tutkielmassa pyritään selvittämään adaptoitumiseen valmiin organisaation ominaisuuksia. Tutkielmassa pyritään selvittämään ne tekijät, jotka auttavat organisaatiota adaptoitumaan kriisiin. Tutkielmassa haastateltiin Fredman-konsernin johtoa, nämä haastattelut tuovat tutkielman aineistoon myyjän näkökulman. Asiakkaan näkökulma on otettava huomioon, kun tutkimuksen kohteena on myynti. Asiakkaan näkökulman tutkielmaan tuo Fredmanin tärkeimpiin luokiteltavat asiakkaat, Kespro Oyj, Meira Nova Oy ja Wihuri Oy Aarnio Metro-tukku. Haastateltavat asiakkaat tuovat tutkielmalle merkittävää arvoa. Ne ovat elintarvikealan keskusliikkeitä, joiden kautta tapahtuu suurin osa ravitsemisalan elintarvike- ja käyttötarviketuotteiden vaihdannasta. Puolistrukturoidut teemahaastattelut analysoitiin organisaation adaptaation teoriaa käyttäen. Tutkielman mukaan suuretkin organisaatiot voivat adaptoitua kriisiin ketterästi. Tärkeimpinä tekijöinä suuren organisaation adaptaatiossa olivat toiminnan asiakaslähtöisyys, skenaariotyöskentely ja ennus-taminen, sopeutustoimenpiteet, uudet rutiinit ja käytännöt, uuden oppiminen sekä organisaation talou-dellinen tilanne. Tutkielmassa selvisi, että myyntiorganisaation onnistuneen adaptaation kannalta on tärkeää, että myyjä on asiakkaalle relevantti ennen kriisiä. Tämä onnistuu sisällyttämällä ostoportfolioon asiakkaan kannalta tärkeitä tuotteita. Myyntiorganisaation tulee onnistuneessa kriisiadaptaatiossa olla asiakaslähtöinen, sen tulee viestiä avoimesti, olla tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa ja pyrkiä auttamaan asiakasta ratkaisemalla asiakkaan kriisin aikaisia ongelmia. COVID-19 -pandemia oli tutkielman tekohetkellä yhä käynnissä, tämä rajoittaa tutkielman tuloksia. Liikkeenjohtoa suositellaan hyödyntämään adaptoitumiseen kehitettyjä teoreettisia malleja, rekrytoimaan adaptiivisia myyjiä ja optimoimaan organisaation sisäisen viestinnän prosessit. Adaptiivisen myynnin ja organisaation adaptaation yhteys ja organisaation eri adaptoitumistoimien vaikutukset adaptiivisen myynnin mahdollisuuksiin kaipaavat lisätutkimusta.
-
(2024)Kalatalous tuottaa elinkeinoa ja ravitsemusta merkittävälle osalle maailman väestöstä. Sen suuri mittasuhde tuo myös suuret kestävyyden haasteet. Tutkielman tavoitteena oli selvittää kuluttajan käsityksiä kalatuotteiden kestävyydestä. Tutkielmassa erityisesti kiinnitetään huomiota käsitysten ja asenteiden vaikutuksesta kuluttajakäyttäytymiseen. Tämän lisäksi tutkielmassa haluttiin selvittää, miten kuluttaja muodostaa käsityksensä kalatuotteen kestävyydestä. Tutkielman lähestymistapa oli kvalitatiivinen, eli laadullinen tutkimus. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastatteluilla pyrittiin selvittämään mitä arvoja ja asenteita haastateltavat liittävät kestävään kalatuotteeseen. Tämän lisäksi haastatteluilla selvitettiin kalatuotteen kestävyyden vaikutusta omaan käyttäytymiseen ja haastateltavan tiedon määrää kalatuotteiden kestävyydestä. Tutkielmassa haastateltiin kahdeksaa henkilöä, joista puolet olivat naisia ja puolet miehiä. Teemahaastattelurunko muodostui aikaisemman kirjallisuuden pohjalta. Tutkielman teoreettinen osuus rakentui kestävästä kuluttajakäyttäytymisestä, kestävän elintarvikkeen valintaan liittyvästä kirjallisuudesta. Tutkielman tulosten perusteella kotimaisuus tai lähellä tuotettu kala nousi kestävyyden kannalta tärkeimmäksi tuotteen ominaisuudeksi. Kestävyyden sosiaalinen tai taloudellinen ulottuvuus kalatuotteissa koettiin vaikeasti ymmärrettäviksi. Kuitenkin reilu korvaus tuottajalle koettiin tärkeänä kestävyyden kannalta. Kalatuotteiden kestävyysviestintä koettiin heikoksi ja ympäristömerkkien vaikutus ostokäyttäytymiseen oli vaihtelevaa. Skeptisyys ympäristömerkkejä kohtaan nousi tutkielmassa yllättävästi esille. Kalatuotteen osto koettiin usein rutiininomaiseksi, joka vähensi tuotteen kestävyyden arviointia. Tutkielman perusteella kestävyyden viestintää tulisi kalatuotteiden kohdalla parantaa, jotta kuluttaja käsittäisi kykynsä arvioida kalatuotteen kestävyyttä paremmin.
-
(2023)Kiertotaloudella tarkoitetaan tuotanto- ja kulutusmallia, jossa hyödynnetään jo voimassa olevia tuotteita ja materiaaleja. Kiertotalous on vastakohta nykypäivän perinteiselle lineaariselle talousmallille, jossa kulutuksen loppupäässä tuotteet ja materiaalit hävitetään. Kolmannes ihmisravinnoksi tarkoitetusta ruoasta menee joka vuosi hukkaan, luoden haasteen kestävän kehityksen kannalta. Kiertotaloutta onkin ehdotettu yhdeksi ratkaisuksi hillitsemään luonnonvarojen ylikulutusta, ja ruokahävikin vähentämiskäytännöt tarjoavat konkreettisen tavan toteuttaa kiertotalouden periaatteita arjessa Tutkimuksen vaikutteet tulevat käytäntöjen teoriasta, joka painottaa käytäntöjen suurempaa huomioimista kuluttajatason ruokahävikin minimoimisessa. Ruokahävikkiä ilmenee monien eri käytäntöjen seurauksena, kuten ruoan suunnitteluun, ostamiseen, valmistamiseen, kuluttamiseen ja kierrättämiseen liittyvissä toiminnoissa. Tutkimuksessa selvitetään miten kiertotalous, ruokahävikin vähentäminen ja orgaanisen jätteen kierrättäminen kytkeytyvät toisiinsa kuluttajien puheissa sekä miten kuluttajat pyrkivät vähentämään ruokahävikkiä kotitalouksissa osana erilaisia ruokakäytäntöjä. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena ja tutkimusaineisto koostuu 10 teemahaastattelusta. Aineistoa analysoidaan teemoittelulla. Tuloksissa ilmeni, että kiertotalouden termiä ja toimintaperiaatetta oli haastavaa ymmärtää, ja se osattiin usein yhdistää vaatteiden ja tavaroiden uusiokäyttöön. Orgaanisen jätteen kierrättäminen oli usealle jo rutinoitunut toimenpide, mutta harva ymmärsi, miten orgaanista jätettä hyödynnettiin sen kierrättämisen jälkeen. Kuitenkin ymmärrettiin, että orgaanisen jätteen kierrättämiseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota, vaikka oman toiminnan ei nähty vaikuttavan oikeastaan mihinkään. Kuluttajat pyrkivät minimoimaan ruokahävikkiä erilaisilla arjen käytännöillä ja pitivät niitä tärkeinä päivittäisinä toimina. Tärkeimpiä taitoja ruokahävikin muodostumisen ehkäisyssä oli luovuus ja suunnitelmallisuus, jotta elintarvikkeita pystyttiin hyödyntämään moneen ruokaan. Ruokakäytäntöjä tarkastelemalla voidaan nähdä ruokahävikin muodostumisen kompleksisuus ja ymmärtää, mitkä käytännöt ovat tärkeitä ruokahävikin minimoimisessa. Kiertotalouden merkityksen ja toiminnan ymmärtämisellä voidaan potentiaalisesti löytää keinoja toimille, jotka lisäävät syvempää ymmärrystä kiertotaloudesta. Samalla voidaan vahvistaa kuluttajien toiminnan merkitystä, jotta kiertotalouden toiminnoista tulisi merkityksellisiä arkipäivän toimintoja. Luonnonvaroja kulutetaan koko ajan enemmän ja kestämättömällä tavalla, joten kuluttajia tulisi ohjata kohti kestävämpiä kuluttamisen tapoja. Kestäviä ratkaisuja on kuitenkin vaikea tehdä, jos ei ymmärretä tekemisen perimmäistä syytä. Yhteiskunnan eri toimijat voivat hyötyä kuluttajien käsitysten ymmärtämisestä, jotta voidaan kohdistaa erilaisia toimenpiteitä ruokahävikkikäytäntöjen vahvistamiseen sekä kierrätysaktiivisuuden nostamiseen.
-
(2021)Tässä tutkielmassa tarkastellaan nuorten aikuisten brändiuskollisuutta elintarvikkeita kohtaan. Tutkielmassa tavoitteena on selvittää kirjallisuuden perusteella minkälaisia muotoja brändiuskollisuus voi saada. Empiirisessä osiossa käsitellään millaista nuorten aikuisten brändiuskollisuus on elintarvikkeita kohtaan ja minkälaisille elintarvikebrändeille he haluavat olla uskollisia. Tutkimus on otteeltaan laadullinen tutkimus, jossa aineisto kerättiin puolistrukturoitujen haastattelujen avulla. Aineistonkeruussa hyödynnettiin kauppakuitteja. Haastatteluissa keskityttiin havaitsemaan haastateltavien toistuvaa ostokäyttäytymistä sekä kognitiivisia, affektiivisia ja konatiivisia tekijöitä. Haastatteluryhmä koostui kahdeksasta Suomessa asuvasta nuoresta aikuisesta. Brändi ja brändiuskollisuus sisältävät monenlaisia tulkintoja tutkijoiden keskuudessa, jonka takia niiden määritteleminen on tärkeää. Brändiuskollisuutta lähestytään kaksiulotteisen brändiuskollisuusmallin avulla. Lisäksi tutkimuksessa kuvataan nuorten aikuisten ja elintarvikkeiden uskollisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Teoreettinen viitekehys yhdistää nuoret aikuiset ja elintarvikkeet sekä tarkastelee niihin liittyvää brändiuskollisuutta. Tulosten perusteella nuoret aikuiset voivat olla brändiuskollisia elintarvikebrändejä kohtaan. Tähän vaikuttaa olennaisesti elintarvikekategoria. Tutkimuksen perusteella nuoret aikuiset ovat uskollisimpia liha- ja maitokategoriassa. Vähiten merkitystä nähtiin olevan kasvis- ja hedelmäkategorialla. Suhteellinen asenne oli voimakkainta isojen, vahvojen ja perinteisten suomalaisten brändien keskuudessa. Kotimaisuuden havaittiin myös olevan tärkeä ominaisuus, jota nuoret aikuiset arvostavat elintarvikebrändeissä. Suuri osa elintarvikekategorioista jäi käsittelemättä haastattelujen toteutustavan seurauksena. Tämän vuoksi kattavamman käsityksen muodostamiseksi nuorten aikuisten brändiuskollisuudesta on jatkotutkimuksissa syytä käsitellä systemaattisesti eri elintarvikekategorioita.
-
(2024)Aikaisemman tutkimuksen mukaan suomalaisella ruoantuotannolla on merkittävä hiilijalanjälki ja kuluttajat voivat vaikuttaa erityisesti ruoan tuotannon päästöihin. Ruokailutottumusten ilmastovaikutusten pienentämiseksi kuluttajien siirtymistä kasvispainotteisempaan ruokavalioon tulisi edistää. Kuluttajien on raportoitu olevan huolissaan ilmastonmuutoksesta, mutta kestämättömät kulutuskäytännöt eivät vielä ole muuttuneet. Tutkimuksessa halutaan ymmärtää aakkosteoreettista viitekehystä hyödyntäen käyttäytymismuutoksen saavuttamista ja tutkitaan sitä, miten nuoret naiset kokevat ilmastokeskustelun vaikuttaneen heidän ruokavalintoihinsa ja millaisten tekijöiden he kokevat edistävän tai estävän ilmastokestäviä ruokavalintoja. Tutkielman aineisto on kerätty osana Helsingin Sanomissa maaliskuussa 2020 julkaistua ruokakyselyä. Aineisto rajattiin 20–29-vuotiaisiin naisiin, jotka noudattivat joko vegaanista tai sekaruokavaliota. Tutkielmassa analysoitiin heidän vastauksiaan avokysymykseen siitä, kuinka ilmastokeskustelu on vaikuttanut heidän syömiseensä. Ikäryhmän vastaukset rajattiin satunnaisotannalla 450 kappaleeseen. Aineiston analyysissä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tulosten mukaan vegaaneilla oli pääosin myönteiset käsitykset ilmastokeskustelusta, sekasyöjillä puolestaan vaihtelevat. Tuloksista voi päätellä, että kuluttajien asenteet määrittelevät sen, miten ilmastokeskusteluun ja -valintojen tekemiseen suhtauduttiin. Sekasyöjät keskittyivät ilmastokestävää syömistä rajoittaviin tekijöihin, kun taas vegaanit kertoivat sitä edistävistä tekijöistä. Kertomusten perusteella kattava valikoima, edulliset hinnat ja valintojen helppous edistivät ilmastokestäviä valintoja. Kasvispohjaista ruokailua auttaa myös sosiaalisen kontekstin muuttuminen sitä suosivaksi, ja tämä muutos on aiheuttanut joillekin sekasyöjille häpeää ja painetta muuttaa ruokavaliotaan. Tutkimuksen tulokset tukevat aikaisempaa tutkimusta ja niitä voidaan hyödyntää ilmastokestävän ruokailun kehittämisessä ottaen huomioon erilaisia ruokavalioita noudattavien kuluttajien erilaiset näkökulmat ruokaan ja ilmastoasioihin.
-
(2024)Terveyttä ja hyvinvointia edistävien ruokatuotteiden kasvava kysyntä on lisännyt funktionaalisten proteiinituotteiden kiinnostavuutta ja niiden kehittämistä. Suomessa kasvipohjaisten elintarvikkeiden markkina on kasvanut, mutta kulutus on edelleen vähäistä. Maailmanlaajuisesti kasvipohjaisten tuotteiden markkinakasvu on kuitenkin ollut merkittävää, ja kasvun odotetaan jatkuvan. Siirtymällä kasviproteiinipainotteisempaan ruokavalioon voidaan edistää ihmisten ja ympäristön hyvinvointia. Tämän hetkistä kasviproteiinimarkkinaa hallitsevat soija- ja vehnäproteiini, mutta palkokasvien ja muiden viljojen käyttö proteiininlähteenä on kasvanut viime vuosina. Viljoista ohran proteiiniominaisuuksia ei kuitenkaan ole vielä tutkittu perusteellisesti. Ohraproteiinin käyttö ihmisen ravinnoksi voisi tuoda merkittäviä taloudellisia ja ekologisia etuja. Suomessa Anora Group Oyj valmistaa Koskenkorvan tehtaalla ohrapohjaisia jalosteita, kuten etanolia, tärkkelystä ja rehujen raaka-aineita, teollisuuden käyttöön. Tällä hetkellä ohraproteiini hyödynnetään rehutuotannossa. Anoran tavoitteena on jatkojalostaa ohrasta erotellusta proteiinijakeesta ohraproteiinikonsentraatti ja tuotteistaa se elintarvikekäyttöön. Näillä toimilla pyritään vastaamaan kasvipohjaisten proteiinituotteiden kasvavaan kysyntään. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ohraproteiinin kysyntää elintarvikemarkkinoilla. Tutkimus suoritettiin laadullisena tutkimuksena, puolistrukturoidun haastattelun avulla. Aineisto kerättiin tammihelmikuun 2024 aikana. Haastateltavat henkilöt työskentelivät suurissa suomalaisissa elintarvikealan yrityksissä tuotekehityksen ja tutkimuksen parissa. Tutkimuksen tulokset osoittivat elintarvikealan yritysten olevan kiinnostuneita uusista kasviproteiinipohjaisista raaka-aineista. Vaikka ohraproteiini nähtiin mielenkiintoisena kasviproteiinina, sen ominaisuudet vaativat vielä lisätutkimuksia ja sovelluskohtaista kehitystä.
-
(2024)Eläintuotannon negatiiviset vaikutukset ympäristöön ja lihankulutuksen vaikutukset ihmisten terveyteen ovat herättäneet kasvavaa huolta yhteiskunnassamme. Kasvipohjaisten tuotteiden kysyntä on kasvava trendi, kun yhä useammat kuluttajat etsivät kestävämpiä ja terveellisempiä vaihtoehtoja perinteisille eläinperäisille elintarvikkeille. Palkokasvipohjaiset tuotteet, kuten pavut, herneet ja linssit, ovat erityisessä asemassa tässä muutoksessa, tarjoten ravinteikkaita ja ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja eläinperäisille elintarvikkeille. Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan palkokasvipohjaisten tuotteiden kategorisointia suomalaisessa päivittäistavarakaupakontekstissa ja selvitetään, miten kategorisointi vaikuttaa tuotteiden hyllysijoitteluun. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena puolistrukturoitujen haastattelujen avulla, joihin osallistui kuusi asiantuntijaa Suomen kolmesta suurimmasta päivittäistavarakauppaketjusta. Teoreettinen viitekehys perustuu palkokasvien merkityksestä ruokavaliossa ja osana kestävyyssiirtymää sekä kategorisointiteorian jäsentämiseen. Tutkimuskysymyksiin vastaamiseksi tarkasteltiin kaupan strategisia suunnitelmia ja tavoitteita palkokasvipohjaisille tuotteille, kategorisoinnin vakiintuneisuutta sekä kategorisointiin ja hyllysijoitteluun liittyviä haasteita. Tutkimuksen keskeiset havainnot osoittavat, että palkokasvipohjaisten tuotteiden kategorisointi ei ole täysin vakiintunutta, ja käytännöt vaihtelevat ketjujen välillä. Erityisen paljon huomiota herätti palkokasvipohjaisten proteiinivalmisteiden kategorisoinnin erot. Lisäksi esiin nousi se, ettei palkokasvipohjaisille tuotteille ole selkeitä tavoitteita, vaan mahdolliset tavoitteet ovat liitettynä laajemmin kasvipohjaisille tuotteille. Päivittäistavarakaupoilla on merkittävä rooli kestävämmän ruokavalion edistämisessä, mutta haasteita sen toteuttamisessa esiintyy tuotevalikoimaan ja hyllysijoitteluun liittyen. Kategorisoinnin vakiintumattomuus luo myös haasteita alan vertailtavuudelle. Vertailua ei voida tehdä luotettavasti, mikäli kategoriat vaihtelevat ketjuittain. Tulokset korostavat tarvetta selkeille ja yhteneville toimintatavoille palkokasvipohjaisten tuotteiden kategorisoinnin ja hyllysijoittelun osalta. Jotta päivittäistavarakaupat tukisivat palkokasvien kulutuskäytännön vakiintumista, tarvitaan laajempia päätöksiä ja käytäntöjä. Tämä tutkielma tarjoaa arvokasta tietoa teoreettisesta ja käytännön näkökulmasta, jota voisi hyödyntää uusien käytäntöjen päätöksenteossa.
-
(2024)Erilaisten palkokasviperäisten tuotteiden valikoima on viime vuosina lisääntynyt suomalaisessa vähittäiskaupassa. Tämän työn tarkoituksena on tutkia, miten palkokasvituotteita on kategorisoitu eli luokiteltu eri ryhmiin suomalaisissa vähittäiskaupoissa ja miten tämä näkyy elintarvikemyymälöiden hyllyissä. Päätutkimuskysymyksessä kysytään, millä tavalla palkokasvituotteet kategorisoidaan vähittäiskaupassa ja miten kategorisointi ilmenee tuotteiden myymäläsijoittelussa. Alatutkimuskysymyksissä keskitytään palkokasvituotteiden kategorisointiin yhden kauppaketjun sisällä ja eri kauppaketjujen välillä. Tutkimuskohteena on myös palkokasvituotteiden merkitseminen myymälöissä. Palkokasvituotteiden kategorisointitapojen tunnistaminen vähittäiskaupassa ja näiden tapojen analysointi mahdollistavat paremman ymmärryksen siitä, miten nämä tuotteet on sijoiteltu elintarvikemyymälöissä. Työn tutkimusmenetelmänä käytettiin systemaattista havainnointia, jonka avuksi kehitettiin havainnointilomake. Tutkimuksessa oli mukana yhteensä 14 K-ryhmän, S-ryhmän ja Lidlin mahdollisimman erityyppisiä myymälöitä pääkaupunkiseudulta, joista havainnointiaineisto kerättiin. Mukana oli sekä kauppakeskuksissa olevia myymälöitä että Helsingin keskustassa ja lähiöissä olevia erikokoisia myymälöitä. Myymälöiden valinta on perusteltu eri alueiden sosioekonomisella asemalla. Aineisto kerättiin tammikuussa 2024. Kerätyn aineiston analyysissä hyödynnettiin tapauksen moniulotteisen selostamisen ja kaavan yhteensovittamisen analyysimenetelmiä. Tutkimuksen tuloksena kävi ilmi, että palkokasviperäisiä tuotteita on monipuolisesti tarjolla myymälöissä ja niiden kategorisointi on hyvin moninaista ja siten hyllysijoittelu vaihteli myymälästä toiseen. Kategorisointi riippui siitä, mikä tuoteryhmä oli kyseessä. Pääkategorisointitavat ovat kuitenkin taksonominen kategorisointi ja kontekstuaalinen kategorisointi. Myymälät itsessään olivat kategorisointitavoiltaan niin erilaisia, että eri ketjujen kategorisoinnin vertailu oli haastavaa. K-Ryhmällä kategorisointi oli kuitenkin useammin kontekstuaalisempaa verrattuna S-Ryhmään, jossa kategorisointitapa oli taksonomisempi. Lidl-ketju nousi esiin ketjuna, jossa kategorisointi oli yhdenmukaisinta myymälöiden välillä. Case-myymälöissä havaittiin seikkoja, jotka näkyvät palkokasvituotteiden kategorisoinnissa: myymälän koko, myymälän sijainti suhteessa kilpailijoihin, palkokasvituotteiden vaatimat säilytysolosuhteet, asiakkaat, kaupan tai kauppiaan identiteetti ja se, oliko myymälää hiljattain remontoitu. Näistä seikoista muodostettiin propositioita, jotta voidaan jatkossa tutkia tarkemmin näiden elementtien vaikutusta palkokasvituotteiden kategorisointiin. Kategorisoinnin muutos kontekstuaalisesta kategorisoinnista kohti taksonomista kategorisointia voisi olla hyödyllistä, kun ajatellaan ruokavaliomuutosta kohti kasviperäisempää ruokavaliota.
Now showing items 41-60 of 85