Browsing by Title

Agriculture and other human activity has considerably affected the nitrogen cycle, which initially doubled the amount of nitrogen on the planet. The most well-known consequence of this phenomenon is eutrophication. The objective of this thesis was to study nutrient balances and their usefulness in evaluating the nitrogen usage in beef cattle farms, the nitrogen load and nitrogen use efficiency in those farms as well as how well the farms utilize their inputs. This study based on three organic beef cattle farms which took part in BERAS Implementation –project in 2010-2013. All farms specialized in suckler cow production. The data was collected in July-August 2013 when the farmers were interviewed about their inputs and outputs during the years 2010-2012. On the basis of this information different type of nitrogen balances were calculated. The farm gate nitrogen balances were 27, 36 and 70 kg/ha. Except for the last one, the feed self-sufficiency of the farms was very high, more than 90 %. The farm with the largest nitrogen surplus utilized a considerable amount of input from outside the farm which reflected in low feed self-sufficiency (64 %). The other two with smaller surpluses received excellent primary nutrient ratios (1,38 and 1,40) which indicates active nutrient recycling. However, despite of these results, it is important to remember that nutrient balances should be viewed with a critical eye. The uncertainties primarily concern the amount of biologically fixated nitrogen and the amount of yields of cultivated plants. These variables were taken into consideration in sensitivity analysis. Instead of nutrient balances, it would more useful to draw attention to other indicators such as feed self-sufficiency or animal unit density when evaluating nitrogen load of farms. The efficiency of beef cattle production depends also on how the production is actually implemented. It is especially important to acknowledge the importance of feeding and manure handling. The feed conversion ratio is always low in beef production since it is less than 10 %. Nevertheless, there are other benefits in cattle breeding such as utilization of natural pastures and cultivation of perennial grasses which not only are excellent for soil fertility, but also decrease nutrient leaching.

Wetlands are one of the most diverse ecosystems in the world. They provide numerous different ecosystem services and their importance has been acknowledged internationally. However, the number and extent of wetlands has continued decreasing globally and the increasing population poses threats on more and more wetlands. The Life+ Urban Oases project (fin. Keidas-hanke), that has made this Masters Thesis possible, has pursued to bring wetlands into urban areas, where the ecosystem services, such as flood control, which they provide can be utilized to compensate for challenges brought about by changes in land use. Urban wetlands provide local population recreational and relaxing green oases. Urban wetlands also provide natural system stormwater management mitigating water quality and habitats. It is predicted that climate change will increase severity of weather extremes. Especially the probability of heavy rainstorms is expected to increase in Finland which will emphasize better stormwater management. The value of ecosystem services provided by stormwater wetlands has not been previously measured in Finland. Furthermore, beliefs of people on constructed or created wetlands in general has been studied very little. This study had two objectives: 1) To evaluate the value of the ecosystem services of constructed urban and agricultural wetlands within the Municipality of Vihti. This was carried out within the Lake Enäjärvi watershed. 2) To study what are the attitudes, perceptions and beliefs of the Vihti residents towards constructed wetlands. The study was conducted with the help of a questionnaire which was sent to 1000 Vihti residents. The valuation was conducted with the choice experiment method. There were four different attributes in total: 1. recreational possibilities, 2. number of plant and animal species, 3. the state of the Lake Enäjärvi and 4. informing. The used payment vehicle was annual stormwater fee for a household. Questionnaires of this study where sent in three different phases during the summer 2016. The survey received 277 responses during the five-week time it was open. The response rate of the survey was 27,7%. Responses were gathered by mail and on a web-based survey. Valuation results of this study were analyzed with the Multinomial Logit-model. All together two different models were made. The first one had only the valuated attributes in it whereas the second model also included different background information. For the valuation we could draw a conclusion that the respondents where willing to pay fairly big amounts for certain attributes. They were the most willing to pay for the improvement in the state of Lake Enäjärvi. The second most valuated attribute was the recreational possibilities followed by informing and the increase in the amount of plant and animal species. Of the valuated attributes, all of them, exept informing, were statistically significant at all times in the level of 1–5%. Background information had an impact on the willingness to pay to some extent. For example a person who had previously visited a constructed wetland was more eager than an average respondent to pay for developing constructed wetlands. The WTP also increased if the respondeds household had higher income and he/she was planning to live more than five years in Vihti. WTP decreased if the respondent was male and he/she lived in a detached house. Results from the questions measuring respondents’ attitudes, perceptions and beliefs reveals that most of the respondents’ attitudes towards constructed wetlands are positive and they believe that constructed wetlands create benefits to the surrounding areas. The most beneficial aspect which urban wetlands were felt to provide was the benefit of views of an augmented landscape. 72% of the respondents indicated willingness to participate in water environment conservation activities during the next five years. Finally, most of the respondents felt that the results of the Urban Oases project and it presence in Vihti were positive.

Exohomopolysaccharides (HOPS) are polysaccharides that are composed solely of glucose or fructose monomers and which are classified according to the linkage type between the monomers (e.g., dextran ?-[1?6]). Several different lactic acid bacteria (LAB) strains produce HOPS from sucrose. It is known that maltose can influence the synthesis of HOPS which can lead to formation of oligosaccharides. In fermented foods, HOPS and oligosaccharides can have both technological impact and prebiotic properties. The aim of this thesis was to investigate the synthesis of HOPS and oligosaccharides in mMRS broths and in oat bran gruel. Lactobacillus reuteri FUA 3048, Lb. reuteri LTH 5448, Weissella cibaria 10M and W. confusa DSM 20194 were used as starter cultures. HOPS and oligosaccharide yields in mMRS broths were analysed by ethanol precipitation and acid hydrolysis. An enzyme assisted method was used in order to quantify linear dextran content in freeze-dried oat gruels. Oligosaccharide profiles were analysed with high performance anion exchange chromatography with pulsed amperometric detetection. In mMRS broths, which contained 25 g/l sucrose (S-mMRS), LAB strains synthesised exosaccharides at concentrations of 0.9–2.3 g/l. Addition of maltose (34 g/l) significantly increased exosaccharide yield. This can be explained by strong malto-oligosaccharide (e.g., panose) synthesis. W. cibaria 10M produced 0.94 g/l linear dextran in S-mMRS broth and at 0.74 g/l in maltose containing broth and W. confusa DSM 20194 synthesised 1.7 g/l linear dextran in both broths. In oat gruel matrix (34 g/l maltose) W. confusa DSM 20194 synthesised 4.6 g/100 g dextran in freeze-dried gruel. In lower maltose concentrations dextran yield increased. Oligosaccharide profiles indicated that Weissella strains and the Lb. reuteri FUA 3048 strain synthesised gluco-oligosaccharides and Lb. reuteri LTH 5448 strain produced erlose. The results of this thesis give further insight in to role of maltose in HOPS synthesis in food matrices.

Boreal forest soil contains large nitrogen resources. Most of the nitrogen is bound to humified material and proteins. However, plants can directly utilize only simple nitrogen compounds as ammonium, nitrate and simple amino acids. The amount of these simple nitrogen compounds is very small in forest soil. Trees form ectomycorrhizal symbiosis with a large number of fungi. Ectomycorrhizal fungi receive carbon compounds from host trees and trees receive nutrients from fungi. Some ectomycorrhizal fungi produce proteases which are enzymes that hydrolyze proteins. This symbiosis might be important in utilizing the large nitrogen resources in forest soils and supplying nitrogen to host plants. The main aim of this study was to measure if ectomycorrhizas produce proteases in the field and to find out if the mycorrhizal protease activities change during the year. The aim was also to find out if proteolytic activity is found in the soil fluid and to see if the activities in soil fluid are related to mycorrhizal activities. Mycorrhizal fungi were isolated to form pure cultures and their protease activities were measured and species were identified. As background information mycorrhizal, nonmycorrhizal and dead root tips were calculated to see how their amounts change during the year. Also different kinds of protease producing mycorrhizal morphotypes were calculated. Samples were taken in Hyytiälä Forestry Field Station in Central Finland monthly from March to October. Fifteen soil cores were collected each month. If possible, eight ectomycorrhizas were randomly picked from the pine roots in the humus layer of each soil core. Protease activities were measured from the ectomycorrhizas and from the soil solution obtained from the homogenized humus layer using Protease Fluorescent Detection Kit (PF0100-1KT, SIGMA). Detection limit of the kit was enzyme activity that is equivalent to 5 ng of trypsin control activity. Results were read from the trypsin standard curve so the protease activities of the samples are equivalent to fluorescence of certain amount of trypsin control. Pure cultures were isolated to Hagem’s agar plates and species were identified by doing PCR from the ITS gene region and sequencing. Root tip and morphotype calculations were done by using a microscope. 12 % of all ectomycorrhizal root tips produced proteases. The smallest activities couldn’t be detected because of the detection limit of the kit. Ectomycorrhizal protease production varied between 0–12 ?g/m2 of soil. Statistically non-significant protease production peaks were observed in spring and autumn. The protease activity of the soil fluid varied mainly between 0–200 ?g/m2 of soil. The highest activity was detected in the frozen soil in March, when the variation was large and an average of 800 ?g of protease was measured per m2 of soil. The protease activities in the soil fluids were not related to the protease activities of the ectomycorrhizas. 17 pure cultures were achieved. Some of them couldn’t be identified to species level. Part of the pure cultures produced proteases. Number of mycorrhizal root tips was large in spring, decreasing in early summer and increasing again towards autumn. About half of the mycorrhizal morphotypes produced proteases. The most important conclusions are that ectomycorrhizal fungi produce proteases in the field and a lot of protease activity is also found in the soil fluid. The used method is sensitive and suitable for measuring protease activities directly from mycorrhizal root tips and soil fluid. Seasonal variation in the protease activities may occur both in mycorrhizas and in soil fluid.

Tausta: Tietoa väestön ruoankäytöstä tarvitaan väestön ravitsemustilan arviointiin ja seurantaan. Eri elintavoista ja sairauksien riskitekijöistä ruoankäyttö on yksi haastavimmin tutkittava ja mitattava tekijä. Päivittäistavarakauppojen ostotiedot tarjoavat uudenlaisen, objektiivisen ja edullisen aineiston väestön pitkäaikaisen ruoankäytön ja kulutustottumusten tutkimiseen. Suomessa päivittäistavaramarkkina on keskittynyt, joten jo yhden ketjun tiedoista voidaan saada kattavasti tietoa suomalaisten ruokaostoista. Aiemman tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että tutkielmassa käytettävän LoCard -aineiston tapaista, automaattisesti kanta-asiakasohjelmaan tallentuneita ostotietoja ei ole aiemmin käytetty tässä laajuudessa väestön ruokailutottumusten ja ruoankäytön arvioimiseen. Tavoitteet: Tämä tutkielma on osa Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston LoCard -tutkimushanketta, jossa yhteistyössä S-ryhmän kanssa hyödynnetään S-asiakasomistajien ostotietoja terveys- ja yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa. Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella eläinkunnasta peräisin olevien elintarvikkeiden ostoja LoCard -aineistossa ja vertailla kulutustietoja Luonnonvarakeskuksen (Luke) ravintotaseen sekä Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen tietoihin. Tarkastelun kohteena ovat liha, kala, kananmuna, maito ja maitovalmisteet sekä voi. Tavoitteena on ostojen ja ravintotaseen sekä kulutustutkimuksen kulutuksen vertailun pohjalta arvioida LoCard -ostoaineiston validiteettia ruoankäytön näkökulmasta ja pohtia voitaisiinko automaattisesti kertynyttä ostodataa hyödyntää elintarvikkeiden pitkän aikavälin kulutustietojen tarkastelussa ravintotaseen ja kulutustutkimuksen rinnalla. Aineisto ja menetelmät: Tutkimuksen pääaineistona oli erillisellä aineistopyynnöllä saatu osa-aineisto LoCard -tutkimuksen ostoaineistosta. Pyydetty aineisto sisältää Prismoista, S-marketeista, ABC-marketeista sekä Alepa- ja Sale -myymälöistä ostettujen eläinperäisten elintarvikkeiden ostomäärät tietojensa luovutukseen suostuneilta pääkortinhaltijalta vuoden 2017 ajalta sekä tietyt taustamuuttujat. LoCard -ostoaineiston tuoteryhmät luokiteltiin ravintotaseen pohjalta uusiksi ruokamuuttujiksi ennen aineistopyyntöä. Ostoaineistosta laskettiin eri ruokamuuttujien tunnusluvut ja arvioitiin ostot henkilöä kohden jakamalla kotitaloustason ostot kotitalouden koolla kaiken kokoisten kotitalouksien kesken sekä vain yhden hengen kotitalouksien keskuudessa. LoCard -ostoaineistoa verrattiin vuoden 2017 ravintotaseeseen sekä vuoden 2016 kotitalouksien kulutustutkimukseen arvioimalla ruokamuuttujien keskimääräinen kulutus (kg tai l/hlö/vuosi) pääryhmätasolla kaikista aineistoista ja laskemalla prosentuaaliset erot kulutuksessa eri aineistojen välillä. Lisäksi tarkasteltiin eri ruokamuuttujien suhteellisia osuuksia pääryhmien kulutuksesta aineistoittain. Tulokset: LoCard -aineiston tutkittavista (n=21 380) naisia oli 13 958 (65 %) ja miehiä 7422 (35 %). LoCard -aineistossa pääryhmätasolla eniten ostettiin maitoa (117 l), toiseksi eniten maitovalmisteita (84 kg) ja kolmanneksi lihaa (59 kg). Maidoista kevytmaitoa ostettiin eniten (53 l) ja toiseksi eniten rasvatonta maitoa (46 l). Maitovalmisteista juustoa ostettiin eniten (29 kg), jogurttia toiseksi eniten (26 kg) ja piimää kolmanneksi eniten (9 l). Muu liha -ryhmään kuuluvia tuotteita ostettiin keskimäärin 26 kiloa. Lihalajeista siipikarjanlihaa ostettiin eniten (15 kg) ja toiseksi eniten sianlihaa (lähes 11 kg). Ostomäärät henkilöä kohden olivat keskimäärin 52 % pienemmät verrattuna kotitaloustason ostomääriin, kun kaikki kotitaloudet oli huomioitu, ja keskimäärin 31 % pienemmät, kun ainoastaan yhden hengen kotitaloudet oli huomioitu. Maitoa kulutettiin pääryhmistä eniten kaikissa aineistoissa. Lihan, kalan ja kananmunien kulutus oli suurinta ravintotaseessa, kun taas maidon ja maitovalmisteiden kulutus oli suurinta LoCard -aineistossa, kun kulutus LoCardissa oli laskettu kotitaloustasolla. Maitovalmisteita ja voita ostettiin ravintotaseeseen ja kulutustutkimukseen nähden runsaasti: jogurtin, viilin, hapatettujen kermavalmisteiden, muiden tuoretuotteiden sekä juuston ostot kotitaloustasolla olivat suurempia kuin kulutus ravintotaseessa, ja voin kulutus oli suurinta LoCard-aineistossa, riippumatta siitä oliko kulutus laskettu kotitaloustasolla vai henkilöä kohden. Kalaa ostettiin vähän LoCard -aineistossa muihin aineistoihin verrattuna. Elintarvikkeiden kulutuksen suhteelliset osuudet olivat kulutusmääriä johdonmukaisempia eri aineistojen välillä. Eniten eroa oli lihan kulutuksessa: taseessa sianlihan osuus lihan kokonaiskulutuksesta oli 41 %, kun taas kulutustutkimuksessa ja LoCardissa muu liha -ryhmään kuuluvien tuotteiden kulutus oli lähes puolet lihan kokonaiskulutuksesta. Johtopäätökset: Eläinperäisten elintarvikkeiden ostot olivat melko hyvin linjassa ravintotaseen ja kulutustutkimuksen tietojen kanssa huolimatta aineistojen metodologisista eroista, mikä tukee käsitystä ostoaineiston käyttökelpoisuudesta ravitsemuksen seurannassa. Automaattisesti kerätyllä ostodatalla on ainutlaatuiset vahvuudet ja heikkoudet verrattuna muihin ruoankäytön tutkimusmenetelmiin, joten se tarjoaa uudenlaisen näkökulman ruokailutottumusten tutkimiseen. Tarvitaan kuitenkin lisää tutkimusta myös muiden kuin eläinperäisten elintarvikkeiden kulutuksesta verrattuna ravintotaseeseen ja kulutustutkimukseen, jotta voidaan arvioida antavatko aineistot samansuuntaista tietoa kaikkien elintarvikeryhmien kulutuksesta. On myös syytä tutkia ostodatan olisi soveltuvuutta yksilötason ruoankäytön tutkimiseen, sillä datan haasteita on se, että ostoja kerätään sekä kotitalouden, että yksilön tasolla.

Introduction: The research on the effect of plant-based diets is needed in order to promote sustainability and to recommend diets containing more plant-based and less animal protein, at population level. Objective: The aim of this thesis was to study how replacing animal protein sources with plant-based protein affects the intake of energy, protein, total fat and saturated fatty acids, monounsaturated fatty acids, polyunsaturated fatty acids and n-3 and n-6 fatty acids, carbohydrates and the dietary fiber. Study compliance was assessed on the basis of protein intake (17 E%). Materials and methods: A 12-week clinical intervention study was carried out at the Department of Food and Environmental sciences in the University of Helsinki in spring 2017. This thesis includes data from 132 participants. The participants were randomized in three different groups which differed in their protein sources (animal versus plant-based protein): Group 1: 70 % of animal and 30 % of plant-based protein; Group 2: 50 % animal and 50 % plant-based protein; Group 3: 30 % animal and 70 % plant-based protein. Participants kept food diary for 4 days, both before the intervention and on the 12th week of the intervention. The differences between the intake of the energy-yielding nutrients were compared between the groups with variance analysis and Bonferroni test, and within the groups with t-test. The compliance was determined based on the intake of protein on 12th week of the intervention. Results: Compared to the baseline, the intake of the protein decreased in group 3 and did not reach 17 E%. In groups 2 and 3 the intake of saturated fatty acids decreased (p<0,001) and the intake of polyunsaturated fatty acids (p<0,001), n-6 (p<0,001) and n-3 fatty acids (G2: p<0,001; G3: p=0,016) increased. The intake of dietary fiber increased in groups 2 and 3 (p<0,001). During the intervention the intake of protein in group 3 (14,3 E%) was lower compared to group 1 (17,6 E%) and group 2 (16,3 E%). Compared to group 1, the intake of n-3 -fatty acids in groups 2 (p=0,004) and 3 (p=0,024) was higher and the differences were statistically significant. There were statistically significant differences in the intake of saturated, polyunsaturated and n-6-fatty acids and dietary fiber between the groups and the differences were statistically significant. The intake of saturated fatty acids was highest in group 1 and lowest in group 3. The intake on polyunsaturated and n-6-fatty acids and dietary fiber was highest in group 3 and lowest in group 1. Conclusions: When animal protein sources were replaced with plant-based protein sources, the intake of dietary fiber and unsaturated fatty acids increased, while the intake of saturated fatty acids and protein decreased. When animal protein sources were replaced with plant-based protein sources, the quality of the diet changed to correspond better to the Finnish nutrition recommendations.

Tavarakulutuksen monipuolistumisen rinnalla sen yhteiskunnallinen ja yksilöllinen merkitys on kasvanut. Tutkielmassa tarkastelen merkityksiä, joita ikääntyneet kuluttajat liittävät omistamiseen ja omistamiinsa tavaroihin. Tutkin myös, miten suhde tavaraan tulee esiin heidän omistamisen kokemuksissaan. Omistamisen merkityksiä ja niiden muuttumista sekä henkilökohtaisen tavarasuhteen kehittymistä analysoin sosio-kulttuurisesta näkökulmasta. Tavoitteeni on tutkia ikääntyneitä kuluttajia, jotka ovat kokeneet elämänsä aikana suomalaisen kulutusyhteiskunnan murroksen ja kehityksen. Tutkimuksessani käytän laadullista tutkimusotetta. Keräsin tutkimusaineiston kesän ja syksyn aikana vuonna 2020 kirjoituskutsuna, jonka lähetin kirjoitusseuroille eri puolille maata. Kutsussa pyysin yli 55-vuotiaita kirjoittajia kertomaan omistamiseen liittämistään merkityksistä ja niissä tapahtuneista muutoksista elämän aikana. Tutkimusaineistoni koostuu 18 kirjoitelmasta, jotka ovat 58–84-vuotiaiden kuluttajien tuottamia. Aineiston erittelyyn ja tulkintaan olen soveltanut lähiluvun menetelmää. Analysoinnin apuna käytin aikaisempaa tutkimuskirjallisuutta, joka tarkastelee kulutukseen liittyviä kulttuurisia ja sosiaalisia ulottuvuuksia sekä yksilön tavarasuhteen syntymistä ja kehittymistä. Kuluttajakertomuksissa ikääntyneet kuvaavat omistamisen merkityksiä järkevyyden, nautinnollisuuden ja luopumisen kautta. Järkeväksi koettua omistamista kuvaillaan kahdella tavalla: talonpoikaisena säästäväisyytenä ja vaatimattomuutena sekä keskiluokkaisena suunnitelmallisuutena ja kohtuullisuutena. Kirjoittajien kertomuksissa omistamisen nautinnollisuus tulee ilmi kiertoilmausten kautta ja sitä pyritään myös selittelemään ja perustelemaan. Ikääntyneiden omistamissa tärkeissä tavaroissa korostuvat toiminnallisten ominaisuuksien sijaan niiden kantamat symboliset arvot, kuten muistot kirjoittajan henkilöhistoriaan liittyvistä ihmisistä ja tapahtumista. Iäkkäimmillä kirjoittajilla omistamiseen liitetyt merkitykset vaikuttavat heikkenevän ajan mittaan tuoden jopa tavaroista luopumisen ajankohtaiseksi vaihtoehdoksi.

Aim of this master's thesis paper for consumer economics, is to research gambling advertisements in Finland over a period of 35 years, from 1970 to 2006. Veikkaus Oy (later Veikkaus), was founded in 1940, as one of the three licensed gambling organizations in Finland. Material for the current research comprised 1494 advertisements published by Veikkaus in newspapers and magazines at that time. Veikkaus has the exclusive licence to organize lotto games, sport games, instant games and other draw games in Finland. The other two operators, The Finnish Slot Machine Association RAY and Fintoto (on-track horse betting), were not included in the current analysis. This study has been completed according to research contract and grand by the Finnish Foundation for Gaming Research (Pelitoiminnan tutkimussäätiö). In general, advertisements reflect surrounding culture and time, and their message is built on stratified meanings, symbols and codes. Advertising draws the viewer's attention, introduces the advertised subject, and finally, affects the individual's consumption habits. However, advertisements not only work on individual level, but also influence public perception of the advertised product. Firstly, in order to assess gambling as a phenomenon, this paper discusses gambling as consumer behaviour, and also reviews history of gambling in Finland. Winning is a major feature of gambling, and dreaming about positive change of life is a centre of most gambling ads. However, perceived excitement through risk of losing can also be featured in gambling ads. Secondly, this study utilizes Veikkaus’ large advertising archives, were advertising data is analyzed by content analysis and the semiotic analysis. Two methods have been employed to support analyzing outcome in a synergistic way. Content analysis helps to achieve accuracy and comprehensiveness. Semiotic analysis allows deeper and more sensitive analysis to emerged findings and occurrences. It is important to understand the advertised product, as advertising is bound to the culture and time. Hence, to analyze advertising, it is important to understand the environment where the ads appear. Content analysis of Veikkaus data discovered the main gambling and principal advertisement style for each.period. Interestingly, nearly half of Veikkaus’ advertisements promoted topic other than “just winning the bet”. Games of change, like Lotto, typically advertised indirectly represented dreams about winning. In the category of skill gambling, features were represented as investment, and the excitement of sporting expertise was emphasized. In addition, there were a number of gambling ads that emphasize social responsibility of Veikkaus as a government guided organization. Semiotic methods were employed to further elaborate on findings of content analysis. Dreaming in the advertisements was represented by the product of symbols, (e.g. cars and homes) that were found to have significance connection with each other. Thus, advertising represents change of life obtained by the winning. Interestingly, gambling ads promoting jackpots were often representing religious symbolisms. Ads promoting social responsibility were found to be the most common during economical depression of the 90’s. Deeper analysis showed that at that time, advertisements frequently represented depression-related meanings, such as unemployment and bank loans. Skill gaming ads were often represented by sports expertise – late 90’s, their number started sky rocketing, and continued increasing until 2006 (when this study ended). One may conclude that sport betting draws its meanings from the relevant consumer culture, and from the rules and features of the betted sport.

Kiinnostus verkkokauppaa kohtaan ja sieltä ostaminen on kasvanut jatkuvasti, mikä on myös vaikuttanut yritysten mielenkiintoon tarjota elintarvikkeita kuluttajille verkkokauppakanavan kautta. Ruoan ostaminen verkkokaupasta pitää sisällään monia erityispiirteitä, joita ruoan verkkokaupan toimijan pitää pystyä tunnistamaan ja ottamaan huomioon, jotta kuluttajille pystytään tarjoamaan heidän tarpeitaan tyydyttävä kokonaisuus Tutkimuksen tarkoitus oli kartoittaa ruoan verkkokaupan ominaisuuksien ja elämäntyyli-tekijöiden vaikutuksia todennäköisyyteen ostaa ruokaa internetin kautta. Verkkokaupan ominaisuuksia, hyötyjä ja haittoja tarkasteltiin useiden eri tutkimusten pohjalta, sekä yrityksen että kuluttajan näkökulmista. Näiden ostamiseen vaikuttavien ominaisuuksien lisäksi kartoitettiin muuan muassa Wilson-Jeanselmen ja Reynoldsin (2006) tutkimuksessa esille tuotuja ruoan verkkokaupan sisältötekijöitä ja pyrittiin selvittämään näiden vaikutuksia ruoan verkko-ostamiseen vaikuttavina tekijöinä. Kaikki nämä ominaisuudet ja tekijät vaikuttavat yhdessä Balasubramanianin ym. (2005) esittelemän hyötyperusteisen kanavavalinnan mallin sekä ostopäätöksentekoprosessin (Kotler & Armstrong 2013; Solomon ym. 2014) kanssa verkkokauppa-kanavan valintaan, ostokäyttäytymiseen että todennäköisyyteen ostaa ruokaa internetistä. Verkko-ostamiseen vaikuttavien tekijöiden lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin yleisesti ruoan ostamiseen ja kulutukseen vaikuttavia tekijöitä (mm. Luomala 2005; Roos 1998) sekä alun perin Grunertin ym. (1993) esittelemää ruokaan liittyvää elämäntyyliä. Ruokaan liittyvää elämäntyyliä (Food Related Lifestyle, FRL) mitattiin tutkimuksessa Sholdererin ym. (2004) kehittämän FRL-instrumentin avulla, jota tätä tutkimusta varten supistettiin ja muokattiin vastaamaan paremmin ruoan verkko-ostamisen tutkimista. Tutkimusnäytteen 175 vastaajasta, joista suurin osa oli nuoria korkeakouluopiskelijoita, pystyttiin tunnistamaan viisi ruokaan liittyvältä elämäntyyliltään sisäisesti homogeenista, mutta toisistaan poikkeavaa ryhmää. Näitä ryhmiä verrattiin muihin tutkimuskohteisiin, kuten internetin käyttöön, aikaisempiin kokemuksiin ruoan verkkokaupasta, sekä ruoan verkkokaupan ominaisuuksiin ja sisältötekijöihin. Tutkimuksen avulla pyrittiinkin selvittämään sekä koko vastaajajoukon että tunnistettujen FRL-elämäntyyliryhmien käyttäytymistä ja arvostuksia ruoan verkkokaupassa.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää nautojen elektronisen korvamerkinnän taloudellinen vaikutus Suomen nautaketjuun. Elektronisten korvamerkkien käyttö on ollut tähän asti vapaaehtoista ja niitä on ollut käytössä Suomessa noin vuodesta 2007 lähtien. Käyttö ei kuitenkaan ole yleistynyt niin, että elektronisia merkkejä voisi täysimääräisesti hyödyntää nautojen tunnistamisessa. Tutkimuksessa selvitettiin kattavasti miten eMerkintä muuttaisi Suomen koko nautaketjun toimintaa, jos se olisi virallinen ja kaikilla naudoilla oleva tunniste. Tutkimuksen tulosten pohjalta oli tavoitteena luoda myös konkreettisia toimenpide-ehdotuksia nautaketjun eläintunnistuksen kehittämiseksi. Tutkimuksen aikana tehtiin haastatteluja eri yrityksille ja osapuolille sekä kyselytutkimus maatiloille, joiden avulla luotiin kaksi skenaariota. Skenaarioiden pohjalta luotiin investointilaskelma, joka vertaa nautaketjun toimintaa visuaalisella ja elektronisella korvamerkillä. Ensimmäinen skenaario perustui tavanomaiseen ja toinen elektroniseen tunnistamiseen. Tutkimuksen laskelmia varten jouduttiin määrittämään nautakarjatiloilla tehty tunnistustyön työmäärä, jota ei tiettävästi ole vastaavalla tavalla aiemmin selvitetty. eMerkin käyttöönoton taloudellista kannattavuutta tarkasteltiin nettonykyarvomenetelmällä. Investointilaskelmassa verrattiin skenaarioiden välistä nautaketjun toimintaa, joissa muuttuvina tekijöinä olivat käytetty työaika, tunnistusvirheistä aiheutuva hävikki, investoitavat laitteistot sekä tunnistusmenetelmien vaatimat oheistoiminnat. Elektronisen tunnistuksen oletettiin nopeuttavan työtoimenpiteitä ja vähentävän tunnistusvirheitä. Skenaarioiden laitteistoinvestoinnit perustuivat haastatteluissa ja kyselytutkimuksessa ilmenneisiin tarpeisiin. Nautaketjun toiminnan muuttuminen eMerkkejä tukevaksi todettiin kannattavaksi. Investointi oli kannattava, kun investoivien maatilojen kokoluokka oli suuri. Investointi oli kannattava myös pienemmillä maatilakokoluokilla, kun eMerkkien hyödyntäminen maatilan työtoimenpiteissä oli tehokkaampaa. Tulosten perusteella elektroninen korvamerkintä kannattaisi ottaa viralliseksi tunnisteeksi kaikille Suomen naudoille, jolloin sitä voisi hyödyntää täysimääräisesti. Elektroninen tunniste olisi hyvä lisäominaisuus perinteisen korvamerkin lisäksi, millä saataisiin hyötyjä koko nautaketjuun.