Browsing by discipline "Food Economics"

Tämän tutkimuksen tavoitteena on ollut tutkia virtuaalitiimien johtamistapojen yhteyksiä työhyvinvoinnin tasoon. Tutkimuksessa keskityttiin tarkastelemaan erityisesti ihmisläheisen sekä asiakeskeisen johtamistavan yhdeyttä työhyvinvointiin. Toinen tutkimuksen tavoite oli selvittää, vaikuttaako tiimin virtuaalisuuden taso käytettyihin johtamistapoihin. Näitä teemoja ei ole tarkasteltu virtuaalitiimien näkökulmasta aikaisemmin. Tutkimus on toteutettu kvantitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusotteena käytettiin kyselytutkimusta, johon vastasi 100 henkilöä. Näistä 90 henkilöä kuului tämän tutkimuksen kohderyhmään, joka oli samalla tutkimuksen lopullinen otos. Tutkimuskysymysten sekä aineiston laadun ja koon perusteella tutkimusmenetelmiksi valikoituivat frekvenssikuvaajat ja keskiluvt, korrelaatioanalyysi, regressioanalyysi sekä varianssianalyysi Tutkimuksen päätuloksena voidaan pitää sitä, että ihmisläheinen johtamistavan huomattiin olevan voimakkaasti yhteydessä työhyvinvoinnin tason kanssa. Myös se, että molemmat aikaisemmissa tutkimuksissa virtuaalitiimeissä toimiviksi todetuista johtamistavoista olivat työhyvinvoinnin tason kanssa positiivisesti yhteydessä, oli merkittävä huomio. Johtamistavoilla pystyttiin havaitsevan olevan selvä yhteys työhyvinvoinnin tasoon. Toinen merkittävä tulos oli ihmisläheisen johtamistavan heikompi ilmeneminen tiimeissä, joiden virtuaalisuuden taso on korkea.

Ilmastonmuutoksen hillintä, luonnon monimuotoisuuden vaaliminen, kansanterveydelliset haasteet ja globaalisti kasvava väestö vaativat suuria muutoksia ruokajärjestelmässä ja kulutustottumuksissa. Länsimaissa, joissa syödään paljon lihaa, ruokajärjestelmän haasteisiin voidaan vastata siirtymällä kohti kasvispainotteisempaa ruokavaliota. Miehet syövät selvästi enemmän lihaa, vähemmän kasviksia ja ovat vähemmän kiinnostuneita kasvisruoasta kuin naiset. Tutkielman tavoitteena on lisätä tietoutta miesten lihansyönnin vähentämisestä eli fleksauksesta ja erityisesti maskuliinisuuden toteuttamisen roolista siinä. Tähän liittyy läheisesti miesten fleksaukseen liitettävien merkitysten tutkiminen. Tutkimuksen viitekehys muodostuu hegemonisen maskuliinisuuden teoriasta sekä käytäntöjen teoriasta. Viitekehyksessä huomioidaan myös maskuliinisuuden toteuttamisen valtaulottuvuus. Tutkimusotteena on käytetty puolistrukturoitua teemahaastattelua ja analyysimenetelmänä hermeneuttista kehää. Aineisto on kerätty harkinnanvaraisella otannalla, ja se koostuu yliopistossa opiskelevista, lihansyöntiään vähentäneistä miehistä. Miehet yhdistivät lihaan kylläisyyden, lihasten kasvattamisen sekä palkintoruoan merkityksiä. Kasvisruokaan puolestaan liitettiin edelläkävijyyden, sivistyksen, vastuullisuuden, reiluuden mutta myös miehekkyyden merkityksiä. Fleksauksen käytäntö näyttäytyy joustavana maskuliinisuuden toteuttamisen strategiana, jossa huomioidaan kussakin tilanteessa vallallaan oleva käsitys hegemonisesta maskuliinisuudesta. Yliopistoympäristössä miesten kasvissyönti sopii hegemoniseen maskuliinisuuteen, kun taas konservatiivisemman mieskuvan ympäristöissä se ei välttämättä sovi. Kasvissyönti ei tee siis miehistä vähemmän miehiä yliopistolla tai kotona. Toisaalta konservatiivisemmissa konteksteissa miehisyys voi horjua, ja sitä voi joutua puolustelemaan. Miehet poikkesivat lihansyönnistä lähinnä sellaisissa konteksteissa, joissa se oli jo muutenkin hyväksyttävää – kotona ja opiskelijaravintoloissa. Muissa, mahdollisesti konservatiivisemman mieskuvan konteksteissa, kuten juhlistaessa jotain tai sukulaisten kanssa ruokaillessa, miehet pyrkivät välttämään leimautumista ideologisista tai muista periaatteellisista syistä kasvisruokaa syöviksi miehiksi, kuten vegaaneiksi tai kasvissyöjiksi. Tutkimukseni mukaan yliopiston ilmapiiri sekä kasvisruoan runsas tarjonta tekevät miesten fleksauksesta helppoa. Kasvissyöntiä tukevat sosiaaliset ja materiaaliset rakenteet näyttäisivät johtavan siihen, etteivät miehet kokeneet kasvissyönnin olevan sukupuolikysymys tai liittyvän heidän miehisyyteensä. Vasta poistuttaessa yliopistoympäristössä vallitsevasta maskuliinisuus-käsityksestä toiseen ympäristöön, jossa vallitsi konservatiivisempi käsitys miehenä olemisesta, tämä sukupuoliulottuvuus tuli näkyväksi esimerkiksi vitsailemisena miehen kasvissyönnistä.

Kala on maailmanlaajuisesti tunnistettu tärkeäksi elintarvikkeeksi ja tarjoaa elinkeinon suurelle määrälle maailman väestöä. Se on myös yksilötasolla tärkeä osa ravitsemusta. Kalan kulutuksen tutkiminen on tärkeää, sillä siten saadaan tietoa kuluttajien mieltymyksistä ja voidaan vaikuttaa valintoihin. Kulutuksen alueella yhtenä pullonkaulana tunnistetaan kalatuotteiden laadun arviointi ja kuluttajan kyky arvioida tuotteita. Tämä tutkimus käsittelee kalatuotteiden arviointia kuluttajan näkökulmasta. Siten saatu tieto auttaa kalatuottajia kehittämään tuotteitaan. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten tärkeäksi kuluttaja kokee kalatuotteista saatavilla olevat vihjeet tuoreen kalan sekä kalavalmisteiden kohdalla. Lisäksi selvitettiin vihjeiden merkityksen yhteyttä siihen, millaisiksi kuluttajat arvioivat omaa tietämystään ja itseluottamustaan tiedon käyttäjinä. Kalatuotteiden arvioinnissa vaikuttavat monet seikat. Teoriaosuudessa käsitellään laadun arvioinnin sekä kuluttajan kykyjen teoriaa. Empiriaosuudessa tutkitaan kuluttajien kalatuotteiden laadun arviointia tuotteesta saatavilla olevien sisäisten ja ulkoisten vihjeiden sekä kuluttajien tietämyksen ja itsevarmuuden kautta. Lopuksi tarkastellaan näiden ulottuvuuksien yhteyttä. Laatu nousee työssä tärkeäksi tekijäksi, mutta empiirisessä tarkastelussa se toimii taustalla vaikuttavana käsitteenä. Laatutasoon tai odotettuun laatutasoon ei sinänsä kiinnitetä tutkielman empiirisessä osiossa huomioita. Tutkimuskysymystä lähdettiin selvittämään kalan kuluttajille suunnatulla kyselyllä määrällisellä tutkimusotteella. Kyselylomaketta suunnitellessa hyödynnettiin aiempaa teoriaa ja tutkimuksia. Taloustutkimus suoritti kyselyn sähköisenä kyselynä syyskuussa 2013. Vastauksia kyselyyn saatiin yhteensä 641. Vastaajia oli monipuolisesti erilaisista demografisista ryhmistä. Vastaajat koostuivat henkilöistä, jotka ovat ainakin joskus ostaneet, syöneet tai valmistaneet kalaa. Kyselyn vastauksista ilmeni huomionarvoisia asioita siitä, mihin ja millaisiin vihjeisiin kuluttaja kiinnittää huomiota kalaa ja kalatuotteita arvioidessaan. Analyysin perusteella voitiin todeta, että sisäiset vihjeet saivat kuluttajalla suuremman painoarvon kuin ulkoiset vihjeet. Erityisesti näin oli tuoreen kalan kohdalla (sisäiset vihjeet ka 4,3 ja ulkoiset ka 3,7). Yksittäisistä vihjeistä tärkeimmäksi koettiin viimeinen käyttöpäivä sekä tuotteen ulkonäkö. Tuoreen kalan kohdalla tärkeänä pidettiin myös pyyntipäivää ja valmiskalatuotteen kohdalla tärkeäksi koettiin kalalaji. Vähiten tärkeinä vihjeinä pidettiin tuotemerkkiä, tuotteen valmistajaa ja laatusertifikaattia kummankin kalatuotetyypin kohdalla. Kyselyn vastausten perusteella tuotemerkki on vähiten tärkeä vihje kuluttajille sekä tuoreen että valmiiden kalatuotteiden kohdalla. Tuotemerkillä voisi kuitenkin olla potentiaalia nousta merkittävämpään rooliin viestimään kalatuotteen laadusta. Tutkielmasta saadut tulokset kuluttajien tärkeinä pitämistä laatuvihjeistä voivat antaa osviittaa sille, miten tuotteita voisi jatkossa kehittää palvelemaan etenkin niitä kuluttajia, jotka kokevat kykynsä kalan kuluttajina heikoksi. Kyselyyn vastanneet arvioivat omia kykyjään kalan kuluttajina keskimäärin melko hyviksi. Vihjeiden ja kykyjen välillä ilmeni positiivinen korrelaatio useiden muuttujien kohdalla. Sisäisten vihjeiden kohdalla korrelaatio oli positiivinen lukuun ottamatta ruodottomuutta. Ruodottomuuden merkitys vihjeenä väheni, kun kuluttajan arvio kyvykkyydestä kasvoi.

Tutkimus suoritettiin toimeksiantona Ruokatieto Yhdistys ry:lle, joka hallinnoin Hyvää Suomesta -merkkiä. Hyvää Suomesta -merkki kertoo kotimaisista raaka-aineista ja valmistuksesta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alkuperämerkin kehittämismahdollisuudet kansalliseksi laatujärjestelmäksi. Tutkimuksella haluttiin selvittää miten alkuperämerkki voisi toimia kansallisen laatujärjestelmän kriteerinä. Lisäksi tutkimuksessa haluttiin selvittää Ruokatieto Yhdistys ry:n jäsen yritysten kokema tarve kotimaisuudesta kertovalle kansalliselle laatujärjestelmälle. Teoriaosuudessa selvitettiin kansainvälisten tutkimuksien avulla alkuperään liittyviä teemoja: alkuperää, jäljitettävyyttä, laatua ja elintarviketurvallisuutta. Näiden teemojen avulla selvitettiin miten alkuperä ja siitä kertova merkki ilmentää laatua, jäljitettävyyttä ja elintarviketurvallisuutta. Teoriassa kartoitettiin elintarviketurvallisuusjärjestelmiä ja kotimaisuudesta kertovia alkuperämerkintöjä. Tutkimuksella haluttiin myös selvittää, miten auditointeja voisi kehittää ja voitaisiinko niissä hyödyntää elintarviketurvallisuusjärjestelmien valvontaa. Auditointiprosessia halutiin tehostaa ja sen aiheuttamia kustannuksia karsia. Tutkimuksen ajankohtaisuus oli keskeinen tekijä tutkimuksen tärkeydelle. Alkuperämerkillä, joka kertoo myös korkeasta laadusta ja elintarviketurvallisuudesta haluttiin vastata kuluttajien kasvaneeseen huoleen elintarviketurvallisuudesta ja jäljitettävyydestä. Lisäksi tavoitteena oli edistää kotimaisten tuotteiden luomaa laatumielikuvaa ja kotimaisten tuotteiden kysyntää. Tutkimus oli tapauskohtainen ja siksi se oli case -tutkimus. Tutkimuksessa käytettiin laadullista- ja määrällistä tutkimusmenetelmää. Tutkimukseen haastateltiin teemahaastatteluissa 12 laatualan asiantuntijaa ja Hyvää Suomesta -merkkiä käyttävien yritysten edustajia. Haastatteluiden lisäksi havaittiin tarve selvittää miten kotimaisuus vaikuttaa kuluttajiin ja heidän mielikuviinsa. Siksi kerättiin myös pieni näyte 58 kuluttajasta. Taustatiedoksi selvitettiin myös Ruokatieto Yhdistys ry:n jäsenyritysten käyttämiä laatujärjestelmiä. Haastatteluissa kerättyä aineistoa analysoitiin sisällönanalyysi menetelmän mukaisesti objektiivisesti havainnoimalla. Aineistosta muodostettiin teemat keskeisten tulosten nojalta. Määrällistä aineistoa taas tutkittiin frekvensseillä, tunnusluvuilla ja korrelaatioilla. Haastatteluaineistosta esille nousseet teemat olivat laatujärjestelmän edellyttämät kriteerit, auditoinnit, kotimaisuuden luoma lisäarvo, tarve laatujärjestelmälle, pakkausmerkintöjen tunnistaminen ja yhtäläisyydet jo käytössä oleviin laatujärjestelmiin. Kansallisen laatujärjestelmän kriteerit eivät täyty Hyvää Suomesta -merkin nykyisillä ominaisuuksilla ja siksi niitä on kehitettävä. Pelkkä jäljitettävyys on vain pieni osa laatujärjestelmää, eikä yksin riitä laatujärjestelmän kriteeriksi. Kotimaisuus tuo jo nyt lisäarvoa kuluttajille sekä yrityksille. Haastatteluissa ei koettu tarvetta laatukriteereiden lisäämiselle Hyvää Suomesta -merkkiin. Luotettavaan ja hyvin tunnettuun alkuperämerkkiin ei koettu olevan tarvetta lisätä laatukriteereitä. Haastatellut yritykset kokivat auditoinnit lähinnä positiivisena, mutta päällekkäisyyttä elintarviketurvallisuusjärjestelmien kanssa koettiin olevan ja niissä nähtiin mahdollisuus yhteistyölle. Tutkimuksen johtopäätökseksi muodostui hahmotelma, miten Hyvää Suomesta -merkkiä voisi kehittää. Tutkimuksen perusteella muodostettiin kolme kehityssuuntaa: säilyttäminen ennallaan, rinnakkaismerkki, johon olisi lisätty laatukriteereitä ja Hyvää Suomesta -merkin kriteereiden kehittäminen, jotta se täyttää laatujärjestelmän ominaisuudet. Alkuperän ja kotimaisuuden koettiin olevan tärkeää ja arvoa luovaa jo itsessään. Auditointien kehittämisen osalta yhteistyö laatujärjestelmien valvonnan kanssa koettiin olevan mahdollinen kehityssuunta. Ruokatieto Yhdistys ry:n jäsenyritysten kategorisointi auditointi tarpeen perusteella voisi pienentää auditoinnista koituvia kustannuksia.

Päivittäistavarakaupat kärsivät hyllypuutteista vielä tänäkin päivänä. Vaikka kaupan alalla käytettävä teknologia on kehittynyt suurin harppauksin kohti tehokkaampaan ja monipuolisemmin kuluttajaa palvelevaan suuntaan, ei sataprosenttista hyllysaatavuutta ole voitu saavuttaa. Syitä hyllypuutteisiin on monia, mutta kaikilla niillä on sama seuraus: hyllypuutteet aiheuttavat myyniin menetyksiä niin kaupalle, kuin tuotteiden valmistajille. Kaiken lisäksi kuluttajat kärsivät näistä hyllypuutteista lähinnä toteutumattomaksi jääneen ostopäätöksen muodossa. Tässä tutkimuksessa pyritään selvittämään miten kuluttajat käyttäytyvät kaupassa kohdatessaan hyllypuutteen ja miten erilaiset tuotteeseen, kuluttajaan ja tilanteeseen liittyvät tekijät vaikuttavat kuluttajien käyttäytymiseen. Tavoitteena on arvioida kuluttajien vastausten perusteella kuinka paljon kauppa menettää tuotepuutteisiin pettyneitä asiakkaita ja sitä kautta myyntiä, kun asiakkaan haluama tuote puuttuu hyllystä. Tutkimuksen teoriaosuudessa käydään läpi teemoja kuluttajan ostokäyttäytymisestä, kuluttajan hyödyn maksimoimisesta sekä kuluttajan ostopäätösprosessista. Lisäksi teoriaosuuteen kuuluu aiheesta aikaisemmin rakennetut käyttäytymismallt (Cortjens ja Corstjens 1995 sekä Campo et al. 2000). Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista tutkimusotetta. Työtä varten tehtiin kyselytutkimus, johon vastasi 72 satunnaista päivittäistavarakaupan asiakasta. Vastaukset kerättiin huhtikuussa 2013, jonka jälkeen ne analysoitiin tilastollisia työkaluja apuna käyttäen. Tutkimuksessa huomattiin, että hyllypuutetilanteissa toiset muuttujat vaikuttavat kuluttajien käyttäytymiseen huomattavasti enemmän, kuin toiset. Tuotteen ostotilanteisiin vaikuttavat muuttujat vaikuttavat kuluttajaan yleisesti voimakkaammin, kuin itse tuotteisiin ja kuluttajiin vaikuttavat muuttujat. Lisäksi kuluttajien brändilojaalisuus vaikuttaa heidän toimintaansa kaupassa vahvasti. Saatujen tulosten mukaan tuotteiden hyllysaatavuus vaikuttaa kuluttajien ostokäyttäytymiseen. Koko kaupan toimitusketjun ja kaupan henkilökunnan tulisikin siis kiinnittää huomiota tuotteiden saatavuuteen, jottei myynnin menteystä tapahdu turhaan helposti vältettävissä syiden takia.

Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kaupan valikoimanhallinnan onnistumista ja kuluttajan ostopäätösprosessia ja siihen vaikuttavia tekijöitä koskien gluteenittomia erikoiselintarvikkeita. Tutkimuksessa erityistarkastelun kohteena olivat Pirkka-tuotemerkin gluteenittomat erikoiselintarvikkeet. Tutkimus toteutettiin Internet-pohjaisena kyselynä marraskuussa 2011. Tutkimuksen näyte koostui 349 vastaajasta, joista jokainen oli ostanut gluteenittomia erikoiselintarvikkeita ainakin kerran vuoden 2011 aikana. Kyselyn toteuttamista varten tarvitut asiakastiedot saatiin Kesko Oy:n K-Plussakorttijärjestelmän kautta. Tutkimuksen teoriaosuudessa käytettiin aiempia tutkimustuloksia ja alan kirjallisuutta, etenkin gluteenittomiin elintarvikkeisiin, kaupan tuotestrategioihin ja kuluttajan ostopäätösprosessiin keskittyen. Tutkimuksen empiirinen osio rakennettiin kvantitatiivista tutkimusotetta käyttäen. Tutkimuksessa löytyi aiempien tutkimusten tapaan merkkejä siitä, että erityisesti tuotteen hinnalla ja saatavuudella on vaikutusta ostopäätöksen syntymiselle koskien gluteenittomia erikoiselintarvikkeita sekä Pirkka-tuotemerkin alaisuuteen kuuluvia gluteenittomia erikoiselintarvikkeita. Kuluttajan gluteenittomia erikoiselintarvikkeita koskevaan ostopäätökseen vaikuttavat saatujen tutkimustulosten mukaan erityisesti tuotteen hinta ja maku. Saatuja tuloksia selittävät osin demografiset tekijät, sillä tuloksista havaittiin, että maku ostopäätöksen tärkeänä valintakriteerinä korostui erityisesti korkeammissa tuloluokissa ja tuotteen hinta valintakriteerinä painottui matalammissa tuloluokissa. Ikäluokalla ei havaittu olevan merkittävää vaikutusta tuloksiin. Gluteenittomien erikoiselintarvikkeiden ostopaikan valintaan vaikutti erityisesti valikoiman laajuus, myymälän sijainti ja asioinnin helppous. Lisäksi havaittiin, että suuret hypermarketit ovat kaikkein suosituimpia ostospaikkoja ostettaessa gluteenittomia erikoiselintarvikkeita. Tuotteen maku, hinta ja se, että tuote sijaitsee samassa myymälässä kuin muutkin ostoskoriin valikoituvat tuotteet painottuivat Pirkan gluteenittomia erikoiselintarvikkeita koskevissa ostopäätöksissä. Pirkka-sarjan tuotevalikoimaan toivottiin tuotetäydennyksiä erityisesti gluteenittomien leipä- ja välipalatuotteiden osalta.

Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa elintarvikeketjun osapuolille – ammattikeittiöille, tuottajille ja tukuille – tietoa luomun ostamisen prosesseista ja niihin liittyvistä käytänteistä. Ammattikeittiöorganisaation luomuun siirtymisessä korostuu käytänteiden merkitys organisaation ostotoiminnassa. Tutkimuksessa selvitettiin niitä käytänteitä, joita organisaatiot käyttävät luomun ostamisen eri vaiheissa joissa osapuolina ovat ammattikeittiöt sekä toimittajat, joilta luomuelintarvikkeet hankitaan. Tutkimuksen teoriaosassa tarkasteltiin ostamisen prosessia, ostamisen tilanteita ja käytänteitä ostamisessa. Ostopro-sessin todettiin alkavan ärsykkeestä, jonka jälkeen ärsyke vaikuttaa ostavan organisaation päätöksentekoon ja lo-puksi tuottaa reaktion ostajassa. Ostotilanteita taas todettiin olevan kolme- uusi ostotilanne, muokattu uusintaosto, sekä rutiiniosto. Jokainen näistä ostotilanteista vaatii erilaisia päätösprosesseja ja toimia sekä myyjältä että ostajalta. Käytänteiden todettiin olevan rutiininomaisia toimintoja, jotka ovat osa jokaista ostamisen vaihetta. Tutkimuksen empiriaosassa haastateltavat keittiöt rajattiin niin, että niiden tuli sijaita pääkaupunkiseudulla tai sen ympäristössä sekä olla käyttänyt tai käyttää luomua. Tutkimus suoritettiin kvalitatiivisena teemahaastattelututki-muksena, jossa haastateltiin kolmea kunnallisen keittiön ja kolmea yksityisen keittiön edustajaa. Teemat, jotka tut-kimuksessa nostettiin esiin, valittiin tutkimusongelman ja sen perusteella valitun teorian pohjalta. Tutkimustuloksien perusteella todettiin, etteivät luomun ostamisen käytänteet ostamisen prosessissa eroa tavallisen tuotteen ostamisen käytänteistä. Kuitenkin käytänteiden tärkeys ja luonne sekä niiden painoarvo ammattikeittiöor-ganisaation koko ostamisen prosessi saattaa vaihdella riippuen siitä onko ostettava tuote luomua vai ei. Tutkimustu-loksia voidaan pitää luomun ostamisen kannalta positiivisina, sillä itse ostaminen ja siihen kuuluvat käytänteet eivät tunnu eroavan, vaikka niiden painoarvo, riskitekijät sekä tarvittavat resurssit vaihtelisivatkin.

Tämän Pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää julkisten elintarvikehankintojen kestävyyttä, miten kestävyys näkyy hankintatoiminnassa ja minkälainen laajempi ideologia niiden taustalla vaikuttaa. Tutkimuksen lähestymistavaksi valittiin kvalitatiivinen, eli laadullinen tutkimusmenetelmä ja aineisto kerättiin tekemällä 12 teemahaastattelua asiantuntijoille, jotka työskentelevät jollain tapaa joko hankintojen tai hankintojen reunaehtojen parissa. Tarkoituksena oli saada mahdollisimman kattava käsitys hankintojen kestävyyteen vaikuttavista tekijöistä. Aineistoon otettiin mukaan myös 14 tarjouspyyntöä, jotka kerättiin pyytämällä ne hankkijoilta ennen haastatteluja. Saatujen tarjouspyyntöjen pohjalta tutkija koosti jokaiselle hankintayksikölle oman taulukon käytetyistä kriteereistä. Taulukot toimivat apuna hankkijoille tehdyissä haastatteluissa, sillä niiden avulla oli mahdollista esittää esimerkkejä ja lisäkysymyksiä kestävyyteen liittyen. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä huomioitiin teoriaosassa esitetyt hankintojen kestävyyteen vaikuttavat tärkeimmät tekijät, muun muassa hankintalainsäädäntö, kestävyys sekä erilaiset hankintaohjeet ja suositukset. Aineiston perusteella hankintojen kestävyyteen liittyy paljon erilaisia mielikuvia ja näkemyksiä siitä, mitä kestävyys pitää sisällään. Hankintojen kestävyyteen panostaminen koettiin kuitenkin tärkeäksi ja aiheen tiedettiin saaneen näkyvyyttä myös poliittisessa keskustelussa viime aikoina, mikä koettiin välttämättömäksi, jotta hankintatoiminnan kestävyydellä on mahdollisuus edistyä. Kestävämpien kriteerien käyttöä hidastaa kuitenkin kriteerien abstraktisuus eli se, ettei kestävyydelle ole tällä hetkellä olemassa vakiintunutta määritelmää. Hankintatoiminnan kestävyyden kehittyminen vaatisi nykyistä selkeämmän strategian, lisäkoulutusta sekä vahvempaa poliittista linjausta. Kestävyys miellettiin yhteiseksi tavoitteeksi, jonka toteutuminen vaatii suunnitelmallisuutta ja aitoa halua vaikuttaa kestävyyteen liittyviin asioihin.

Tämä tutkimus käsittelee asiantuntijapalveluyritysten asiakkaiden palvelun laadun laatuodotuksia ja laatukokemuksia. Tässä tutkimuksessa asiantuntijapalveluita tutkittiin tilitoimistopalveluita tarkastelemalla. Tutkimusongelmana oli selvittää, millaisena tilitoimistoyritysten asiakkaat kokevat saamansa palvelun laadun, mitkä laatuominaisuudet ovat tärkeitä, minkälaisia puutteita he näkivät palvelun laadussa, ja mitä uusia palveluominaisuuksia voitaisiin löytää. Tämän tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautuu palvelun laadun keskeisiin teorioihin. Tutkimuksessa tarkastellaan laatuominaisuuksia, laatukuilumallia ja palvelun kokonaislaadun mallia. Empriinen tutkimus pohjautuu SERVQUAL-periaatteisiin. Kvantitatiiviseen kyselytutkimukseen vastasi 102 tilitoimistopalveluita käyttävää asiakasyritystä. Tämän tutkimuksen tuloksena havaittiin, että tilitoimistojen asiakkaat pitävät tärkeänä osaavaa, virheetöntä ja ammattimaista palvelua. Virheiden sattuessa ne tulisi korjata nopeasti. Tulokset vahvistavat aikaisempien tutkimusten tuloksia siinä, että tilitoimiston palvelun laadun kannalta tärkeimpinä laatuominaisuuksina korostuivat luotettavuuteen ja vakuuttavuuteen liittyvät palveluominaisuudet. Fyysisen palveluympäristön ja aineellisuuden merkitys palvelun laadulle oli vähäinen. Tässä tutkimuksessa havaittiin myös palvelun reagointialttiuden ja empaattisuuden olevan tärkeitä laatuominaisuuksia. Nämä näkyvät asiakkaalle proaktiivisena ja ennakoivana palveluna.

Tämän tutkimuksen kohteena ovat Espanjassa toimivat suomalaisyrittäjät. Tutkimuksessa selvitetään poikkeavan kansallisen ja kulttuurisen taustan merkitystä yrittäjän strategisena, kilpailuetua tuottavana voimavarana. Tutkimusongelman osa-alueita ovat yrittäjälle Espanjan Fuengirolan suomalaisvähemmistön tarjoamat mahdollisuudet, yrittäjän kulttuuriset strategiset resurssit sekä Espanjan suomalaisyhteisön markkinapotentiaali. Teoreettinen viitekehys muodostuu kahden pääkäsitteen ympärille. Vähemmistöyrittäjyyden käsite avaa vähemmistöyrittäjän sosiaalista, kulttuurista ja maantieteellistä ympäristöä yrittäjän liiketoiminnallisia mahdollisuuksia ja rajoitteita säätelevinä tekijöinä. Strategisen johtamisen resurssiperusteinen teoria taas määrittelee yrittäjän ainutlaatuisia voimavaroja, jotka edistävät kilpailuedun saavuttamista. Pääkäsitteet nivoutuvat yhteen siten, että poikkeavaa kulttuuria tarkastellaan vähemmistöyrittäjän ainutlaatuisena, strategisena resurssina, joka luo erilaistamisstrategiaan perustuvaa kilpailuetua ja sitä kautta taloudellista menestymistä. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen, jossa empiirinen osio koostuu teemahaastattelumetodilla kerätystä aineistosta. Aineiston otoksena on seitsemän yrittäjää, joita haastateltiin Espanjan Fuengirolassa tammikuussa 2011. Tutkimuksen perusjoukon taustalla on maantieteellinen ja toimialaan liittyvä rajaus tutkimusongelmaan ja tutkijan oppiaineeseen perustuen. Haastatteluaineisto analysoitiin teemoittain. Lisäksi vastaajien väliset yhtäläisyydet mallinnettiin tyyppivastauksiksi kuvaamaan tiivistetysti tutkimusongelman eri osa-alueita. Tutkimustulosten perusteella strategisen resurssin vaikea kopioitavuus ja harvinaisuus konkretisoituvat Espanjan suomalaisen yrittäjän toiminnassa esimerkiksi kielen, luottamuksen ja kulutustottumusten kautta. Kulttuurista strategista resurssia selittävät tekijät ulottuvat niin Suomen maantieteelliseen sijoittumiseen, uskontoon, sodanajan niukkuuteen kuin urheilun kansallissymboliikkaan. Mahdollisuuden havaitsemisessa suomalaisten erityistarpeiden tunnistaminen toimii yrittäjän vetovoimana, kun taas espanjalaisen kulttuurin tuntemattomuus on vähemmistöyrittäjyyteen työntävä tekijä.