Browsing by discipline "Marketing"

Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee strategiaviestinnän roolia osana strategian toteuttamista. Organisaatiot ovat luoneet liiketoimintastrategioita vuosikymmenien ajan rakentaakseen ja vahvistaakseen kilpailuasemaansa markkinoilla. Strategian saaminen osaksi organisaation päivittäistä toimintaa osoittautuu kuitenkin usein haasteelliseksi. Viestinnällä on todettu olevan keskeinen rooli strategiaa toteutettaessa (mm. Aaltonen & Ikävalko 2002; Beer & Eisentat 2000; Hämäläinen & Maula 2004; Zaribaf & Hamid 2010) Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti miten strategioita viestitään, tulkitaan ja omaksutaan organisaatioissa. Tutkimuksessa vastataan kysymyksiin: 1) Miten strategiaviestintä edistää strategian omaksumista osaksi organisaation päivittäistä toimintaa? 2) Millaisista osa-alueista onnistunut strategiaviestintä koostuu? Tutkimuksen teoriaosa rakentuu strategia käytäntönä -tutkimussuuntauksen varaan, joka käsittelee sitä, mitä ihmiset tekevät strategian pohjalta ja toisaalta miten tähän toimintaan vaikutetaan (Johnson ym. 2007,7). Strategiaviestintä on vuorovaikutteista kommunikaatiota strategian sisällöstä ja sen toteuttamiseen tähtäävistä toimenpiteistä, missä henkilöstön rooli viestien tulkitsijana korostuu. Näin ollen strategiaviestintä nähdään yhtäältä keinona siirtää strategian sisältöä organisaatiossa eteenpäin, ja toisaalta prosessina, jonka välityksellä henkilöstö vuorovaikutteisesti tulkitsee strategiaa. Tutkimusotteeltaan työ edustaa laadullista tapaustutkimusta, jonka kohteena oli Apetit Oyj. Empiirinen aineisto koostui kahdeksasta teemahaastattelusta, joiden avulla pyrittiin selvittämään henkilöstön kokemuksia strategiaviestinnästä. Aineiston pääasiallinen analysointimetodi oli sisällönanalyysi, jonka avulla muodostettiin systemaattinen ja kokonaisvaltainen kuvaus tutkimuksen kohteena olevasta ilmiöstä. Tulokset osoittivat, että strategian sisällön yksityiskohtaisuus vaikuttaa siihen, kuinka helppo henkilöstön on löytää strategiasta käyttömahdollisuuksia työhönsä. Mitä selkeämpänä tämä käyttöyhteys näyttäytyy sitä merkittävämmin strategia ohjaa henkilöstön käytännön työtä. Aineistosta kävi ilmi, että vaikka strategiaa puretaan vuorovaikutteisesti, on esimiehillä korostunut rooli käyttöyhteyksien osoittamisessa henkilöstölle. Henkilöstön tulkintaa strategiasta voi siis ohjata osoittamalla strategian merkitys päivittäisessä työssä. Strategian tarkoitus on ohjata koko organisaation toimintaa yhtenäiseen suuntaan, minkä takia se viestitään usein koko henkilöstölle. Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että strategiaviestinnän sisältöä ja siihen käytettyä tapaa tulisi muokata viestinnän vastaanottajan organisaatiotason, tarpeiden ja valmiuksien mukaan. Strategian sisällön tulisi muuttua yksityiskohtaisemmaksi organisaatiossa alaspäin tultaessa, jolloin strategiasta löydettävät käyttöyhteydet näyttäytyvät konkreettisempina.

Tämän pro gradu-tutkielman tavoitteena oli tutkia suomalaisen kananmunamarkkinan rakennettaa ja sen toimintaa. Tutkimuksessa kartoitettiin kananmunatuottajien mielipiteitä alan toiminnasta ja sen tulevaisuuden näkymistä. Kananmunamarkkinoiden toimintaa tutkittiin teollisen organisaation analyysimallin avulla. Teollisen organisaation analyysimalli on alun perin tarkoitettu yksittäisen yrityksen suorituskyvyn tutkintaan, mutta soveltuu myös hyvin kokonaisen alan tutkimiseen. Tutkimuksessa rakennettiin teollisen organisaation analyysimallin avulla kananmunamarkkinoiden analyysimalli. Tutkimuksen empiirinen osuus muodostui laadullisesta tapaustutkimuksesta, jonka kohteena kananmunamarkkinoiden toiminta nyt ja sen tulevaisuuden näkymät. Tutkimus suoritettiin haastattelemalla kymmentä kananmunantuottajaa henkilökohtaisin haastatteluin. Aineiston analyysissä käytettiin teemoittelua ja sisällönanalyysiä. Tuloksien mukaan kananmunamarkkinat toimivat kohtalaisesti tuottajien mielestä. Alalla on paljon hyviä piirteitä, mutta myös paljon korjattavaa. Tuottajat näkivät erityisesti korjattavaa alan tulonjaossa eri toimijoiden kesken. Tuottajan katsottiin saavan kuluttajahinnasta liian pienen osuuden työmäärää kohden, kun taas vähittäistavarakaupan osuus katsottiin liian suureksi. Toinen merkittävä aihe, joka oli tuottajien mielestä pielessä oli kustannusten kasvun huomiotta jättäminen tuottajahinnassa. Tuottajat olivat omasta mielestään ammattitaitoisia ja kokivat suomalaisen kananmunantuotannon hyvin laadukkaaksi ja puhtaaksi, mutta kokevat kaupan toiminnan olevan epäreilua alan muita toimijoita kohtaan. Haastateltavien vastauksista jäi hyvin vähälle huomiolle kananmunien pääasiallinen loppukäyttäjä, eli kuluttaja. Tutkimuksen tuloksia voi varmasti käyttää alan toimijoiden välisissä neuvotteluissa. Tutkimuksessa jäi pienelle huomiolle kananmunan kuluttajien tutkiminen ja heidän vaikutus alan toimintaan. Tässä on hyvä tutkimusaihe seuraavalle kananmunamarkkinoiden tutkimukselle.

Tuotesijoittelu on oleellinen osa nykyisen markkinointiviestinnän kenttää. Viestintäkanavien tukkeutuessa tuotesijoittelu tarjoaa vaihtoehtoisen kanavan kommunikoida omasta tuotteesta tai brandista entistä selkeämmin. Tuotesijoitteluun liittyy kuitenkin myös eettisiä kysymyksiä ja kuluttajien hyväksyntä käytännön suhteen on tärkeää sen tehon varmistamiseksi. Tietokone- ja konsolipelaaminen on Suomessa ja maailmalla merkittävä viihteen muoto erityisesti nuorten miesten ja naisten keskuudessa. Tuotesijoittelua käytetään yhä enenevissä määrin myös peleissä, sillä pelien kasvavat tuotantokustannukset ajavat pelituottajat käyttämään entistä enemmän hyväkseen mainostajien tuomaa rahoitusta riskien hallitsemiseksi. Kuluttajien suhtautumista tuotesijoitteluun eri medioissa on tutkittu maailmanlaajuisesti jonkin verran, mutta Suomessa heikosti. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on antaa kuva suomalaisten pelaajien asennoitumisesta pelien tuotesijoittelua kohtaan. Tutkimus suoritettiin kyselytutkimuksena ja vastaajat hankittiin suomalaisen viihde- ja pelisivuston v2.fi uutisoinnin kautta sekä sosiaalista mediaa käyttäen. Tavoitteena oli saavuttaa erityisesti pelaamista harrastavat. Vastauksia kyselyyn saatiin 205. Tilastollisten menetelmien avulla aineistosta saatiin luotua yleiskuva suomalaisten pelaajien asenteista. Yleisesti ottaen tuotesijoitteluun suhtaudutaan neutraalisti tai hieman positiivisesti. Tutkimuksen avulla tunnistettiin kuitenkin pelityyppejä, joihin tuotesijoittelu ei pelaajien mielestä sovi lainkaan, ja toisia, joihin se sopii erityisen hyvin. Vastaavasti myös tuoteryhmällä on merkitystä sijoittelun hyväksyttävyyteen. Tuotesijoitteluun suhtautumista määrittelevät tämän tutkimuksen perusteella kolme ulottuvuutta: tuotesijoittelun eettisyys, tuotesijoittelun koettu tehokkuus ja tuotesijoittelun realistisuus. Tutkielma antaa yleiskuvan tuotesijoittelusta ilmiönä, peleistä tämän ilmiön erityisalueena sekä suomalaisten pelaajien suhtautumisesta tuotesijoitteluun peleissä.

Tämä tutkimus käsittelee pienten elintarvikealan yritysten näkemyksiä yhteistyöstä ja vallasta päivittäistavarakaupan valikoimapäätöksissä. Tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää toimijoiden välistä yhteistyötä ja valtasuhteita suomalaisilla päivittäistavarakaupan markkinoilla sekä selvittää erityisesti pieniksi luokiteltujen tavarantoimittajien kokemuksia yhteistyöstä kaupan kanssa. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että valta painottuu kaupalle ja alalla käytetyt yhteistyömenetelmät hyödyttävät eniten kauppaa ja vähiten pieniä tavarantoimittajia. Pienet tavarantoimittajat ovat näin ollen neuvotteluissa altavastaajia. Kuluttajat kuitenkin valitsevat yhä useammin pienten valmistajien tuotteita ja myös kaupan intresseissä on siten tarjota niitä asiakkailleen. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostui pääasiassa sosiaalisen vallan tutkimuksesta sekä näihin pohjautuvia teorioita organisaatioiden välisiin liiketoimintasuhteisiin soveltavasta kirjallisuudesta. Lisäksi tutkielman kirjallisuuskatsauksessa tutustuttiin joukkoon päivittäistavarakaupan markkinoita valtateorioiden valossa tarkastelevia tutkimuksia. Vallan teorian lisäksi tarkasteltiin Suomen päivittäistavarakaupan markkinoiden kannalta oleellisista yhteistyömenetelmistä julkaistua kirjallisuutta. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena, kolmen tapauksen tapaustutkimuksena, jossa haastateltiin pienten suomalaisten elintarvikealan yritysten edustajia. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin teemahaastatteluilla ja sitä analysoitiin ensin tapauksittain ja tämän jälkeen ristikkäin samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia etsien. Tutkimustulokset osoittavat, että haastatellut tavarantoimittajien edustajat kokevat kaupparyhmien olevan välttämättömiä kumppaneita pienille toimijoille ja pyrkivät kehittämään yhteistyösuhdetta pitkäjänteisesti. Kaupan valta suhteessa pieniin tavarantoimittajiin korostuu laajemmalla valikoimatasolla. Laajemmalla valikoimatasolla toimittaessa kauppa vaatii tavarantoimittajiltaan, niiden koosta riippumatta, laadun tasaisuutta sekä tuotantokapasiteetin ja toimitusvarmuuden riittävyyttä. Tutkimustulosten mukaan kaupan aktiivinen vallankäyttö on ollut tapausyritysten kohdalla vähäistä, mutta toimijoiden tiedostaessa keskinäiset valtasuhteensa, vaikuttaa kaupan potentiaalinen valta siten, että tavarantoimittajat mukautuvat sen vaatimuksiin. Yritysten välisissä neuvotteluissa yrityksen asemaan perustuva valta asettuu sitä edustavalle henkilölle ja tutkimustulosten mukaan kaupparyhmiä edustavien yksittäisten henkilöiden valta valikoimapäätöksissä koettiin haastateltujen keskuudessa suureksi. Kaupparyhmien kanssa tehtävän yhteistyön koettiin niiden ostovoiman ja tehokkuusvaatimusten vuoksi vähentävän tavarantoimittajien innovointia, joka vahvistaa aiemman tutkimuksen perusteella tehdyn hypoteesin tutkittujen tapausten osalta.

Tämän tutkimuksen aiheena ovat elintarvikepakkaukset ja niiden ympäristövaikutukset. Elintarvikepakkauksilla on paljon tärkeitä tehtäviä, mutta niillä on myös varjopuolensa: niistä syntyy paljon jätettä, jolla on negatiivisia vaikutuksia ympäristölle, varsinkin luontoon päätyessään. Aihe on ajankohtainen, sillä ihmiset ovat alkaneet tajuta omien kulutustottumustensa seuraukset ja haittavaikutukset maapallolle ja sen ekosysteemeille. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää pakkausten tarpeellisuus elintarviketuotteissa. Päätutkimuskysymys on, onko elintarvikepakkaus uhka vai mahdollisuus, eli onko elintarvikkeen pakkauksesta enemmän haittaa vai hyötyä? Tutkimuksen teoriaosassa käydään monipuolisesti läpi elintarvikepakkausten tehtäviä, hyötyjä, heikkouksia ja ympäristökuormitusta sekä eri pakkausmateriaaleja ja niiden ominaisuuksia. Tutkimus on laadullinen, ja siihen haastateltiin kahdeksaa nollahukkaelämäntyyliä harjoittavaa henkilöä, joiden tavoitteena on välttää turhaa kuluttamista, minimoida aiheuttamansa jätteen määrä sekä maksimoida kierrätys ja kompostointi. Teoriaosuuden sekä tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että elintarvikepakkaus on tarpeellinen, kunhan se on suunniteltu hyvin, ja toteuttaa tärkeimmät tehtävänsä, sen materiaalit ovat helposti kierrätettävissä, eikä pakkaus päädy roskana luontoon. ”Pakkaus on hyvä olla, kunhan siitä ei aiheudu hukkaa, oli se sitten ruokahukkaa, pakkaus- tai materiaalihukkaa, resurssihukkaa tai logistista hukkaa, koko linjassa mikä siihen liittyy” – Haastateltava 2. Päätutkimuskysymykseen, onko elintarvikepakkaus uhka vai mahdollisuus, voidaan tutkimuksen tulosten varjolla todeta, että huolellisesti suunniteltu pakkaus, joka ei päädy roskana luontoon, on mahdollisuus, ja elintarviketuotteissa pakkauksista on enemmän hyötyä kuin haittaa.

Sponsoroinnista on tullut tärkeä osa yritysten markkinointiviestintää. Sen avulla voidaan luoda mielikuvia, rakentaa brandia ja lisätä kuluttajien tietoisuutta yrityksestä ja sen tuotteista. Sponsoroinnilla voidaan saavuttaa tavoitteita, joihin ei pystytä tavallisella mainonnalla. Sponsorointiin käytetään vuosittain miljardeja euroja maailmanlaajuisesti ja Suomessakin satoja miljoonia. Sponsorointiin käytettävät rahamäärät ovat lisääntyneet jatkuvasti. Siitä on tullut elinehto seuroille ja yksittäisille urheilijoille, koska ilman sitä ei pystytä panostamaan harjoitteluun täysipäiväisesti. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää ensin kirjallisuuden pohjalta, miten yritykset valitsevat sponsoroinnin kohteensa, miten he käyttävät sitä edukseen ja mitä riskejä tähän liittyy. Lisäksi kuvaillaan yrityksen tavoitteita ja niiden seurantaa, sekä sponsoroinnin tarjoamia etuja niin yritykselle kuin urheilijallekin. Tutkimusosassa pyritään selvittämään miten suomalaiset yritykset toimivat sponsoroidessaan ja miten se vastaa teoriaa aiheesta. Tutkimus tehtiin yhteistyössä SM-liigaseura Espoo Bluesin kanssa käyttäen esimerkkiyrityksinä joukkueen yrityssponsoreita. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla yritysten edustajien kanssa. Haastattelut litteroitiin kirjalliseen muotoon. Tutkimus tehtiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa aineisto analysoitiin käyttäen teemoittelua. Tutkimuksen tuloksena todettiin, että suomalaiset yritykset noudattavat käytänteitä ja tavoitteiden asettelua, joka on teoriassa esitetty. Painotukset vaihtelevat yrityksittäin, mutta se johtuu yritysten erilaisuudesta, sekä siitä kuka yrityksestä vastasi haastattelun kysymyksiin.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää pakkauksen eri elementtien merkitys kuluttajan ostopäätöksessä Arla Ingmanin uuden Yoggi Squeeze -pakkauskonseptin avulla. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli löytää uuden tuotteen kohderyhmä. Tuotteen kohderyhmää etsittiin erilaisten elämäntyylien kautta. Elämäntyyliä puolestaan käsiteltiin Grunertin ym. (1993) kehittämän Food related lifestyle -mallin avulla. Muodostettujen elämäntyyliryhmien kautta tarkasteltiin kuluttajien käyttökokemuksia sekä ostokiinnostusta tutkimuksen kohteena olevaan tuotteeseen. Tutkimuksen teoriaosassa käsiteltiin uuden tuotteen lanseerausta ja erityisesti pakkausta osana yrityksen lanseerauspäätöksiä. Tämän lisäksi käsiteltiin elintarvikkeiden valintaa sekä elämäntyyliin perustuvaa segmentointia. Lisäksi esiteltiin Food related lifestyle -mallin avulla tehtyjä aikaisempia tutkimuksia. Tutkimus toteutettiin kahdessa osassa. Esitutkimuksena suoritettiin fokusryhmähaastatteluja, joiden kautta tutkimuksen kohdetta pyrittiin ymmärtämään paremmin. Esitutkimuksesta saadun tiedon pohjalta muodostettiin kyselylomake ja suoritettiin kyselytutkimus kahdessa ostopaikassa pääkaupunkiseudulla. Pakkausta käsiteltiin sen eri elementtien kautta, joita ovat pakkauksen koko, muoto, siinä käytettävät väri ja kuvat, pakkauksen tarjoama tieto, käytännöllisyys sekä pakkauksen materiaali ja ympäristöystävällisyys. Tutkimuksessa selvisi, että vastaajat arvostavat pakkauksen helppoa avattavuutta, käytännöllisyyttä ja monipuolisia pakkauskokoja. Elämäntyylejä tarkasteltiin elämäntyyliulottuvuuksien kautta, joita ovat ostomotiivit, käyttötilanteet, tuotteen ominaisuudet, ostotavat sekä ruuan valmistaminen. Ryhmittelyanalyysin kautta vastaajista muodostettiin viisi elämäntyyliryhmää, joita olivat 'Konservatiiviset', 'Sitoutumattomat', 'Tunnolliset', 'Herkuttelijat' ja 'Tuoteuskolliset'. 'Konservatiiviset' arvostivat suunnitelmallisuutta ja säännöllisyyttä. 'Sitoutumattomat' eivät olleet oikeastaan kiinnostuneita elintarvikkeista lainkaan. 'Tunnolliset' puolestaan arvostivat tuotteen ravinnollista arvoa ja luonnonmukaisuutta. 'Herkuttelijat' arvostivat tuotteen helppoutta ja makua. 'Tuoteuskolliset' ostivat usein vain saman valmistajan tuotteita, mutta olivat kuitenkin myös kiinnostuneita uusista tuotteista. He olivat myös kaikista ryhmistä kiinnostuneimpia ostamaan tutkimuskohteena olevan Yoggi Squeeze -tuotteen.

Digitaalisen aikakauden myötä inbound-markkinointi on kasvattanut suosiotaan yrityksien hyödyntämänä markkinointiviestinnän keinona pyrittäessä saamaan uusia asiakkaita. Jokainen yritys joutuu nykyään vakavasti pohtimaan, miten maksimoida digitaalisten kanavien hyödyt ja mahdollisuudet osana strategisesti tehokasta sisältömarkkinointia ja markkinointiviestintää. Yksi inbound-markkinoinnin ja digitaalisen sisältömarkkinoinnin keskeisistä ja kiistattomista hyödyistä on mitattavuus myyntitunnelin eri vaiheissa verkkoanalytiikan avulla. Aiheesta on käyty runsaasti keskustelua etenkin yritysmaailmassa, mutta itse tutkimus on jäänyt vähäiseksi. Tämä tutkimus pyrkii ymmärtämään sisältömarkkinointia teorian kautta ja vertailemaan eri kanavia osana myyntitunnelia pohjatuen verkkoanalytiikan hyödyntämiseen. Tutkimuksella on vahva yhteys käytäntöön teorian pohjalta. Tutkimuksen päätavoitteena on tutkia eroavatko esitetyt sisältökanavat toisistaan ja arvioida mikä on verkkoanalytiikan rooli tulosten arvioimisessa. Tutkielman teoreettinen viitekehys mukailee vahvasti inbound-markkinoinnin ja myyntitunneli-mallin metodeja nojaten vahvasti näiden teorioiden yhdistämiseen, jonka prosessin lopullisena tavoitteena on aina ensimmäisestä houkuttelevasta kontaktista sisällön avulla herätettävä mielenkiinto, joka lopulta johtaa kohti muodostettavaa asiakassuhdetta. Tutkimuksen empiirinen osio pohjautuu Finance Link Oy nimisen rahoitusyhtiön sisältökampanjoiden arviointiin toiminta-analyyttisen tutkimusotteen kautta. Tutkimus toteutettiin tiiviissä yhteistyössä yhdessä tutkijan ja Finance Linkin kanssa. Tutkimuksessa käytetty empiirisen osion aineisto kerättiin Finance Linkin sisäisistä verkkoanalytiikan mittareista. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että sisältömarkkinoinnille tulee asettaa selkeät päätavoitteet, jotta sisältöjen suoriutumista voidaan tehokkaasti mitata verkkoanalytiikan avulla. Sisältökanavien valinta ja verkkoanalytiikkaan pohjautuva mitattavuus ovat tutkimuksen mukaan merkittävässä asemassa haluttaessa tehostaa yrityksen sisältömarkkinointia. Tutkimustulosten mukaan jokaisen sisällön tuottamia tuloksia eri sisältökanavissa tulee mitata luomalla selkeä verkkoanalytiikan mittaristo. Pelkkään tuloksien mittaamisen pohjautuva analysointi on haastavaa, mikäli ei tiedetä asetettuja mittareita ja tavoitteita.

Tämän pro gradu-tutkielman tavoitteena oli kartoittaa voittoa tavoittelemattoman Slow Food-organisaation brandiin liitettyjä mielikuvia ja niitä tekijöitä, joilla brandin tavoitekuvaa tulisi jatkossa rakentaa. Koska nykyisin brandi ei ole enää pelkkien liikeyritysten yksityisomaisuutta, tutkimuksen teoreettinen asemointi perustui yhtäältä organisaation tunnettuuden kasvattamiseen brandin rakentamisen avulla ja toisaalta voittoa tavoittelemattoman toimintaympäristön erityispiirteiden näkökulmaan. Case-osion avulla haluttiin tarkastella globalisaation ja elintarviketalouden keskittymiselle vaihtoehtoisen, paikallisuuteen perustuvan ruokajärjestelmän vaikutuksia, mahdollisuuksia ja haasteita. Tutkimuksen empiirinen osuus muodostui laadullisesta tapaustutkimuksesta, jonka kohteena oli Slow Food-organisaatio. Tutkimus suoritettiin haastattelemalla kahtatoista Slow Food-organisaation sidosryhmien edustajaa Italian Piemontessa henkilökohtaisin haastatteluin, joiden pohjana oli brandi identiteetin elementeistä luodut kaksi teemaa: mielleyhtymiin ja arvoväittämään liittyvät tekijät. Aineiston analysoinnissa käytettiin teemoittelua ja sisällönanalyysia. Tutkimuksen lähestymistapa oli abduktiivinen. Tulosten mukaan Slow Food-brandi identifioituu sidosryhmilleen ensisijaisesti luotettavan ruoan kautta, johon katsottiin kuuluvan aidot, puhtaat raaka-aineet ja paikallisesti tuotetun ja jalostamattoman ruoan hyvä jäljitettävyys. Myös tiettyyn paikkaan ja arvoihin sidottujen kokemusten ja odostusten täyttymisen kautta saatu sosiaalinen ja kulttuurinen jatkuvuus nimettiin brandin vahvuudeksi. Lisäksi vastuullisen tuottamisen ja kuluttamisen sekä aitojen makujen ja laadukkaan ruokavalion edistäminen korostuivat jonkin verran vastauksissa. Näillä perusvahvuuksilla toivottiin brandin identiteettiä rakennettavan myös tulevaisuudessa. Haastateltavien mielestä Slow Food-organisaatio erilaistaa itsensä muista ensisijaisesti lupaamalla yksilölle korkealuokkaisia, aitoja tuotteita ja palveluja, joilla on henkilökohtaisten hyötyjen lisäksi positiivisia seuraamuksia myös oman alueen työllisyyden ja talouden kehitykseen. Organisaation tulisi myös jatkossa luoda uskottavuutta toimintaansa eritoten sen kautta, että brandi lunastaa lupauksensa laadusta ja aitoudesta. Toisaalta erottautuakseen muista lähi- ja luomuruokabrandeista Slow Food-brandin arvoväittämässä tulisi tulevaisuudessa selkeämmin korostua myös toiminnan voittoa tavoittelemattomuus ja brandiin liittyvä elämyksellisyys. Sidosryhmien kiinnostusta ja brandin lupauksen tehoa alentaviksi tekijöiksi nimettiin yleinen ruoan arvostuksen väheneminen sekä Slow Food-tuotteiden ja -palvelujen korkea hinta, huono saatavuus ja näkyvyys. Keskeisimpinä ratkaisuina pidettiin kuluttajien informatiivisen tiedon lisäämisen ohella pientuottajien verkostoitumista ja uusia yhteistyön muotoja kuten tuottajien yhteisiä jakeluketjuja ja paikallismyymälöitä. Näiden lisäksi brandin tunnistettavuuden parantaminen ja aktiivisempi tarjonta kyltityksin, tuotteiden pysyvän läsnäolon ja vähittäiskaupan mukaantulon kautta sekä eräät muut markkinoinnin osa-alueet kuten sosiaalinen media, Internet ja kansainväliset ruoka-alan tapahtumat nimettiin brandin lupausta kirkastaviksi elementeiksi. Pientuotannon lisääminen verotuksen kohdentumisen muutoksilla nähtiin keinoksi pudottaa paikallisen ruoan hintaa.Toisaalta korkeaa hintaa perusteltiin laadukkaaseen imagoon liittyvien argumenttien lisäksi luonnollisen kysynnän kasvulla, jota arveltiin saatavan tulevaisuudessa suurista ikäluokista, yhä kasvavasta koulutus- ja tulotasosta sekä valveutuneemmista kuluttajista.

Elintarvikkeiden ympäristövaikutukset ovat nousseet esille keskustelussa kestävämmästä kulutuksesta ja ympäristövastuullisuudesta. Ympäristötietoisuuden kasvun myötä on tärkeää selvittää mitä mahdollisuuksia elintarviketeollisuudella on vastata ympäristövastuullisen kulutuksen kysyntään. Elintarvikepakkausten ympäristövastuullisuudella on vaikutusta elintarvikekulutuksen aiheuttamaan ympäristökuormitukseen. Tutkielma selvitti, miten elintarvikepakkaukset vaikuttavat niitä koskeviin ympäristövastuullisiin kulutusvalintoihin sekä millaisia asenteita pakkauksiin liitetään. Tutkielmassa muodostettiin käsitys siitä, millaisia asenteita ympäristövastuulliseen kulutukseen liittyy. Lisäksi tutkielmassa tarkasteltiin elintarvikepakkauksen eri tehtäviä, jotta ymmärretään, millaisia rajoituksia tai mahdollisuuksia elintarvikepakkauksiin liittyy. Tämän jälkeen selvitettiin, millainen on ympäristövastuullinen kuluttaja ja millaisista tekijöistä ympäristövastuullinen kuluttajuus rakentuu. Lopuksi määriteltiin ympäristövastuullisia kuluttajatyyppejä. Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkielmassa hyödynnettiin sekä lomakepohjaista tutkimusta että teemahaastattelua. Aineiston analyysi perustui teoriapohjaiseen sisällönanalyysiin, ja analyysitapana hyödynnettiin teemoittelua. Ympäristövastuullisen elintarvikepakkauksen tekijöiksi tunnistettiin elintarvikepakkauksen kierrätettävyys, uusiutuvat energiamuodot tuotannossa, pakkauksesta syntyvän jätteen hallinta, sekä pakkauksen mahdollisuus hallita ruokahävikkiä. Asenteet ympäristövastuullisia elintarvikepakkauksia kohtaan ovat myönteiset ja ympäristövastuullisuus koetaan osana jokapäiväistä kulutusta. Kuitenkin hinta ja omat mieltymykset ohjaavat kulutuspäätöstä, jolloin ympäristövastuullisuus on kulutusta tukeva tekijä. Kuluttajien ympäristöhuoli ja ympäristötietoisuus ovat taustalla ohjaamassa kulutusvalintaa. Ympäristövastuullista kuluttajan valintaa ohjaavat tekijät ovat ympäristötietoisuus sekä kuluttajan arvot ja asenteet. Kuluttajat kokevat monenlaisia haasteita ympäristövastuullisten elintarvikepakkausten hankinnan, säilyttämisen ja hävittämisen saralla