Browsing by master's degree program "Master's Programme in Food Economy and Consumption"

The food system is not in a sustainable state. The current ways of producing and consuming food are significant contributors to climate change and biodiversity loss. In order to be able to feed the growing population of humans and ensure the living conditions on the Earth in the future there needs to be a sustainable transition in the food system. In this study, consumer-centric approach towards understanding how the transition to more ecologically sustainable food system can be made is taken. It is essential to take this bottom-up approach to the larger transition in ecological sustainability from the adolescents viewpoint, as they are the consumers of the future, and in early stages in creating their independent food consumption patterns. In addition, there is an apparent need for research on adolescents perceptions on the topic. Therefore three research questions were opposed: Firstly, are Finnish adolescents interested in ecologically sustainable food consumption? Secondly, what does ecologically sustainable food consumption mean for them? Thirdly, how would they change their food consumption habits in order to make it more ecologically sustainable? Research questions were approached qualitatively by collecting the data in eight online focus groups. Participants in the focus groups were 16 to 25 years-old Finnish adolescents. The data was analysed with discourse analysis. As the theoretical background for this research was in sustainability transitions, the results were organized by using the Five O’s framework, which consists from objectives, obstacles, options, opportunities and outcomes. According to the study, this sample of Finnish adolescents were interested in ecologically sustainable food consumption. They were convinced of the possibility that an individual consumer can make a difference through his/her consumption choices. From the adolescents viewpoint, ecologically sustainable food consumption was mostly about reduction of animal-based food products, and the emphasis was on reducing meat eating. The adolescents mentioned also the importance of local and organic food. Food waste did not have that big of a role in relation to ecologically sustainable food consumption, but it was mentioned in a context, that people should buy food only as much as they need. Food should not be wasted. Small carbon footprint and less plastic in food packaging were mentioned as well. The adolescents were willing to change their habits to more ecologically sustainable in many ways, but still they were not willing to compromise radically their current ways of consuming food. In the present everyday life, it was mainly about reducing meat intake and favoring local and organic food products. Still poor taste and structure of meat alternatives, in addition to high price of ecological food in general were seen as the central obstacles. In order to be able to change their ways of consuming even more ecologically in the future, adolescents stated that less-animal based diets should be normalized. There was also a need for reliable and clear information.

Pienpanimo-olutkulttuuria on yleensä tutkittu esteettisen kulutuksen muotona, johon sisältyy postmodernia kulutusta tunnusomaisesti kuvaavaa kokemusten tavoittelua sekä elämäntyylien ja identiteetin rakentamista. Eettisen kulutuksen kontekstissa taas on perinteisesti tutkittu kulutuksen moraalisista paineista kumpuavia aiheita kuten kasvissyöntiä, luomua ja Reilua kauppaa. Näiden vastavoimaisten kulutuksen suuntausten on kuitenkin viime aikoina havaittu liikehtivän yhä lähemmäs toisiaan. Tässä tutkielmassa ollaankin kiinnostuneita siitä, miten eettisyys ilmenee voimakkaasti estetisoituneessa pienpanimo-olutkulttuurissa. Tutkielmassa tarkastellaan kestävyyden roolia pienpanimo-olutkulttuurissa kulttuurisen kulutustutkimuksen näkökulmasta, tutkimalla kulttuurin sisällä syntyvää puhetta. Tavoitteena on selvittää millaisten teemojen kautta kestävyyden ulottuvuudet ilmenevät puheessa ja millaisia kestävyysteemojen välisiä yhteyksiä puhe tuo esiin. Aineisto kerättiin haastattelututkimuksella. Tutkimukseen osallistui kahdeksan pienpanimo-olutkulttuurin edustajaa, joita haastateltiin parihaastattelumenetelmällä. Teemahaastattelut muodostivat tutkimuksen aineiston, joka puolestaan analysoitiin teemoittelulla. Aineiston mukaan sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden teemat ilmenevät monipuolisesti pienpanimo-olutkulttuurissa. Yhteisöllisyys, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja olutkulttuurin estetisoiminen nousivat tärkeiksi teemoiksi. Ekologinen kestävyys puolestaan ei vaikuta olevan merkittävästi läsnä pienpanimo-olutkulttuurissa. Aineisto toi esiin epäekologisia tapoja ja ihanteita, jotka liittyvät materiaalisuuteen sekä päästöihin ja hiilijalanjälkeen. Taloudellinen kestävyys näyttelee osaltaan merkittävää roolia pienpanimo-olutkulttuurissa. Pientuotanto ja sen tukeminen nähdään taloudellisesti kestävänä toimintana, mutta sen sijaan taloudellinen kannattavuus näyttäytyy pienpanimoalalle erityisenä haasteena. Tuloksista voi päätellä kestävyyden eri ulottuvuuksien ilmenevän pienpanimo-olutkulttuurissa moninaisten teemojen myötä, ja että kestävyysteemojen välillä on toisiinsa vaikuttavia yhteyksiä. Taloudellisessa kannattavuudessa on haasteita, jotka vaikuttavat resursseja vaativien ekologisten kestävyystoimien toteutumiseen. Sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden ulottuvuudet puolestaan korostuvat ja saavat enemmän painoarvoa. Tutkimus lisää tietoa pienpanimo-olutkulttuurin kestävyydestä vähemmän tutkitusta kulttuurisesta näkökulmasta. Tulokset mukailevat aiempaa kirjallisuutta pienpanimo-olutkulttuurin esteettisestä luonteesta, mutta kertovat myös esteettisen ja eettisen suuntauksen sekoittumisesta. Näin ollen tutkimus ottaa osaa myös nousevaan esteettis-eettiseen ruoka- ja juomakulttuurikeskusteluun.

Nykyinen kertakäyttökulttuuri ja siihen perustuvat liiketoimintamallit luovat painetta ympäristölle. Tilanteen ratkaisemiseksi on ehdotettu kiertotaloutta, jossa resurssit ja tavarat kiertävät eivätkä päädy pois heitettäviksi. Secondhand-ostaminen, josta on tullut maailmanlaajuinen trendi, johtaa tavaroiden uudelleenkäyttöön ja on erityisen suosittu kuluttamisen muoto etenkin Z-sukupolven keskuudessa. Siitä huolimatta käyttökelpoista tavaraa ja etenkin huonekaluja päätyy yhä suuria määriä jätteeksi, ja on tärkeää selvittää, miten kehityksen suuntaa voitaisiin muuttaa. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin Z-sukupolven secondhand-huonekalujen ostamista Suomessa. Tarkemmin työssä selvitettiin ostamisen motivaatioita ja esteitä eli sitä, miksi näitä huonekaluja ostetaan ja miksi ei. Tärkeä osa tutkimusta oli myös tunnistaa, minkälaisia kauppapaikkoja Z-sukupolvi suosii secondhand-huonekalujen ostamisessa ja mistä syistä. Tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää, mitkä tekijät vaikuttavat Z-sukupolven valintoihin ja ostokäyttäytymiseen secondhand-huonekalujen markkinoilla. Tutkielmassa käytettiin metodina laadullisia teemahaastatteluja, jotka oli suunnattu Z-sukupolven edustajille. Aineiston analyysi perustui teoriaohjaavaan sisällönanalyysiin. Tutkimustulosten perusteella secondhand-huonekalujen ostamista suositaan, koska se tarjoaa mahdollisuuden säästää rahaa, ilmentää yksilöllisyyttä, huomioida ympäristöä ja omistaa huonekaluja, joilla on tarina. Suurimpia esteitä ostamiselle muodostavat huoli hygieniasta ja tuholaisista sekä käytännön haasteet, kuten kuljetus. Suosituimpia kauppapaikkoja ovat verkkoalustat, joilta ostetaan etenkin helppouden, tottumuksen ja halvempien hintojen takia, kun taas kivijalkakaupat tarjoavat enemmän satunnaisia löytöjä ja mahdollisuuden virkistäytymiseen. Verkkokaupat ovat vähemmän suosittu ostamisen paikka lähinnä hintaan liittyvistä syistä. Tutkimus osoittaa, että Z-sukupolvi arvostaa helppoutta ja mukavuutta, mutta rahan säästämisen mahdollisuus saattaa houkutella heitä joustamaan näistä. Yleisesti ottaen kyseisen sukupolven ostokäyttäytyminen heijastaa tasapainoilua taloudellisten, yksilöllisten ja ympäristöllisten tekijöiden välillä, mikä ohjaa heidän päätöksiään secondhand-huonekalujen markkinoilla. Tutkimuksen tulokset tarjoavat arvokkaita näkemyksiä erityisesti secondhand-yrityksille ja tuotteitaan myyville kuluttajille tämän merkittävän kuluttajaryhmän tarpeiden huomioimiseksi ja secondhand-huonekalujen ostamisen edistämiseksi. Tulokset antavat myös suuntaa mahdolliselle tulevalle secondhand-huonekaluja tai Z-sukupolvea koskevalle tutkimukselle.

Tämän tutkielman tavoitteena oli tarkastella työnantajakuvan muodostumista sosiaalisessa mediassa milleniaalien silmin. Tutkimus toteutettiin laadullisesti teemahaastatteluja hyödyntäen. Haastateltaviksi valittiin kymmenen milleniaalia. Haastatteluihin valitut milleniaalit erosivat toisistaan sekä iältään että uransa vaiheilta. Tarkoituksena oli saada mahdollisimman monipuolinen haastattelutulos. Tutkimuksen tavoitteena on kuvailla ja analysoida, miten potentiaalisen milleniaali työntekijän kokema työnantajakuva muodostuu sosiaalisessa mediassa ja mitkä asiat vaikuttavat työnantajakuvan muodostumiseen. Milleniaalit valikoituivat kohderyhmäksi, sillä heitä ei oltu aikaisemmin käytetty kohderyhmänä sosiaalisessa mediassa muodostuvaa työnantajakuvaa tutkiessa. Milleniaalit käyttävät sosiaalista mediaa päivittäin, joten he sopivat kohderyhmäksi myös sosiaalisen median aktiivisuutensa vuoksi. Tutkimukseen kuuluu teoreettinen osuus, jossa avataan aiemman tutkimuksen kannalta keskeiset käsitteet ja esitellään työnantajakuvan muodostuminen. Lisäksi teoriaosuudessa kuvataan milleniaaleja työelämässä ja heitä ohjaavia arvoja. Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että milleniaalit etsivät sosiaalisen median kanavista signaaleja yrityksestä, joiden avulla he muodostavat päässään työnantajakuvan organisaatiosta. Tämän tutkimuksen mukaan milleniaalit arvostivat erityisesti psykologisia ja toiminnallisia ominaisuuksia työnantajakuvan muodostamisessa. Lisäksi sosiaalisen median kanavista Instagram ja Linkedin osoittautuivat tärkeimmiksi alustoiksi työnantajakuvan muodostamiselle. Teemahaastattelujen tavoitteena on päästä tiettyyn ilmiöön sisään. Tässä tutkimuksessa onnistuttiin pääsemään perille siitä, miten työantajakuva muodostuu sosiaalisessa mediassa haastateltujen milleniaalien mielestä. Kuten laadullisissa tutkimuksissa yleensäkin, myös tässä tutkimuksessa on omat rajoitteensa. Haastattelut keskittyvät yksilökohtaisiin kokemuksiin, ja nämä kokemukset voivat muuttua ajan saatossa. Tulevaisuudessa samat haastateltavat saattaisivat kertoa eri huomioita työnantajakuvan muodostumisesta sosiaalisessa mediassa.

Tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten suomalaisen elintarvikealan B2B-yritykset hyödyntävät sosiaalisen median sisältöä asiakashankinnassaan. Tutkimuksen lähestymistapa oli laadullinen ja empiirinen aineisto kerättiin teemahaastatteluilla, joihin haastateltiin kolmea kansainvälistä elintarviketeollisuusyritystä. Yrityksistä haastateltiin yhteensä neljää henkilöä markkinoinnista ja myynnistä. Tutkimuksessa haluttiin selvittää yritysten kokemuksia ja asenteita sosiaalisen median ja sen sisällön hyödyntämisestä B2B-yrityksen asiakashankinnassa. Lisäksi haluttiin saada lisätietoa mahdollisista hyödyistä, joita sosiaalinen media voi tarjota asiakashankinnalle. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostettiin kirjallisuuskatsauksen ja aiempien tutkimusten pohjalta. Viitekehys rakentui vetovoimaisen sisältömarkkinoinnin, digitaalisen myyntitunnelin, sosiaalisen myyntityön ja sosiaalisen median teorioiden ympärille. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että sosiaalisella medialla ja sen sisällöllä on merkitystä tutkimusyritysten asiakashankinnassa, mutta sen ei kuitenkaan koeta korvaavan perinteisen markkinoinnin tai myynnin keinoja. Sosiaalisella medialla nähtiin silti olevan selvä rooli näiden keinojen ohella tai niitä tukevana työkaluna. LinkedIn osoittautui yrityksissä tärkeimmäksi sosiaalisen median kanavaksi, sillä sen ympäristö koettiin eri kanavista selvästi ammattimaisimmaksi ja sen kautta tavoitettiin parhaiten B2B-asiakkaita. Lisäksi WeChat nähtiin edellytyksenä Kiinan markkinoilla toimimisessa. Sosiaalisen median suurimpana hyötynä nähtiin vuorovaikutuksen ja asiakassuhteiden ylläpidon helpottaminen B2B-asiakkaiden kanssa. Tulevaisuudessa sosiaalisen median ja sen sisällön hyödyntäminen tulee todennäköisesti kasvamaan B2B-yritysten markkinoinnissa ja myynnissä. Tämä tulee vaatimaan yrityksiltä lisää resursseja sekä työntekijöiden osaamisen lisäämistä sisältömarkkinoinnista ja sosiaalisesta myynnistä. Olennaista sosiaalisen median sisällön hyödyntämisessä asiakashankinnassa on tutkimuksen perusteella erilaisten työkalujen hyödyntäminen ja asiakkaille merkityksellisen sisällön luominen myyntiprosessin jokaisessa vaiheessa.

The housing sector plays a crucial role in global energy consumption and emissions, with the European Union (EU) emphasizing citizen participation in sustainability, and Finland targeting carbon neutrality by 2035. Despite legislative efforts, the extent of residents' active involvement in sustainability remains uncertain. Current housing sustainability studies often overlook the role of individual actors like residents, who actively participate in various phases of sustainability initiatives. This study focuses on resident-driven sustainability projects in housing and understanding residents' perspectives, and then comparing them with those of housing experts in the Helsinki metropolitan region. Utilizing qualitative interviews, this study investigates the perspectives and experiences of both residents (n=9) and housing experts (n=9) regarding sustainability initiatives in housing. The thematic data analysis focuses on understanding residents' priorities, their experiences of sustainability initiatives in housing, and the factors influencing their engagement. The analysis identifies resident-driven sustainability projects that benefit housing communities, including adding biodiversity to the yard areas, neighborhood collaboration, shared investments (bikes and cars), energy repairs, material changes, insulation improvements and urban farming. The results reveal differences in perspectives between housing experts and residents. Residents prioritize practical benefits and cost-efficiency and express the need for low-threshold avenues for communication. Knowledge determines residents' perceptions and engagement with sustainability initiatives. Moreover, transparent governance, accessible communication channels, and inclusive decision-making processes encourage the feeling of ownership within residents and therefore foster their active participation in shaping sustainable housing. Housing experts draw attention to the lack of strategies in housing companies and the slow decision-making processes, where housing companies often react rather than act strategically. They emphasize the importance of tailored engagement strategies. The study highlights the need for strategic planning, including ongoing education and awareness-building efforts to address residents' limited understanding of the practical benefits of sustainability. By presenting sustainability as a solution to everyday housing challenges and recognizing its tangible benefits for residents, housing management can enhance resident buy-in and support for sustainability initiatives. The study calls for a holistic approach to sustainability in housing, integrating the perspectives and experiences of all residents to create more resilient, inclusive, and sustainable communities for the future. This study contributes to the field of housing sustainability by shedding light on resident-driven sustainability initiatives and creating more resilient and inclusive housing.

Ihmisten ruoankulutustottumuksilla on suuri vaikutus ympäristöön, minkä vuoksi tulee tarkastella tekijöitä, joiden avulla ympäristöystävällistä ruoankulutusta voidaan edesauttaa. Tuuppaaminen on yksi tavoista, jonka avulla kuluttajien toimintaan ja ruoankulutukseen voidaan vaikuttaa. Tuuppaamisessa pyritään muokkaamaan valintaympäristöä ja ohjaamaan ihmisten päätöksiä kohti valittuja päämääriä. Tuuppaamista on kuitenkin myös kritisoitu liittyen sen oikeutukseen ja eettisyyteen. Tutkielmassa keskitytään tarkastelemaan kulutusta ruoan verkkokaupassa. Ruoan verkkokaupan käyttö on ollut kasvussa viime vuosina, ja kulutus verkkokaupassa voi olla erilaista verrattuna perinteiseen ruokakauppaan. Tutkielman tavoitteena oli lisätä tietämystä kuluttajien käytöksestä verkkokaupassa. Tutkielma pyrki vastaamaan siihen, minkälaisena kuluttajat kokevat erilaiset tuuppausmenetelmät ja niiden vaikutuksen ympäristöystävällisen kulutuksen edesauttamisessa, sekä mitä etuja ja uhkia he kokevat tuuppaamiseen liittyen suomalaisessa ruoan verkkokaupassa. Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmäksi valittiin puolistrukturoitu haastattelu. Haastatteluihin osallistui yhteensä kahdeksan kuluttajaa. Haastateltaviksi valittiin kuluttajia, joilla oli aikaisempaa kokemusta ruoan verkkokaupan käytöstä sekä jonkin verran taustatietoa ympäristöystävällisestä kulutuksesta. Aineiston analysointimenetelmänä käytettiin laadullista sisällönanalyysiä, joka toteutettiin teemoittelun avulla. Tutkielman tuloksena todettiin, että tuuppausmenetelmillä voidaan vaikuttaa kuluttajien toimintaan ruoan verkkokaupassa ja että etenkin tuotteiden kategorisoinnilla ja tuote-ehdotuksilla on vaikutusta ostopäätöksiin. Tuuppaamisella voidaan myös mahdollisesti edesauttaa ympäristöystävällistä kulutusta. Tuuppaamisessa tulee kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, miten ja minkälaisten menetelmien avulla tuuppaaminen toteutetaan. Yleinen suhtautuminen tuuppaamiseen oli melko positiivinen, vaikka tuuppaamiseen liittyen koettiin myös uhkia.

Tämä tutkielma tarkastelee, mitkä ovat ne mainosmuodot, jotka podcast ympäristössä välittävät mainostajan viestin kuluttajalle kaikista tuloksellisimmassa ja käyttäjäkokemukseltaan miellyttävimmässä muodossa. Toiseksi tutkimuksessa selvitetään, miten eri tavoin podcastissa tuotetut kaupalliset sisällöt vaikuttavat kuluttajien ostoaikomuksiin. Kolmantena tutkimuksen tavoitteena on selvittää se, johtaako mainosten välttäminen podcastin välttämiseen ja missä kulkee kuuntelijan ”ärsytysraja”. Tutkielman pääpaino on suomalaissa podcasteissa, joista ei toistaiseksi ole vielä tehty juurikaan tutkimuksia. Tavoitteeseen päästään analysoimalla ja vertailemalla tutkimuksen aineistoja, sekä tarkastelemalla aikaisemmin tehtyjä tutkimuksia ja jo julkaistua kirjallisuutta. Tutkimuksen lähestymistavaksi valittiin kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimusta varten haastateltiin kuutta aktiivisesti podcasteja kuuntelevaa henkilöä. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluina, käyden läpi viisi ennalta suunniteltua teemaa. Haastatteluiden teemat käsittelivät (1) kuuntelutottumuksia, (2) motiiveja kuunteluun, (3) podcastien sisältöä, (4) kaupallisuutta sekä (5) uskottavuutta. Tutkimuksen perustella näyttäisi siltä, että erityisen tärkeää on löytää vaikuttaja, jonka arvot ja kohderyhmä kohtaavat yrityksen edustamien arvojen kanssa, jotta kohdeyleisöä kiinnostaa vaikuttajan ja yrityksen tekemä yhteistyö. Toinen tulosten perusteella tärkeäksi noussut ominaisuus on aitous: on tärkeää että podcastaajan mainostama tuote tai palvelu sopii tälle itselleen tai muuten yhteistyö ei tunnu kuuntelijasta uskottavalta. Tehdyn kirjallisuustutkimuksen perusteella voidaan esittää, että luonnollisesti toteutettu tuotesijoittelu saa kuluttajat kiinnostumaan tuotteesta ja että halu tuotteen kokeiluun syntyy varmemmin kuin perinteisessä mainonnassa. Jatkotutkimuksena olisi mielenkiintoista selvittää kvantitatiivista dataa esimerkiksi tietyn podcast-yhteistyön tuloksista

Leafy vegetables are quickly perishable foods that are usually stored in bright lighting and transparent packaging. They contain a lot of bioactive components, which are easily destructed by lighting. Rocket (arugula) contains a lot of vitamin E, vitamin C and folate and there are not many studies about rocket. The aim of this study was to investigate how lighting affects the vitamins and quality of rocket during storage. In addition to lighting, the effect of different packaging materials, their light transmittances and their perforations to rocket’s sensory quality and tocopherols contests were studied. The hypothesis of the study was that when stored under lighting, the spoilage of samples is faster than when stored in dark and that perforated bags have the weakest preservation of sample quality and vitamins. Rocket samples were stored under three different lighting conditions which were continuous darkness, continuous fluorescent light (65 μmols-1m-2) and continuous LED light (125 μmols-1m2). The rocket was packaged in five different plastics (OP20, OP20-30-35, PET12-PE40, OPP20CP30, PET30-PE40) and there were perforated and non-perforated versions of them. A weeklong storage test was carried out in a chamber with constant conditions (5 °C, RH 40–50 %) and measurements were performed on days 1, 5 and 7. The tocopherol content of rocket was analyzed from lyophilized day 7 samples later by HPLC. The results of this study imply that lighting reduces the color and sensory quality of the packaged rocket, so the hypothesis was partly fulfilled. However, the spoilage was not significantly faster in the perforated materials. Lighting affected the gas composition of the bags through photosynthesis and respiration, as the oxygen and carbon dioxide concentrations remained unchanged, while in the dark the oxygen content decreased, and the carbon dioxide content increased. The quality of the rocket was best preserved in dark, as in LED and fluorescent light the samples lightened and yellowed faster and the structure of the samples deterioraetd. When stored in dark, non-perforated materials retained the alpha-tocopherol content of the rocket better than the perforated materials. Conversely, when stored in light, rocket packed in perforated materials had higher alpha-tocopherol contents than the those packed innon-perforated materials. The maximum differences in alpha-tocopherol contents between the rocket samples in different lighting conditions were 180 µg/g for the samples in non-perforated materials and 50 µg/g for the samples in perforated materials. The opaque materials (OPP20-CPP30 and PET30-PE40) retained the sensory quality of the rocket better than the transparent ones. There were no significant differences in alpha-tocopherol contents between the samples in different materials.

Kiinnostuksen yrityksen kestävyyttä kohtaan voidaan katsoa lisääntyneen merkittävästi viimeisen kahden vuosikymmenen aikana (Meuer, Koelbel & Hoffman, 2019). Kiinnostus on kasvanut sellaisten maailmanlaajuisten ongelmien kuten ilmastonmuutoksen johdosta, mutta myös siksi, että kansa odottaa yritysten tarjoavan ratkaisuja näihin ongelmiin (Benn, Edwards & Williams, 2014). Yrityksen kestävyyteen liittyy kuitenkin monenlaisia haasteita, joista yksi keskeisimmistä on kestävyyden määritelmään ja mittaamiseen liittyvä epämääräisyys. Se on yksi niistä tekijöistä, jotka monimutkaistavat ja hidastavat yritysten kehitystä kohti kestävää toimintaa ja vihersiirtymää. Viime vuosina yhteisymmärrys on kuitenkin kasvanut ja kestävyyden jako kolmeen ulottuvuuteen, eli taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristölliseen, voidaan katsoa olleen ollut 1990-luvulta alkaen yleisin filosofia yritysmaailman kestävyydessä (Caradonna, 2022, s. 171-172). Käytännössä sitä ei kuitenkaan voida edelleenkään pitää itsestäänselvyytenä, mitä tulee yritysten harjoittamaan raportointiin ja mittaamiseen, sillä yhä edelleenkään ei ole olemassa yleistä standardia, jota kaikki yritykset noudattaisivat. Tämän tutkimuksen on tarkoitus lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä liittyen yritysten harjoittaman kestävyysraportoinnin monimuotoisuuteen ja haasteisiin. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa keskitytään termien vastuullisuus ja kestävyys historiaan ja nykytilaan. Toisessa osassa käydään läpi kestävyyden mittaamista ja raportointia sekä muutamia yleisimpiä kestävyysstandardeja, joita tutkimuksen aineiston yritykset sekä yritykset yleisesti käyttävät kestävyysraporteissaan. Viimeinen teoriaosuus puolestaan käsittelee vahvan ja heikon kestävyyden käsitteitä sekä yrityksen kestävyyden tasoja. Tutkimuksessa haetaan vastauksia kysymyksiin: 1. Onko eläinperäisen ja kasviperäisen maitoalan yritysten kestävyysraporteissa käytetyissä raportointistandardeissa eroja? 2.Ilmentävätkö eläinperäistä ja kasviperäistä maitoa valmistavat yritykset raporteissaan vahvaa vai heikkoa kestävyyttä, ja mikä on yritysten kestävyyden taso? Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu kahden ruotsalaisen maitotuotteita valmistavan yrityksen, Arlan ja Oatlyn, yritysvastuu- ja kestävyysraporteista aikajaksolta 2018-2022.Yritykset eroavat toisistansa siinä, että Arla valmistaa eläinperäisiä maitotuotteita ja Oatly puolestaan kasviperäisiä. Raporttien analysointiin ja vertailuun on käytetty kriittistä sisällönanalyysiä, joka on kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä. Kriittisellä sisällönanalyysin menetelmällä voidaan analysoida dokumentteja, kuten raportteja, systemaattisesti ja objektiivisesti. Sen avulla tutkittava aineisto ja siinä esiintyvä ilmiö kuvataan sanallisesti tiivistetyssä muodossa johtopäätösten tekemistä varten. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että eläinperäisen ja kasviperäisen maitoalan yritysten raportoinnissa on eroja, mitä tulee käytössä olevien kestävyysstandardien määrään ja raporttien ilmentämään yrityksen kestävyyden tasoon. Tutkimuksen tuloksien pohjalta voidaan sanoa, että tutkimuksen kohteena oleva eläinperäisen maitoalan yritys käytti määrällisesti enemmän kestävyysstandardeja, mutta sen määrittelemä kestävyyden taso oli alhaisempi verrattuna kasviperäisen maitoalan yritykseen, joka puolestaan käytti vähäisempää määrää kestävyysstandardeja mutta jonka määrittelemä kestävyyden taso oli korkeampi. Toisaalta myös yhteneväisyyksiä havaittiin: raportointi oli systemaattista, eli molemmat yritykset raportoivat ympäristöllisestä ja sosiaalisesta ulottuvuudesta ja käytössä oli esimerkiksi samoja kestävyysstandardeja. Hankalaa tulosten muiden samalla tai eri toimialalla toimivien yritysten raportointiin vertailusta ja suhteuttamisesta teki vastaavien tutkimusten vähäisyys. Tutkimustulosten vahvistamiseksi aiheesta tulisi tehdä lisää tutkimusta, niin yritysten sisäisistä kestävyyskäytännöistä kuin raportoinnistakin, jotta parhaat kestävyys- ja raportointikäytännöt löydetään ja niitä voidaan kehittää entistä toimivammiksi ja kestävyyteen ohjaaviksi.