Browsing by discipline "Elintarvike-ekonomia"

Tutkimuksen taustalla oli mielenkiinto selvittää, voiko kuljetusliiketoimialalla toimia kannattavasti luomalla palvelun lisäarvon avulla kumppanuussuhteen asiakkaan kanssa. Perinteisesti alalla on kilpailtu pelkästään hinnalla, mikä on erityisesti viime vuosina johtanut alan kannattavuuden jyrkkään laskuun ja konkurssien lisääntyvään määrään. Kustannusten nousu, alan säätelyn tiukentuminen ja asiakkaiden vaatimusten lisääntyminen sekä samanaikainen raju hintakilpailu ovat johtaneet enenevässä määrin alan kannattavuuden heikentymiseen ja ohjanneet yrittäjiä toimimaan harmaan talouden alueella eli laittomasti. Alan tervehdyttämisen vuoksi onkin perusteltua tutkia, johtaako kumppanuusstrategia kannattavuuteen ja liiketoiminnan jatkumiseen. Tutkimuksen teoriaosassa perehdytään kuljetusliiketoimialan lisäksi strategiseen johtamiseen, palvelujen ominaispiirteisiin, kumppanuusstrategiaan ja kannattavuuteen katetuottoanalyysin näkökulmasta. Teoreettisen osan tarkoituksena on hahmottaa, minkälaisista lähtökohdista strategian muodostaminen alkaa ja mitä erilaisia elementtejä strategia käsittää. Lisäksi teoreettisessa osassa perehdytään palvelujen ominaispiirteisiin sekä siihen, kuinka nämä tulee ottaa huomioon strategiaprosessissa. Näiden yhdistelmästä päästään kumppanuusstrategiaan, jolla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa pitkäaikaiseen suhteeseen perustuvaa tilaajatuottajasuhdetta, joka perustuu ulkoistamiseen, mutta sisältää luottamusta, sitoutumista, oppimista, pitkäaikaisuutta, hinnoista sopimista ja säännöllistä yhteydenpitoa. Teoreettisen osuuden lopuksi tutustutaan katetuottoanalyysiin. Tutkimuksessa käytetään kannattavuuden määrittämiseen katetuottoprosenttia, sillä tutkittavan yhtiön nuoresta iästä johtuen tilinpäätösanalyysin tekeminen ei ole mahdollista. Tutkimusmenetelmänä on käytetty tapaustutkimusta, joka on laadullinen tutkimusmenetelmä. Menetelmässä pyritään kuvailemaan todellisuutta ja tutkimaan kohteena olevaa yhtiötä mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Aineisto on strategian tutkimuksen osalta kvalitatiivista, mutta tulostiedon aikaansaamiseksi kerätty aineisto on luonnollisesti kvantitatiivista. Tutkimus on analysoinnin osalta edennyt teorian ja tutkimusaineiston välisellä keskustelulla, jossa kirjallisuus on ohjannut empiiristä tutkimusta eteenpäin ja päinvastoin. Aineiston analysoinnin pohjalta voidaan todeta, että tutkimuksen kohteena olevan yhtiön kilpailustrategiana on differointiin perustuva kumppanuusstrategia. Tulostiedon perusteella voidaan todeta tarkasteluajanjakson aikana toiminnan muuttuneen kannattavaksi. Näiden tulosten perusteella voidaan teoriaan tukeutuen tutkimuksen tärkeimpänä tuloksena todeta kumppanuusstrategian johtavan kannattavuuteen kuljetusliiketoimialalla. Lopputulosta todentavat kumppanuusstrategian määrittämiseen vaikuttavat moninaiset seikat, jotka yhtiön strategia täyttää kattavasti. Kannattavuuden määrittämiseen on käytetty alan kustannusrakenteen mukaista riittävää katetuottoprosenttia, jonka perusteella voidaan todeta toiminnan olevan kannattavaa prosentin ylittyessä. Strategian voidaan katsoa johtaneen kannattavuuteen, kun oletetaan rakenteen seuraavan strategiaa. Tällöin toteutunut kannattavuus on suoraan seurausta toteutetusta kumppanuusstrategiasta. Tutkimuksen tärkein johtopäätös on, että hyvin suunniteltu ja johdettu kumppanuusstrategia voi johtaa kannattavuuteen kuljetusliiketoimialalla. Johtopäätös on erittäin kannustava alan tervehdyttämisen ja yrittäjien toiminnan kehittämisen ja harmaan talouden selättämisen kannalta.

Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia miten kuluttajan hinta- ja laatukäsitykset mahdollisesti vaikuttavat heidän päätökseensä ostaa private label -elintarvike. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, miten kuluttajan laatukäsitys, saama arvo tuotteesta, hintaherkkyys, hintojen vertailu ja private label -asenne vaikuttavat private label -elintarvikkeiden ostopäätökseen. Lisäksi myös tutkittiin, ilmeneekö private label -elitarvikkeiden hintakäsityksella ja hintojen vertailulla riippuvuutta keskenään. Tutkimuksen teoriaosuudessa käytettiin monipuolisesti aikaisempia tutkimustuloksia ja alan kirjallisuutta, keskittyen etenkin hintakäsityksiin, kuluttajan kokemaan laatuun sekä kuluttajan ostopäätösprosessiin. Tutkimuksen empiirisessä osiossa päädyttiin kvantitatiiviseen tutkimusotteeseen tutkimuskysymysten ja kvantitatiivisen tutkimuksen mahdollistaman suuremman otoksen vuoksi. Tutkimus toteutettiin puolistruktuoituna kyselylomakkeena Internetin välityksellä. Tutkimuksen perusjoukkona olivat 18 vuotta täyttäneet S-Etukortin omistavat henkilöt.Ostokäyttäytymistä analysoitiin summamuuttujilla esimerkiksi varianssianalyysiä käyttäen. Taustatekijöiden kuten iän ja sukupuolen vaikutusta muuttujiin testattiin Kruskal Wallisin testillä ja Spearmanin korrelaatiokertoimella. Tutkimuksessa ilmeni, että hinta on merkittävässä asemassa kuluttajan private label -elintarvikkeiden ostopäätöksessä. Hintaherkkyydellä havaittiin positiivinen vaikutus private label -elintarvikkeiden ostopäätökseen. Hinta/laatu-suhde vaikuttaa hintaherkkyyden tapaan positiivisesti private label -elintarvikkeiden ostopäätökseen. Private label -elintarvikkeiden hintakäsitys ei perustu pelkästään mielikuvaan, vaan tuotteiden hintojen vertaileminen vahvista hintakäsitystä. Laadulla tai sen puutteellisuudella ei ole merkitystä ostopäätökseen. Positiivisella private label -asenteella on positiivinen vaikutus private label -elintarvikkeiden ostopäätökseen ja negatiivisella asenteella negatiivinen vaikutus private label -elintarvikkeiden ostopäätökseen.

Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää kuluttajien suhtautumista pakkausmerkintöihin. Tutkimuksen lähestymistavaksi valittiin kvalitatiivinen ja tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, koska sitä hyödyntäen haluttiin löytää pakkausmerkintöihin liitettäviä mielikuvia ja käsityksiä. Lisäksi tavoitteena oli tunnistaa niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat kuluttajien luottamukseen pakkausmerkintöjä kohtaan. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentui neljästä osasta: 1. Pakkausmerkinnöistä ja niihin kohdistuvista ajankohtaisista asioista 2. Biehalin (1983) kuluttajien informaation etsintä teoriasta 3. Mediasta kuluttajien näkökulmasta 4. Freitag & Traunmullerin (2009) luottamuksen muodostuksesta aluekohtaisen logiikan mukaan. Tutkimuksessa haastateltiin yhtätoista kuluttajaa Uudeltamaalta, joiden ikähaarukka on 30-63 –vuotta Tutkimuksen mukaan pakkausmerkinnät herättivät sekä positiivisia että negatiivisia mielikuvia. Terveellisyys oli tutkimuksen mukaan suurin motivaation lähde pakkausmerkintöjen lukemiseen. Pakkausmerkinöissä kiinnitettiin huomiota eniten ravinto-, alkuperämaa – ja lisäainemerkintöihin. Alkuperämaa merkintöjä käytettiin suomalaisten elintarvikkeiden tunnistamisen ja joidenkin maiden tai alueiden elintarvikkeiden kaihtamiseen. Suomalaiset elintarvikkeet nähtiin luotettavampana, puhtaampana ja parempana verattuna ulkomailta tuotuihin elintarvikkkeisiin. Tutkimuksen mukaan osa pakkausmerkintöjen informaatiosta ei ollut ymmärrettävää. Lisäaineet nähtiin negativisena tekijänä pakkausmerkinnöissä, koska niistä ei ollut haastateltavilla tarpeeksi informaatiota. Tiedon puute johti epävarmuuteen lisäaineita kohtaan, joka taas johti lisäaineita sisältävien tuotteiden kaihtamiseen. Tutkimuksen tulosten mukaan pakkausmerkintöihin rakentui pääasiallisesti henkilökohtaisten ja lähipiirin kokemusten kautta sekä mediasta saatujen tietojen perusteella.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten elintarvikealan yritykset pystyvät hyödyntämään sosiaalista mediaa kuluttajatuntemuksen vahvistamisessa. Sosiaalinen media on luonut uusia mahdollisuuksia yritysten ja kuluttajien väliseen kommunikaatioon, kun yritykset ja kuluttajat voivat saada helposti yhteyden toisiinsa. Myös kuluttajien on helpompi keskustella keskenään, ja yrityksillä on mahdollisuus seurata tätä keskustelua. Yrityksillä on mahdollisuus oppia tuntemaan kuluttajiaan paremmin ja sen vuoksi tutkimuksessa etsittiin vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Miten sosiaalisen median kanavia voidaan hyödyntää kuluttajatuntemuksen vahvistamisessa elintarvikealalla? Millaista tietoa kuluttajista ja kuluttajilta saadaan sosiaalisen median kautta? Millaisia haasteita tiedon hyödyntämiselle on? Tutkimuksen teoria keskittyy kuluttajien ja yritysten väliseen vuorovaikutukseen ja arvon yhteisluomiseen, asiakkaan osallistumiskäyttäytymiseen sosiaalisessa mediassa sekä kuluttajatiedon luomiseen ja hankintaan. Niiden pohjalta rakennettiin tutkimuksen viitekehys. Empiiriselle tutkimukselle valittiin kvalitatiivinen tutkimusote ja tutkimusmenetelmäksi teemahaastattelu. Aineisto kerättiin haastattelemalla kymmentä eri elintarvikealan yrityksen edustajaa, ja se analysoitiin teemoittelemalla. Tutkimuksen tulokset vahvistivat aiempien tutkimusten tuloksia siitä, että sosiaalinen media voi auttaa yrityksiä vahvistamaan kuluttajatuntemustaan. Se, kuinka merkittävä rooli kanavalla siinä on, riippuu kuitenkin siitä, kuinka vuorovaikutusorientoituneita yritykset ovat, eli kuinka keskeinen osa heidän liiketoimintaansa vuorovaikutus kuluttajien kanssa on, ja kuinka aktiivisesti he hyödyntävät sosiaalisen median mahdollisuuksia. Kuluttajatuntemus vahvistuu, kun yritykset ovat kuluttajiensa kanssa vuorovaikutuksessa sosiaalisen median kautta, seuraavat kuluttajien siellä käymää keskustelua ja hyödyntävät kanavia kuluttajatutkimuksissaan. Silloin heidän on mahdollisuus saada tietoa kuluttajistaan. Toistaiseksi perinteiset tutkimusammattilaisten tekemät kuluttajatutkimukset ovat kuitenkin suurimmalle osalle yrityksistä tärkeimpiä kuluttajatiedon lähteitä. Jotta sosiaalista mediaa voitaisiin hyödyntää paremmin tiedon johtamisessa, sieltä olisi saatava enemmän tietoa, erityisesti syvällisempää tietoa kuluttajien tarpeista, ja yritykset tarvitsivat enemmän resursseja sekä vahvempaa osaamista kerätä ja hyödyntää tietoa.

Consumers’ Perceptions of Price Competition in Grocery Retailing The aim of the present master’s thesis is to study consumers’ perceptions of price competition in grocery retailing and to generate new knowledge about the recent price competition phenomenon through point of views of a very important stakeholder group of grocery retailing. This study will also show up the standpoint of consumers into the debate on the price competition phenomenon. The aim of the thesis is approached with a research question to be supplemented with four sub questions. The research question is, what kind of perceptions do consumers have of price competition in grocery retailing? Sub questions are as follows: How has price competition influenced consumers’ evaluation of price image? How has price competition affected consumers’ behaviour? How has price competition influenced consumers’ perceptions of quality? How do consumers experience price competition as a phenomenon in society? The theoretical framework was constructed from a price competition perspective based on prior research about strategic pricing, pricing strategies and pricing tactics in grocery retailing as well as factors which are intended to affect consumers. The methodology used is qualitative research which was chosen because it was suitable for a purpose of this study. The research data was gathered through thematic interviews in the autumn of 2017. The sample consisted of ten consumers who visit grocery stores in Finland. The interview data was analysed using content analysis. According to the findings the interviewed consumers’ evaluation of the price image of major grocery retailers was more inexpensive than before in consequence of price competition. Price competition had not much affected the interviewed consumers’ behaviour however price sensitivity had increased among them. The interviewees perceived that price-quality relationship in grocery retailing had improved in recent years. The interviewed consumers perceived that the price competition phenomenon of Finland’s grocery retailing was due to consumers’ demand for lower prices and grocery retailers had responded to this to maintain their market shares. Some of the interviewees perceived price competition as unfair to Finnish agricultural producers. The interviewed consumers evaluated that price competition in grocery retailing would continue to some extent in the future.

Pro gradu -tutkielmassa keskityttiin kartoittamaan spirulinasta ja sen kuluttamisesta syntyviä käsityksiä. Asiaa lähestyttiin uuselintarvikkeiden ja muiden uusien elintarvikkeiden valintaan vaikuttavien tekijöiden avulla. Tutkielman tavoitteena oli etsiä spirulinan kuluttamisesta koetut riskit ja hyödyt, jotka vaikuttavat edelleen spirulinan kuluttamishalukkuuteen. Tutkielmassa tarkasteltiin spirulinaa myös esimerkkituotteen, proteiinipitoisen spirulina-kauravälipalan avulla. Täten saatiin myös käsitys halusta nauttia spirulinaa osana elintarviketuotetta. Tutkielman empiria perustui yksilöhaastatteluihin. Aineisto koostui 11:tä haastateltavasta. Aineistonanalyysi nojautui teoriasidonnaiseen sisällönanalyysiin, ja analyysitapana on käytetty teemoittelua. Spirulina herätti haastateltavissa osittain hämmennystä. Siihen saattoi vaikuttaa spirulinan verrattain uusi rooli osana ruokavaliota. Elintarvikeneofobian (FNS) tai innovatiivisuuden asteella (DSI) ei kuitenkaan näyttänyt olevan merkittävää roolia käsitysten muodostumisessa spirulinaa kohtaan. Koettuja riskejä spirulinan kuluttamisesta olivat sen aistinvaraiset ominaisuudet sisältäen maun, hajun ja värin. Toisaalta spirulina aiheutti myös epäilyksiä johtuen etenkin siitä, ettei spirulinasta ole saatavissa tieteellistä näyttöä laajassa mittakaavassa. Spirulina yhdistettiin myös luontaistuotteeksi, joita kohtaan oli vähäistä luottamusta. Koetuiksi hyödyiksi muodostuivat spirulinan uutuusarvo ja terveellisyys. Uutuusarvo sisälsi ajatukset trendikkyydestä ja identiteetin muodostamisesta sekä uteliaisuuden. Terveellisyys muodostui spirulinan ravitsemuksellisista ja terveydellisistä ominaisuuksista. Loppujen lopuksi terveellisyydellä nähtiin olevan kriittinen rooli kokonaiskuvan muodostumisessa. Spirulinan terveellisyys nähtiin merkityksellisenä, mikäli se sivuutti spirulinasta koetut riskit. Tässä tapauksessa kokonaiskäsitys spirulinasta ja sen kuluttamisesta oli myönteinen. Jos koettu terveellisyys ei kuitenkaan sivuuttanut koettuja riskejä, ei terveellisyyttä pidetty merkittävänä tekijänä. Näin ollen lisäarvotekijä uupui, ja suhtautuminen spirulinaa kohtaan oli kielteinen. Suhtautuminen spirulinaan vaikutti suhtautumiseen proteiinipitoisesta kauravälipalasta. Osa spirulinaan myönteisesti suhtautuvista pitivät kauravälipalan ideasta: se vastaisi nopean ja terveellisen välipalan tarpeeseen. Kuitenkaan kaikki spirulinaan myönteisesti suhtautuneet eivät olleet innostuneita spirulina- kauravälipalasta, ja he kuluttaisivat spirulinaa mieluummin lisäämällä spirulinajauhetta itse jonkin elintarvikkeen sekaan. Eroon saattoikin vaikuttaa se, kuinka kauravälipaloihin suhtauduttiin yleisesti. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluvat näkivätkin asian niin, että spirulinan terveellisyys tuntui katoavan kauravälipalaan lisättynä. Kielteisesti spirulinaan suhtautuvat eivät nähneet myöskään spirulina-kauravälipalassa lisäarvoa, jonka takia he eivät olisi ensisijaisesti kuluttamassa tuotetta. Tällä hetkellä spirulinan ravitsemuksellisia ja terveydellisiä ominaisuuksia arvostettiin enemmän kuin spirulinaa itsessään. Spirulinaa sisältävien elintarvikkeiden markkinoinnissa tulisikin keskittyä spirulinan aikaansaamiin ravitsemuksellisiin ja terveydellisiin ominaisuuksiin sen sijaan että spirulina itsessään olisi markkinointiviestinnän keskiössä.

Kuluttajat ovat enenevässä määrin kiinnostuneita saamaan tietoa ruoan alkuperästä, terveellisyydestä ja ympäristövaikutuksista. Kuluttajien lisääntynyt kiinnostus tehdä vastuullisia valintoja, ja toisaalta pyrkimys asiakkaiden onnistuneen ravintolakokemuksen takaamiseen, ovat saaneet ravintola-alan toimijat miettimään, miten vastuullisuusinformaatiota pitäisi esittää, jotta se tuottaisi asiakkaille lisäarvoa. Tässä tutkimuksessa selvitettiin kuluttajien näkemyksiä tiedon esittämisestä ravintolassa vastuullisuuden näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli saada lisätietoa siitä, millaista ja millä tavoin esitettyä tietoa ravintolaruoasta kuluttajat haluaisivat. Aineisto kerättiin helmi-maaliskuussa 2020 pääkaupunkiseudulla kahdessa ketjuomisteisessa ravintolassa aidon ravintolatilanteen yhteydessä. Tutkimukseen osallistui 47 kuluttajaa. Tutkimus toteutettiin pääasiassa kvalitatiivisena tutkimuksena, jonka aineistonkeruumenetelmänä toimi teemahaastattelu. Tutkimusta tuki kyselylomakkeen avulla toteutettu kvantitatiivinen osuus. Kotimaisuus nousi tutkimuksessa osallistujia kiinnostavaksi ja merkitykselliseksi tiedoksi. Se yhdistettiin monin tavoin vastuullisuuden toteutumiseen. Raaka-aineiden alkuperämaa kiinnosti suurta osaa tutkimukseen osallistujista. Varsinkin lihan ja kalojen alkuperämaa haluttiin ravintolassa paremmin esille. Ravintolassa syömistä luonnehdittiin poikkeukselliseksi tilanteeksi, eivätkä haastateltavat toivoneet vastuullisuuteen liittyvää tietoa ravintolaympäristössä samalla tavoin kuin esimerkiksi vähittäiskaupassa. Haastateltavat toivat esille, että ruokalistassa ei voi olla paljon tietoa, koska se rasittaa valintatilannetta. Tiedon ei myöskään haluttu tuovan suoraa neuvontaa valintoihin. Tutkittavien puheista välittyi kiinnostus vastuullisuuteen, mutta tiedonhalu vastuullisuudesta ei ravintolaympäristössä ollut tähän tutkimukseen osallistuneilla kovin suurta. Vastuullisuusviestinnän vaikutus ravintolan valintaan olisi keskeinen tutkimusaihe tulevaisuudessa.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kuluttajien erilaisia suhtautumistapoja yritysen hyväntekeväisyystoimintaa kohtaan. Tutkimuksen lähestymistavaksi valittiin kvalitatiivinen lähestymistapa ja tutkimusmetelmänä käytettiin teemhaastattelua. Teemahaastattelun sisällytettiin lisäksi skenaariotehtävä, jossa tutkittavat asettivat paremmuusjärjestykseen seitsemän erilaista tutkijan muotoilemaa hyväntekeväisyysskenaariota elintarvikealalta. Tavoitteena oli syvällisesti ymmärtää kuluttajien erilaisia käsityksiä ja asenteita yritysten hyväntekeväisyystoimintaa kohtaan. Skenaariotehtävän tavoitteena oli tuottaa vapaanpaa keskusteluja ja saada tutkittavat perustelemaan mielipiteitään. Tutkimuksessa haastateltiin kymmentä yli 18 –vuotiasta kuluttajaa pääkaupunkiseudun alueelta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentui sidosryhmäteorian sekä kuluttajakäyttäytymisen teorian pohjalle. Lisäksi tutkimuksessa käsiteltiin lyhyesti yhteiskuntavastuuta ilmiönä sekä hyväntekeväisyyden eritysipiirteitä osana yritysten yhteiskuntavastuuta. Tutkimuksen perusteella kuluttajien suhtautumistavat yritysten hyväntekeväisyystoimintaa kohtaan ovat vaihtelevia. Yleisesti suhtautumistapa tutkittavien keskuudessa hyväntekeväisyyttä kohtaan oli positiivinen. Yksittäisten tapausten kohdalla kuitenkin kuluttajalle syntyvään käsitykseen vaikuttavat monet eri tekijät, joita ovat esimerkiksi tilannetekijät ja kuluttajan ominaisuudet. Suhtautumista hyväntekeväisyyteen määrittää vahvasti kuluttajan yksilöllisyys. Yleispätevää vastausta siihen, millainen hyväntekeväisyys elintarvikealalla erottuu positiivisesti on tutkimuksen perusteella mahdotonta antaa, sillä tilannetekijöiden ja kuluttajien henkilökohtaisten ominaisuuksien vaikutus on niin suuri. Joitain tekijöitä tutkimuksessa kuitenkin nousi esiin. Hyväntekeväisyyden kohteista tutkittavat arvostivat eniten kotimaahan, vähäosaisiin sekä lapsiin kohdistuneita hyväntekeväisyystoimia. Tärkeänä pidettiin myös sitä, että yrityksen hyväntekeväisyystoiminnasta välittyy aito halu auttaa.eli hyväntekeväisyys on luonteeltaan altruistista. Tutkimuksen mukaan kuluttajan elämäntilanteella ja erityisesti taloudellisella tilanteella on vaikutusta suhtautumistapaan yritysten hyväntekeväisyystoimintaa kohtaan. Mikäli kuluttajalla itsellään ei ole paljoa käyetttävissä olevaa rahaa, ei hyväntekeväisyyttä koeta kiinnostavaksi ja tama heijastui asenteena myös yritysten hyväntekeväisyyttä kohtaan.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kuluttajien suhtautumista eri makeuttajiin. Erityistarkastelun alla olivat välipalatuotteisiin liittyvät preferenssit. Tarkoitus oli muodostaa erilaisia kuluttajasegmenttejä sen perusteella, miten kuluttajat suhtautuvat eri makeuttajiin. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää kuluttajien sosioekonomisia ja elämäntyyli -taustatekijöitä sekä maidottomien jugurtin ja rahkan kaltaisten tuotteiden kuluttajien tuotepreferenssejä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustui kuluttajakäyttäytymisen ja ruoan valinnan pohjalle. Tutkimuksen lähestymistapa oli kvantitatiivinen ja tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella. Aineisto koostui 509 vastaajan tiedoista. Koska keskeisimpänä kohderyhmänä olivat maidottomien rahkan ja jogurtin kaltaisten tuotteiden kuluttajat, aineisto painottui alle 30-vuotiaisiin pääkaupunkiseutulaisiin naisopiskelijoihin. Analyysimenetelminä käytettiin kaksivaiheista klusterianalyysiä, faktorianalyysiä ja ristiintaulukointia. Klusterianalyysissä saatiin muodostettua viisi selkeää kuluttajasegmenttiä: kalorinlaskijat, keinotekoisten välttäjät, sokerihiiret, makean välttäjät ja stevian suosijat. Suurimmat erot kuluttajasegmenttien välillä ilmenivät suhtautumisessa sokereihin, stevioliglykosideihin ja keinotekoisiin makeutusaineisiin. Tilastollisesti merkitseviä eroja ilmeni myös suhtautumisessa muihin makeuttajaryhmiin. Maidottomien rahkan ja jogurtin kaltaisten tuotteiden suurkuluttajista suurin osa oli kalorinlaskijoita ja stevian suosijoita. Nämä ryhmät suosivat energiattomia makeutusaineita sokerin sijaan. Tuloksista ilmeni, että vallitsevat kulutustrendit, kuten luonnollisuus, eivät ole kiinnostavia kaikkien kulutussegmenttien keskuudessa. Eri kuluttajasegmentit suosivat eri makeuttajia, mikä ilmeni myös vastaajien tekemistä maidottomien rahkan ja jogurtin kaltaisten tuotteiden valinnoista. Siksi välipalojen makeutukseen on syytä kiinnittää huomiota. Tuotekehitys ja markkinointiviestintä voivat hakea kilpailuetua erottautumalla kilpailijoista makeuttajavalinnoilla ja terveystietoisiin kuluttajiin vetoavilla tuotteilla ja viestinnällä.

Päivittäistavarakauppa on tarjonnut kuluttajille mahdollisuuden ostaa elintarvikkeita verkkoruokakaupoista hieman yli kymmenen vuoden ajan. Tässä tutkielmassa tarkoituksena oli tutkia, kuinka kuluttajat mieltävät verkkoruokakaupat päivittäisenä elintarvikkeiden ostoympäristönä perinteisten päivittäistavaramyymälöiden rinnalla. Tutkielman tavoitteena oli myös tarkastella niitä elintarvikkeiden ostopäätöksiin liittyviä tekijöitä, jotka vaikuttavat ruokatarvikkeiden ostamiseen internetistä. Tutkielman aiheen kannalta tärkeää oli myös tunnistaa ne tekijät, jotka nostavat tai puolestaan heikentävät kuluttajan kokemaa asiakasarvoa verkkoruokakaupoissa. Tutkielman kirjallisuusosassa tarkasteltiin suomalaisten internetin käytön useutta ja käyttötarkoituksia sekä verkkoruokakauppojen taustaa Suomessa sekä muualla maailmassa. Lisäksi kirjallisuusosiossa käytiin läpi kuluttajien ostopäätösprosessia verkossa sekä elintarvikkeiden valintaan vaikuttavia tekijöitä verkkoruokakaupan näkökulmasta. Myös internetin arvoa lisääviä tekijöitä sekä verkkoruokakauppojen asiakasarvoa nostavia ja puolestaan heikentäviä tekijöitä tarkasteltiin osana teoriaa. Tutkielman empiirinen tutkimus oli luonteeltaan kvantitatiivinen survey-tutkimus, joka toteutettiin osittain internet-kyselynä E-lomakkeella ja osittain pääkaupunkiseudun päivittäistavaramyymälöiden sisääntuloauloissa. Tutkimukseen osallistui yhteensä 114 vastaajaa. Aineisto analysointiin PASW-ohjelmalla frekvenssein, Spearmanin korrelaatiokertoimin sekä ristiintaulukoimalla. Tutkimusten tulosten mukaan noin neljäsosa oli vieraillut verkkoruokakauppojen sivuilla, mutta vain noin neljä prosenttia oli ostanut niiden kautta elintarvikkeita. Suurimmat syyt, miksi kuluttajat eivät osta elintarvikkeita verkkoruokakaupoista olivat, etteivät he ole kiinnostuneita tästä mahdollisuudesta, eivätkä koe, että ne helpottaisivat heidän arkeaan riittävästi. Tuloksien mukaan kuluttajat kokevat, että verkkoruokakaupoista ostaminen säästää aikaa. Lisäksi tuotteiden ja niihin liittyvien erilaisten tietojen hakemisen ja löytämisen koettiin olevan verkkoruokakaupoissa helppoa ja nopeaa. Ostaminen koettiin myös turvalliseksi ja jokseenkin miellyttäväksi. Tutkimuksesta kävi kuitenkin ilmi, että verkkoruokakaupat koetaan selvästi perinteisiä päivittäistavaramyymälöitä kalliimmaksi vaihtoehdoksi ostaa ruokatarvikkeita. Vaikka verkkoruokakaupasta ostetut tuotteet koettiin yhtä laadukkaiksi kuin päivittäistavaramyymälässä kuluttajat haluavat mielellään itse valita omat ruokatarvikkeensa ilman, että myymälän henkilökunta tekee sen heidän puolestaan. Verkkoruokakaupan valikoima koettiin myös perinteisen päivittäistavaramyymälän valikoimaa suppeammaksi, eikä heräteostoksia tule tehtyä verkossa yhtä herkästi kuin päivittäistavaramyymälässä. Lisäksi suurin osa oli sitä mieltä, ettei verkkoruokakaupoista ostaminen sovi omaan elämäntyyliin.