Browsing by discipline "Environmental Economics"
Now showing items 81-93 of 93
-
(2006)The objective of this thesis is to find out how dominant firms in a liberalised electricity market will react when they face an increase in the level of costs due to emissions trading, and how this will effect the price of electricity. The Nordic electricity market is chosen as the setting in which to examine the question, since recent studies on the subject suggest that interaction between electricity markets and emissions trading is very much dependent on conditions specific to each market area. There is reason to believe that imperfect competition prevails in the Nordic market, thus the issue is approached through the theory of oligopolistic competition. The generation capacity available at the market, marginal cost of electricity production and seasonal levels of demand form the data based on which the dominant firms are modelled using the Cournot model of competition. The calculations are made for two levels of demand, high and low, and with several values of demand elasticity. The producers are first modelled under no carbon costs and then by adding the cost of carbon dioxide at 20€/t to those technologies subject to carbon regulation. In all cases the situation under perfect competition is determined as a comparison point for the results of the Cournot game. The results imply that the potential for market power does exist on the Nordic market, but the possibility for exercising market power depends on the demand level. In season of high demand the dominant firms may raise the price significantly above competitive levels, and the situation is aggravated when the cost of carbon dioixide is accounted for. Under low demand leves there is no difference between perfect and imperfect competition. The results are highly dependent on the price elasticity of demand.
-
(2016)Liikenteellä on merkittävä rooli ilmastonmuutosta kiihdyttävien kasvihuonekaasujen tuottajana. Suomessa liikenne tuottaa noin viidenneksen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Liikenteen päästöjä on tavoitteena vähentää noin 40 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa yli kolmen miljoonan hiilidioksiditonnin vähentämistä nykytasosta. Tähän mennessä tehdyt liikennettä koskevat ilmastopoliittiset päätökset ajavat päästökehitystä oikeaan suuntaan, mutta eivät riitä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tiukempia toimenpiteitä tarvitaan, ja siksi on perusteltua tutkia, millä keinoin liikenteen kiristyvät päästötavoitteet saavutetaan tulevaisuudessa kustannustehokkaimmin. Liikenteen CO2-päästöjä voidaan vähentää lukuisin eri keinoin. Tässä työssä tarkasteluun valikoitui neljä keinoa: (i) henkilöautojen teknologian kehitys vähäpäästöisemmäksi, (ii) fossiilisen dieselin korvaaminen yhä enenevässä määrin uusiutuvalla dieselillä, (iii) romutuspalkkion maksaminen vanhan ja paljon päästöjä tuottavan auton poistamisesta liikennekäytöstä sekä (iv) polttoaineveron korottaminen tarkoituksena ohjata liikkumisvalintoja ilmaston kannalta kestävämpään suuntaan. Valikoitujen toimenpiteiden ympärille rakennettiin skenaariot, joissa tarkasteltiin kuinka paljon toimenpiteillä voidaan saada aikaan päästövähennyksiä ja kuinka suuria kustannuksia toimenpiteistä syntyy. Arvot vähennyksille ja kustannuksille saatiin vertaamalla skenaarioita business as usual -skenaarioon (BAU), jonka muodosti jo tehtyjen liikenteen ilmastopoliittisten päätösten tuoma kehityskulku. Kehitystä arvioitiin vuosiin 2030 ja 2050 saakka. Valikoiduista toimenpiteistä tehtiin kustannus-vaikuttavuusanalyysi, jonka avulla niitä verrattiin keskenään. Parhaaksi tarkastelluista neljästä toimenpiteestä nousi uusiutuvan dieselin osuuden kasvattaminen sekä kustannustehokkuudella että kokonaispäästövähenemällä mitattuna. Tällä toimenpiteellä on myös muita sitä puoltavia ominaisuuksia. Sen aikaansaamat päästövähennykset realisoituvat heti eikä toimenpiteen toteuttaminen edellytä ylikansallista päätöksentekoa. Toimenpiteiden vertaaminen keskenään on kuitenkin hankalaa, sillä ne ovat mm. aikahorisonteiltaan täysin erilaisia. Hankaluudesta huolimatta uusiutuvan dieselin osuuden kasvattaminen näyttää tarkastelun valossa hyvältä keinolta liikenteen päästöjen vähentämiseksi tulevaisuudessa.
-
(2015)Yhteiskuntavastuun käsite on tullut viime vuosikymmeninä yhä tärkeämmäksi osa-alueeksi kaikkien talouden sektoreiden, myös liikennesektorin toiminnassa. Edistääkseen ammattiliikenteen turvallisuuskulttuuria ja ympäristön kannalta vastuullisia toimintatapoja, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kehittää ja testaa parhaillaan tieliikenteen kuljetusyrityksille tarkoitettua johtamis- ja menettelytapamallia. Tämän Pro Gradu- tutkielman päämääränä on selvittää kyseisen tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmallin käyttöönoton vaikutuksia yhteiskunnan näkökulmasta eri sidosryhmien kannalta tarkasteltuna. Lisäksi tavoitteena on selvittää, miten mallin avulla voidaan kannustaa ja ohjeistaa kuljetusyrityksiä yhteiskuntavastuulliseen toimintaan. Tutkielma aloitetaan kirjallisuuskatsauksella yhteiskuntavastuu-käsitteen tutkimukseen. Seuraavaksi siirrytään käsittelemään ammattimaista tavarankuljetusliikennettä ja sen ominaisuuksia. Tämän jälkeen tavarankuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen toimintaperiaatteet esitellään tarkemmin, arvioidaan yhteiskuntavastuu-käsitteen soveltamista tiekuljetusalalle sekä vertaillaan vastuullisuusmallin yhteneväisyyksiä ja eroavaisuuksia yleisluontoisiin vastuullisuusperiaatteisiin ja vastuullisuusraportointiohjeistuksiin. Lopuksi siirrytään tutkimaan mallin noudattamisesta seuraavia yhteiskunnallisia vaikutushypoteeseja sekä sanallisesti että numeerisesti, tarkastellaan keinoja sen käytön edistämiseksi ja esitetään muutamia jatkotutkimus- ja kehitysehdotuksia.
-
(2012)The objective of this thesis is to study the climate impacts and the social returns and social desirability of torrefied wood pellet production and use as an alternative fuel to coal. The raw material of torrefied pellets is forest chips and production and use are assumed to take place in Finland. Climate impacts are assessed with focus on the full fuel chain, or the torrefied pellet life cycle. A brief review of other environmental impacts of the fuel chain is also provided. A socio-economic model is then developed for analyzing how desirable torrefied pellet production and use would be from society’s viewpoint when both private profits and climate benefits are taken into account. The model is applied to a hypothetical case where torrefied pellets are produced in Northern Finland and co-fired with coal at Helsingin Energia’s cogeneration plant. The purpose of this study is thus to analyze whether co-firing torrefied pellets with coal in combined heat and power production generates social surplus and is socially desirable when both net climate benefits and the private revenue and costs of torrefied pellet production and use are taken into account. Results show that co-firing torrefied pellets and coal in combined heat and power production leads to a reduction in greenhouse gas emissions compared to a coal-only situation when the life cycle of both fuels is taken into account. In the case studied, torrefied pellet production and use also generates positive social returns. The energy producer’s private profits proved to have the greatest impact on net social benefits.
-
(2020)Finland's goal is to be a carbon-neutral society by 2035. In the case of agriculture, the key objective is to reduce greenhouse gas emissions and increase carbon sinks. However, alongside mitigating climate change, food supply must be secured for a growing population. In the future, food production should be increased without increasing its negative environmental impact. Solving this equation is one of the greatest societal challenges to which the food production system must adapt. In this work, I study the amount of greenhouse gas emissions that result from the production processes of different protein food products. I gather the results for beef, oil plants, wheat, neo-carbon protein, and cultured meat. In addition to the environmental load, I determine the profitability of the production of these goods by considering both the net commercial income and the net social income, where the latter includes also emissions and environmental load in the cost estimates. Traditional beef production uses a large proportion of cultivated cereals as fodder, and almost all available grassland for grazing. I determine the benefits that would accrue if, in the future, part of the beef consumed were replaced by cultured meat. A similar comparison is made between oil plants used as fodder and neo-carbon protein. New protein food products have the potential to be more resource efficient and less harmful to the environment than traditional forms of food production. My results show that a protein kilogram of cultured meat requires 99,2 % less land, 97 % less water and 70 % lower greenhouse gas emissions compared to beef production. Correspondingly, compared to oil plants, neo-carbon protein consumes 99,5 % less land and 98 % less water, and results in 95 % lower greenhouse gas emissions. If half of the current domestic production of beef and oil plants were replaced by cultured meat and neo-carbon protein, a total of about 1,2 million hectares of land would be freed up for other uses. Afforestation of arable land would reduce soil carbon emissions by up to 34 million tCO2 equivalents per year. For a private landowner, however, afforestation of the field is not an economically viable option if the system of government subsidies remains the same. Economic incentives are needed in order to increase the net present value of afforestation beyond that of arable farming. Over the 60-year period I am looking at, a subsidy of 7 140 EUR per hectare would be needed for afforestation to be an economically profitable investment for a private landowner.
-
(2014)In this master thesis an economic model is constructed to describe an optimal use of mires from a land-use perspective. Climate effect of a peat is explored from a life-cycle perspective and economic factors like discount rate and costs are taken into account. Peat supply chains differ from each other depending on initial land-use and after-use alternative. First a model is constructed to describe the private optimum. Then a model is constructed to describe the social optimum in which externalities are internalized. Finally environmental management instruments are examined. Special attention is drawn to an effective emission factor. Examination is divided to analytical and numerical part. Derived efficient emission factor consists of two parts: the emission factor of peat combustion and amendment factor, which takes into account the emissions/sinks of initial peatland, peat extraction field and after-use alternative as well as time horizon, discount rate and peat extraction rate. The efficient emission factor is a declining function of emissions per hectare of mire and an increasing function of emissions of after-use, peat extraction field and combustion. The discount factor used in the efficient emission factor is a declining function of discount rate and production period. The efficient emission factor increased as a function of discount rate when emissions per hectare of mire were higher than emissions of after-use alternative. Increase of extraction period increased the efficient emission factor in the case of every peat extraction chain apart from those chains in which the initial peatland was especially great source of emissions. According to the results the efficient emission factor was larger than the emission factor of coal when peatland was initially natural mire or forestry-drained mire, which was insignificant source of emissions. Instead the efficient emission factor was lower than the emission factor of coal when peatland was initially forestry-drained mire, which was significant source of emissions or cultivated peat soil.!According to the results, when peatland was initially natural mire the efficient emission factor was on an average approximately 6 % higher than peat emission factor and 20 % lower than coal emission factor. Respectively the efficient emission factor was on an average approximately 4 % lower than peat emission factor and 8 % higher than coal emission factor when peatland was initially forestry-drained mire and 23 % lower than peat emission factor and 13 % lower than coal emission factor when peatland was initially cultivated peat soil. Application of the efficient emission factor involves many challenges. Biggest challenges may link to inadequate and uncertain emission data. A lot of additional resource is needed related to climate effects of different land-use and mire types in order to use the efficient emission factor in practice. It could also be quite problematic that the after use alternative should be fixed when the extraction in the area begins so that the efficient emission factor could be defined. It is also difficult to choose which discount rate to use. Additionally, it was explored how different kind of shocks affects socially optimal use of fuel. The results of an analytical examination were hard to interpret in most cases. Instead with the help of numerical examination it was possible to draw clearer conclusions of how the shocks affected the optimal use of fuel. Based on the results of the examination the use of peat increased and the use of coal decreased as the function of social cost of carbon when the efficient emission factor was lower than the emission factor of coal. According to the analytical examination, increase of discount rate decreased the use of peat and increased the use of coal when the net benefit of after-use was larger than the net benefit of alternative use of peatland. This is the case because the greater the discount rate is the less significant is the importance of after-use. According to the numerical analysis the increase of discount rate decreased the use of peat and increased the use of coal in all production chains. Also according to the numerical analysis, the use of peat decreased and the use of coal increased as a function of production period in all production chains. Instead opposite happened when the peat extraction rate increased. Thus it can be said that faster the peat can be extracted, more peat is used. At the same time the use of coal is decreased.
-
(2018)Tiivistelmä Tuulivoimaloiden melu on noussut yhdeksi huomattavimmista vastustuksen aiheista tuulivoimarakentamiselle. Tuulivoimamelusta tekee haastavaa sille ominaiset erityispiirteet, kuten melun matalataajuisuus, jaksottaisuus, kapeakaistaisuus ja impulssimainen sykintä. Erityispiirteidensä vuoksi tuulivoimamelu voidaan kokea häiritseväksi jo melko matalilla äänenvoimakkuustasoilla. Suomessa tuulivoimamelua pyritään torjumaan suunnitteluvaiheessa tehtävillä meluselvityksillä ja erityisesti tuulivoimamelulle asetetuilla melun raja-arvoilla. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää tuulivoimaloiden käytönaikaisen meluhaitan kustannuksia Suomessa. Tutkielman aineistona käytettiin saatavilla olevia tietoja tuulivoimaloiden melumallinnuksista. Melumallinnusten ja kiinteistötietoja sisältävien karttatietojen perusteella selvitettiin melulle altistuvien ihmisten määrä. Kustannusten selvittämiseksi hyödynnettiin tuulivoimaloiden melun häiritsevyyttä koskevia tutkimuksia, lainsäädännössä määriteltyjä tuulivoimamelun raja-arvoja, sekä Ruotsin liikenneviraston vuosittain päivittämää tietoa liikennemelun kustannuksista. Tutkielmassa keskityttiin tarkastelemaan kolmea tuulivoimalakohdetta Suomessa: Humppila-Urjalan tuulivoimapuisto, Kopsan tuulivoimapuisto Raahessa, sekä Porin Peittoon tuulivoimapuisto. Tutkielman tulosten perusteella meluhaitta ei ollut kustannuksiltaan kovin merkittävä yhdessäkään tutkimuskohteessa. Humppila-Urjalan tuulivoimapuiston meluhaitan arvoksi arvioitiin noin 12 200 euroa vuodessa, Kopsan tuulivoimapuiston meluhaitan arvoksi arvioitiin noin 1650 euroa vuodessa ja Porin Peittoon tuulivoimapuiston meluhaitan arvoksi arvioitiin noin 30 200 euroa vuodessa. Tuulivoimaloiden vuosituotannon arvoon suhteutettuna meluhaitan kustannukset olivat 0,05 % - 0,86 % vuosituotannon arvosta. Tutkielman tulokset ovat vain suuntaa-antavia, eikä niistä tule siksi vetää suoraviivaisia johtopäätöksiä. Varmemman kustannusarvion laatimiseksi tulisi saada tarkempaa aineistoa tuulivoimaloiden todellisista melutasoista sekä melulle altistuvasta väestöstä. Lisäksi olisi syytä tehdä arvottamistutkimusta nimenomaan tuulivoiman meluhaitoista, sen sijaan että ainoastaan sovellettaisiin liikennemelulle tehtyä arvottamistutkimusta. Tämän lisäksi tutkimusaineistoa tulisi laajentaa. Tulosten epävarmuudesta huolimatta on selvää, että tuulivoiman melua tulee ehdottomasti tarkastella jo rakentamisen suunnitteluvaiheessa, jotta meluhaittoja voidaan minimoida. Voimaloiden sijoituskohteita tulee arvioida kriittisesti, ja rakennettavien voimaloiden kokonaishyötyjä ja haittoja tulisi verrata vaihtoehtoisiin energiantuotantoratkaisuihin.
-
(2019)Lack of scientific knowledge of how marine ecosystems relate to each other, how they are producing services and how to quantify ecosystem flows at adequate accuracy, have led to a situation where marine ecosystems are undervalued or even completely ignored in decision-making process. More research is needed from the value of marine ecosystem services in order to better integrate them into decision-making. Seafood production is essential part of the marine provisioning services and the aim of this study is to estimate the potential value of the European Union’s seafood production in the Northeast Atlantic (FAO fishing area 27). Fish stocks are currently managed too short-sightedly in EU and for that reason, EU is unable to take full advantage of the true potential of the stocks. This study provides quantitative analysis of the potential benefits of the rebuilt fish stocks in the Northeast Atlantic for the EU. Growth potential of EU’s wild capture production in Northeast Atlantic were calculated by comparing current production and theoretical maximal production, where all fish stocks could provide Maximum Sustainable Yield (MSY) at the same time. Besides quantifying potential value of EU landings in Northeast Atlantic, this study also compares different rebuilding pathways to achieve collective MSY. According to the result of this study, EU fishing fleet would get €4.43 billion more annual profit if every stock in the Northeast Atlantic could produce MSY. In order fish stocks to produce MSY, the long-term effort level of EU fleet should be dropped by 38%. Total revenue of fishing is maximised when stocks are harvested to a level of Maximum Economic Yield (MEY), where annual profit would be €4.64 billion more than currently while long-term effort level should be dropped by 48%. In this study, several management strategies for rebuilding the Northeast Atlantic stocks were compared, and rebuilding time and net present value were calculated for each management strategy. The results address that it is preferable to decrease effort level as soon as possible to match the effort level of MSY or MEY. The sooner the optimum effort level is reached, the shorter is the rebuilding time and the higher is the net present value.
-
(2007)This thesis studies the use of natural resources for leisure time activities. The method used is Material Input per Service Unit (MIPS method). Leisure time has an increasing effect on the material flows of households, and that way has a bigger pressure on the environment. The most popular way of spending spare time in Finland is to watch TV and to listen to music or radio. Regardless of these, this thesis takes a closer look at boating, playing a musical instrument and visiting a theatre and tries to quantify their material flows. MIPS calculations of this thesis are case-studies and do not tell the whole truth about the hobbies. The aim was to have an overview about the magnitude of the activities. In the boating calculations, inside the system boundaries there are the boat itself, transport of the boat, outboard motor, gasoline consumption of the outboard motor, travelling to and from the harbour, and the harbour infrastructure. Calculations of playing a music instrument consider the instrument itself, music school and its maintenance, and travelling to the school. In the case of theatre the included things are theatre house and its maintenance, decor and costumes of the plays, transport of the decor, and travelling of the audience. The results of this thesis suggest that the biggest material flow of boating comes from travelling to and from the harbour and from the harbour infrastructure. The gasoline consumption of the outboard motor also makes a difference. One hour of boating with a rowing boat consumes 1 kg of abiotic materials. Boating with an outboard motorboat consumes astonishing 113 kg of abiotic resources. Visiting a music lesson for one hour consumes 9 kg of abiotic resources when travelling there by bus. One hour in a theatre play consumes 17 kg of abiotic materials when travelling by bus. Transport has a significant role on the resource consumption of leisure time activities.
-
(2018)Uusiutuvan energian kaukolämpötuotteet ovat vielä varsin uusi ilmiö Suomessa. Toimintaperiaatteeltaan ne vastaavat monilta osin uusiutuvan sähkön tuotteita. Aikaisemmin ei kuitenkaan ole tutkittu tarkemmin sitä, miten kaukolämpöasiakkaat suhtautuvat uusiutuvan kaukolämmön tuotteisiin. Kuka näitä tuotteita haluaa ostaa ja mitä niistä ollaan valmiita maksamaan? Tässä Pro Gradu –tutkielmassa selvitettiin varsinaissuomalaisten yritysten kiinnostusta ja maksuhalukkuutta uusiutuvalla energialla tuotetusta kaukolämpötuotteesta. Tarkoituksena oli myös selvittää miten EKOenergia-sertifiointi vaikuttaisi asiakkaiden kiinnostukseen ja maksuhalukkuuteen uusiutuvasta kaukolämmöstä. Tutkimus toteutettiin internet-kyselynä. Kutsu kyselyyn lähetettiin 284 kaukolämmön yritysasiakkaalle Varsinais-Suomen alueelta. Kyselyyn vastasi 30 yritystä, vastausprosentin ollessa noin 10 %. Kyselyn tuloksia analysoitiin tilastollisin menetelmin maksuhalukkuutta selittävien ja ennustavien taustamuuttujien tunnistamiseksi. Tulosten perusteella kiinnostus uusiutuvaa kaukolämpöä kohtaan oli varsin suurta vastaajien keskuudessa. Vastaajista 80 % arvioi, että heidän edustamansa yritys olisi valmis maksamaan lisähintaa uusiutuvasta kaukolämmöstä. Vastaajien arvioimat maksuhalukkuudet olivat varsin korkeita. Vastaajista 70 % arvioi yrityksensä olevan valmis ostamaan uusiutuvaa tuotetta 1 % preemiohinnalla verrattuna nykyisiin kaukolämpöhintoihin, 50 % vastaajista arvioi yrityksen olevan valmis maksamaan ainakin 3 % preemiota ja 23 % vastaajista arvioi yrityksen lähtevän mukaan vielä 5 % preemiohintaan. Merkittävin korkeaa maksuhalukkuutta ennakoiva taustamuuttuja oli yrityksen korkea liikevaihto. Myös yrityksen ympäristöstrategia nosti maksuhalukkuutta. Tulosten perusteella alle 2 miljoonan euron liikevaihdon yritykset voivat olla haastava saada uusiutuvan kaukolämmön asiakkaiksi, maksuhalukkuus oli tässä ryhmässä joko nolla tai hyvin matala. EKOenergia-sertifioidun uusiutuvan sekä sertifioimattoman uusiutuvan kaukolämmön maksuhalukkuudet olivat lähes identtiset. EKOenergia-sertifikaatista ei näytä siis irtoavan ylimääräistä preemiota verrattuna sertifioimattomaan uusiutuvaan kaukolämpöön. Sertifikaatti kuitenkin koettiin myönteisenä asiana. Sertifikaatin tuomia ominaisuuksia arvostettiin sekä sertifioinnin koettiin tuovan lisäarvoa uusiutuvaan kaukolämpötuotteeseen
-
Yksityismetsänomistajan halukkuus osallistua vapaaehtoisiin metsänsuojelusopimuksiin : Metasynteesi (2019)Metsillä on suuri merkitys luonnon monimuotoisuuden säilymisessä ja laadukkaiden ekosysteemipalvelujen edellytyksenä on monimuotoinen luonto. Metsätalouden toimet heikentävät monimuotoisuutta voimakkaimmin ja suojelutoimia tarvitaan, jotta monimuotoisuuden heikkeneminen saadaan pysäytettyä. Metsänsuojelu on tärkeää myös ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta, koska metsät pystyvät sitomaan paljon hiiltä. Tämä tutkimus tarkastelee mitkä piirteet vaikuttavat yksityismetsänomistajien halukkuuteen osallistua metsänsuojelusopimuksiin. Laadullisen metasynteesin avulla on löydetty piirteitä, jotka vaikuttavat joko positiivisesti tai negatiivisesti liittymishalukkuuteen. Piirteistä seitsemän vaikuttaa liittymishalukkuuteen positiivisesti ja neljä negatiivisesti. Liittymishalukkuuteen positiivisesti vaikuttavia piirteitä ovat korvaus, metsämaan koko, miessukupuoli, positiivinen asenne luonnonsuojelua kohtaan, asenne ilmastonmuutokseen, etäomistajuus ja koulutus. Liittymishalukkuuteen negatiivisesti vaikuttavia piirteitä ovat sopimuksen pituus, epäedulliset sopimuksen purkuehdot, metsänkäytön rajoitukset ja metsän tuottavuus.
-
(2018)Environmental crime has grown into people's awareness in the 21st century through the reporting of major environmental cases. Environmental crime is often the subject of economic savings and environmental crime in Finland is categorized as part of economic crime. The aim of this thesis is to examine how profitable environmental crime is in Finland, how much environmental crime causes social loss to society and how to tackle environmental crime effectively. This thesis explores environmental crime from an economic point of view based on eight environmental case reports. The assessment is mainly made by using economist Gary S. Becker's theoretical framework. Becker has examined crime and the importance of punishment for crime in his article "Crime and Punishment". Gary Becker's article of an optimal punishment for a crime has been seen as the starting point of an economic approach to crime and punishment. It has been estimated that there is far more environmental crime in Finland than what the authorities are aware of. In 2011-2015, the number of environmental crime reported to the police is over 600 per annum. A certain amount of these cases lead to prosecution and only a few are condemned. Preventing environmental crime causes significant costs for society. Social loss of society can be affected by raising the risk of being caught or the punishment from an offense. The prevailing crime prevention system with low risk of capture and minor penalties does not create enough deterrent effect on environmental crime offenders. There is a need for societal consideration of the way in which environmental crime can be tackled more effectively. Increasing the rate for apprehension could be a costly solution to society, since the costs added to the authorities and supervision will increase. Harsher penalties may be more cost-effective for society, but on the other hand, the fear of punishment could increase.
-
Ympäristötaloudellinen kaupunkikoko ja ilmastonmuutoksen sopeutumiskyvyn vahvistaminen kaupungeissa (2016)This Master’s thesis is a literature review of how urban economics and urban ecology view an equilibrium city size and land use. The theses presents a synthesis from the two discourses together with combined approach how the topic of equilibrium city size could be approached in a manner which takes account the urban adaptation to climate change. The role of cities in climate change adaptation and mitigation is increasingly important as the world’s urbanization continues. Therefore the discourse on effective and sustainable city size carries not only local, but also global relevance. The effects of weather extremes and the warming climate are amplified in urban areas and adaptation to climate change should become increasingly central in urban planning. Urban ecology literature sees the role of ecosystem services pivotal in strengthening urban resilience to climate change. Diverse ecosystem services contribute to the human well-being and long-run sustainability of a city. Therefore, the economic significance of ecosystem services should not be underestimated. Urban economics holds unequivocally that a denser urban structure leads to greater agglomeration benefits whereas urban ecology has a more divided perspective on land use. Urban ecology sees that more dense urban structure is necessary in striving towards more ecological life style, but the research shows that this happens often at the expense of ecosystem services. The usage of the concept green infrastructure is common in scientific and EU level of political discourses, as it allows multidisciplinary approach to urban planning and land use. The thesis argues that by merging the concept of green infrastructure to urban economy literature, an environmental economic perspective to urban planning can be created.
Now showing items 81-93 of 93