Browsing by department "Department of Economics and Management"

Tämän Pro Gradun tavoitteena oli tutkia asiakkaiden kokemaa arvoa elintarvikkeiden verkkokaupassa. Elintarvikkeiden verkkokauppa on kasvattanut suosiotaan Suomessa. Muualla maailmassa hyväksi koettuja ratkaisuja on toteutettu Suomessa ja kiinnostus palvelun laajentamiseen vain kasvaa niin yrityspuolella kuin kuluttajienkin keskuudessa. Tällä hetkellä ruoan verkkokauppa on keskittynyt enimmäkseen kaupunkien läheisyyteen, mutta laajenemispaineita ympäri Suomen on havaittavissa. Tutkimuksen teoriaosuus koostui kahdesta osasta; kuluttajien kokemasta arvosta ja vaihdantakustannusteoriasta. Kuluttajien kokema arvo voidaan jakaa neljään eri ulottuvuuteen, joista kaksi edustavat utilitaristisia arvoulottuvuuksia ja kaksi hedonisia arvoulottuvuuksia. Vaihdantakustannusteoria puolestaan selittää kustannuksia, jotka syntyvät vaihdannasta eri olosuhteissa. Tutkielman empiirinen osuus toteutettiin kvantitatiivisella tutkimusotteella. Internet-pohjaiseen kyselyyn vastasi 113 henkilöä eri puolilta Suomea kuitenkin pääkaupunkiseutua painottaen. Tutkimustulosten analysointiin käytettiin ristiintaulukointia ja logistista regressioanalyysiä. Kyselyyn vastaajista lähes neljäsosa oli ainakin joskus kokeillut ostamista elintarvikkeiden verkkokaupasta. Erityisesti kuivatuotteiden ostaminen koettiin luotettavaksi ja kiinnostavaksi. Elintarvikkeiden ohella myös päivittäistavaroiden ostaminen samasta paikasta elintarvikkeiden kanssa koettiin tärkeäksi. Tulosten mukaan kuluttajien ikä, koulutustaso, kaupassa asioinnin useus ja ostoksiin käytetty rahamäärä vaikuttivat eniten arvoulottuvuuksiin. Esimerkiksi elintarvikkeiden verkkokaupan toiminnallisten ja taloudellisten ominaisuuksien tärkeys kasvoi iän noustessa. Koulutustason kasvaessa puolestaan taloudellisten ominaisuuksien tärkeys laski. Tuotteiden tuoreus oli ehdottomasti suurin epävarmuutta aiheuttava tekijä elintarvikkeiden verkkokaupassa. Vanhempien ihmisten kehittyneistä tietotekniikan käyttötaidoista kertoo se, että tilausjärjestelmän käyttämisessä ei todettu epävarmuutta toisin kuin toimitusprosessin kohdalla. Kaiken kaikkiaan samassa paikassa asiointia pidettiin selkeänä ja helppona, vaikka kanta-asiakasjärjestelmillä ei koettu olevan siihen suurempaa vaikutusta.

Verkkokaupan suosio on kasvanut sen vaatiman teknologian kehittyessä ja yleistyessä. Myös päivittäistavaroiden verkkokauppa on kasvanut merkittävästi viime vuosina, vaikka ylivoimaisesti suurin osa päivittäistavaroista ostetaan yhä perinteisistä myymälöistä. Päivittäistavaraostokset on totuttu tekemään rutiininomaisesti ja näihin rutiineihin vaikuttaminen vaatii positiiviseksi koettuja ostokokemuksia. Koettu asiakasarvo muodostuu vuorovaikutuksesta yrityksen kanssa koettujen subjektiivisten hyötyjen ja kustannusten erotuksesta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa koettuun asiakasarvoon sekä positiivisesti että negatiivisesti vaikuttavia tekijöitä päivittäistavaroiden verkkokaupassa. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustui aikaisempaan tutkimukseen asiakasarvon muodostumisesta sekä transaktiokustannusteorian osista. Kyselylomakkeen väittämät johdettiin muodostetun teoreettisen viitekehyksen pohjalta. Kyselylomakkeelle saatiin yhteensä 124:n vastaajan otos. Vastauksia analysoitiin muun muassa ristiintaulukoimalla, faktorianalyysillä, Mann-Whitney U-testillä sekä Spearmanin järjestyskorrelaatioanalyysillä käyttäen IBM SPSS ohjelmaa. Analyysin avulla muodostettiin käsitys siitä, minkälaiset tekijät vaikuttavat asiakkaiden kokemaan arvoon päivittäistavaroiden verkkokaupassa sekä, onko asiakkaiden demografisilla tekijöillä vaikutusta koettuihin asiakasarvon muodostumisen kannalta merkittäviin tekijöihin. Tutkimuksessa havaittiin, että päivittäistavaroiden verkko-ostamisessa arvostetaan erityisesti sen tuomia utilitaristisia hyötyjä. Faktorianalyysin avulla muodostettuja faktoreita olivat vaivattomuus, ostokokemus, kokemuksellisuus sekä informatiivisuus. Yksittäisistä tekijöistä korostuivat erityisesti verkko-ostamisen tuoma ajan sekä vaivan säästö, mutta myös esimerkiksi ostokokemuksen miellyttävyys. Koetuista transaktiokustannuksista päivittäistavaroiden verkkokaupassa ei kyetty tekemään yleisiä päätelmiä, joten muuttujia käsiteltiin yksittäisinä tekijöinä. Näistä korostuivat erityisesti keräily- ja toimitusmaksujen suuruudet. Tämän lisäksi muun muassa vaivalloisen palautusprosessin koettiin vaikuttavan negatiivisesti ostopäätökseen.

Asiakaskokemukset ovat viime vuosina nousseet monien eri toimialojen yrityksissä yhdeksi yritysten tärkeimmäksi prioriteetiksi ja digitaalisen muutoksen pääajuriksi. Tämän tutkimuksen tavoitteena olikin selvittää, millä tavalla asiakaskokemuksiin pyritään erityisesti digitaalisten teknologioiden avulla vaikuttamaan suomalaisissa elintarvikepalvelualan yrityksissä. Pääkysymykseen liittyy vahvasti se, millaisena asiakaskokemusten merkitys ja rooli yrityksen menestyksen kannalta ylipäätään nähdään. Aihetta käsiteltiin erityisesti digitaalisen elintarvikekaupan näkökulmasta, koska digitalisaatio muuttaa nopealla tahdilla monien eri toimialojen toimintatapoja. Tutkimuksen teoriaosuus koostuu yrityksen näkökulmasta kolmesta oleellista asiasta: asiakaskokemusten johtamisesta, jonka yhtenä osana on palvelumuotoilu, asiakaskokemusten muodostumisesta sekä asiakasarvon muodostumisesta. Digitalisaatio vaikuttaa omalta osaltaan kaikkiin näihin asioihin esimerkiksi uusien digitaalisesti toimivien palvelujen sekä digitaalisten vuorovaikutustapojen kautta. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena teemahaastatteluilla. Tutkimukseen haastateltiin kahdeksaa henkilöä kuudesta suomalaisesta elintarvikepalvelualan yrityksestä. Haastateltavat yritykset olivat elintarvikkeita tai valmiita ruokakasseja eri tavoin joko fyysisen ruokakaupan tai verkkokaupan kautta myyviä toimijoita. Tutkimustulosten perusteella asiakaskokemukset ovat yrityksen menestyksen kannalta erittäin isossa roolissa, sillä parhaan asiakaskokemuksen nähtiin määrittävän parhaiten menestyvän yrityksen. Asiakaskokemuksen johtamisessa tärkeiksi asioiksi nousivat asiakaspolkujen ja kosketuspisteiden suunnittelu sekä yrityksen työntekijöihin liittyvät asiat, kuten kommunikointi ja työviihtyvyys. Erityisesti pienet haastatellut yritykset kokivat digitalisaation tuomat mahdollisuudet erittäin isoiksi, koska digitalisaatio oli mahdollistanut niiden olemassaolon uusien palvelu- ja markkinakanavien kautta. Digitaalisia teknologioita hyödynnettiin asiakaskokemuksiin vaikuttamisessa monissa eri kosketuspisteissä, kuten ostosten tekemisessä, asiakaspalautteiden keräämisessä, asiakaskokemusten mittaamisessa sekä asiakasarvon luonnin tukemisessa sosiaalisen median avulla. Erityisesti tiedon ja vuorovaikutustapojen lisääminen asiakkaille olivat keinoja, joilla yritykset pyrkivät parantamaan asiakaskokemuksia. Digitalisaation nähtiin vaikuttavan asiakaskokemuksiin tulevaisuudessa vielä merkittävästi suuremmin kuin tällä hetkellä. Mahdollisuuksia nähtiin esimerkiksi keinoissa vaikuttaa asiakaskokemuksiin ennen ostoa ja oston jälkeen, yritysten vahvemmassa läsnäolossa asiakkaan elämässä sekä palvelun ja markkinoinnin personoinnissa.

Tutkielman tarkoituksena oli saada asiakaslähtöinen näkökulma asiakaskokemukseen ja selvittää, mitä tekijöitä asiakkaat pitävät merkittävinä asiakaskokemuksen muodostumisessa. Lisäksi tavoitteena oli, että tapausyritys pystyisi tutkimustulosten perusteella kehittämään toimintaansa ja palvelunsa laatua siten, että ne jatkossa vastaisivat entistä paremmin asiakkaiden odotuksiin. Tutkimus on luonteeltaan empiirinen tutkimus ja sen tutkimustapana toimii tapaustutkimus. Tutkimuksessa hyödynnettiin kvalitatiivista tutkimusotetta ja aineistonkeruu suoritettiin teemahaastatteluiden avulla. Tutkimukseen haastateltiin yhteensä kymmentä henkilöä, joista kolme työskenteli yrityksessä ja loput seitsemän olivat puolestaan yrityksen asiakkaita. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustui ajatukselle siitä, että asiakas ja yritys luovat asiakaskokemuksen yhdessä vuorovaikutteisten kohtaamisten kautta ja nämä kohtaamiset voivat olla suoria tai epäsuoria. Lopullinen mielikuva asiakaskokemuksesta muodostuu toteutuneen ja odotetun palvelun välisen kuilun perusteella. Saatujen tutkimustulosten perusteella erityisesti suorien kohtaamisten sekä helppouden merkitys asiakaskokemuksen rakentumisessa korostui. Helppouden lisäksi työntekijät nostivat esille myös ammattitaidon merkityksen. Asiakashaastatteluissa puolestaan lupausten täyttämisen sekä saavutettavuuden merkitys korostui. Myös mielikuvat luotettavuudesta, edullisuudesta ja turvallisuudesta koettiin asiakaskokemuksen kannalta tärkeiksi. Epäsuorilla kohtaamisilla ei sen sijaan havaittu olevan suurta vaikutusta. Asiakkaat eivät katsoneet brändin tai sosiaalisen median tuovan lisäarvoa asiakaskokemukseen. Parantaakseen toimintaansa yrityksen tulisi tehostaa viestintäänsä ja reagointikykyään, koska näin toimimalla negatiivisetkin kokemukset olisi tulosten perusteella mahdollista kääntää positiivisiksi. Kokonaisuudessaan yrityksen toimintaprosessien sekä asiakkaan ja yrityksen välisen yhteydenpidon tulisi olla asiakkaan näkökulmasta mahdollisimman suoraviivaista ja vaivatonta.

Tässä tutkielmassa tarkastellaan mietojen alkoholijuomien valintaan päivittäistavarakaupassa liittyviä tekijöitä kuluttajan kautta. Tutkielmassa pyritään kuvaamaan ja analysoimaan niitä yritykselle tärkeitä kilpailukeinoja, joiden avulla yrityksen on mahdollista saavuttaa kilpailuetua alkoholijuomien markkinoilla. Tutkimuskysymykseksi muodostui: millaisilla kilpailukeinoilla yritys voi menestyä mietojen alkoholijuomien markkinoilla Suomessa. Tutkielman kirjallisuuskatsauksessa todettiin, että alkoholijuomien brändi, hinta, pakkaus sekä mainonta vaikuttavat kaikki alkoholijuoman valintaan omilla tavoillaan. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu Kotlerin ostopäätösprosessin (2006), Engelin (1990) kuluttajan valintaprosessin sekä Furstin (1996) elintarvikkeiden valintaprosessin muodostamalla katsauksella kuluttajien valinnan muodostamiseen. Tutkimusaineisto koostuu internetissä kerätystä aineistosta, joka kerättiin laadullisiin lomakekysymyksiin perustuen. Kysymykset koskivat yksittäisten kuluttajien mielipiteitä mietojen alkoholijuomien hintaa, brändiä, pakkausta ja mainontaa kohtaan päivittäistavarakaupoissa. Vastauksia kertyi 28 kpl, aineiston koostui 24 sivusta sekä 5442 sanasta. Vastaajien ikä- ja sukupuolijakauma käsitti työikäisten suomalaisten demografian (18 - 65- vuotiaista naisista ja miehistä). Tutkimusmenetelminä käytettiin tyypittelyä sekä teemoittelua. Tutkielman analyysivaiheessa todetaan, että mietojen alkoholijuomien markkinoilla kulutusta ylläpitää neljä erilaista kuluttajatyyppiä: hintatietoinen, merkkiuskollinen, tilannetaipuvainen, sekä laatutietoinen nautiskelija. Keskeisimmäksi havainnoksi muodostui käsitys siitä, että halutessaan maksimoida oman tuotteensa menekin päivittäistavarakaupoilla, tulee alkoholialan yrityksen ymmärtää tarkkaan, millaiselle kuluttajatyypille tuotetta on markkinoimassa ja tekemässä. Eri kuluttajatyypeille ovat eri asiat tärkeitä, ja tiedostamalla nämä tiettyihin kuluttajatyyppeihin vetoavat kilpailuedut, voidaan saavuttaa suurta kilpailuetua alkoholimarkkinoilla kokonaisuudessaan. Jatkotutkimusta varten olisi kiinnostavaa tarkastella sitä, miten erilaiset sosioekonomiset taustat kuten koulutustaso tai tulotaso vaikuttavat kuluttajan tekemään valintaan. Tämän tutkielman kaltainen tutkimus siitä, miten eri kilpailuetujen tärkeys näyttäytyy eri kuluttajatyypeille, toisi alkoholimarkkinoille tärkeää tietoa ja lisäisi positiivista kilpailua alalla.

Tutkielman kohdeilmiönä tarkasteltiin asiakassuhdejohtamista ja asiakassuhteen ulottuvuuksia palvelukontekstissa. Tavoitteena oli selvittää, mikä merkitys asiakassuhteiden johtamisella on Valion kuluttajapalvelun arvioinnissa ja kehittämisessä. Valion kuluttajapalvelua tarkasteltiin asiakassuhdejohtamisen osaprosessina. Tutkimuksen teoriaosassa tutustuttiin asiakassuhtejohtamisen taustalla vaikuttaviin näkökulmiin ja määrittelyihin. Asiakassuhteiden johtamista kuvattiin erilaisten prosessimallien avulla yrityksen toimintojen näkökulmasta. Lisäksi tarkasteltiin asiakassuhteen ulottuvuuksia, kuten palvelutarjoomaa, vuorovaikutusta, tyytyväisyyttä, luottamusta sekä uskollisuutta ja sitoutumista. Lopuksi tarkasteltiin arvoa käsitteenä ja arvon merkitystä palvelukontekstissa. Teoriaosan perusteella asiakassuhdejohtaminen on kokonaisvaltainen prosessi, jonka tavoitteena ovat tuottavat ja pitkäkestoiset asiakassuhteet. Yritykseltä vaaditaan kykyä nähdä ja havaita asiakkaiden tarpeita ja mieltymyksiä. Asiakkaan kokema arvo voi välittyä itse palvelusta, prosesseista, ihmisistä, vuorovaikutuksesta, kanavista ja niin edelleen. Myönteisten kokemusten lisääminen palveluprosessin aikana kasvattaa asiakkaan tyytyväisyyttä. Empiirinen osa toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa tutkimuskohteena oli Valion kuluttajapalvelu. Tavoitteena oli kerätä tietoa asiakkaiden kokemuksista kuluttajapalvelussa asioinnista. Tutkittavina kohteina olivat asiakasprosessi ja sen sujuvuus, palvelutarjooman sisältö, vuorovaikutus prosessin aikana, asiakkaan kokema tyytyväisyys sekä luottamus yritystä ja sen palvelua kohtaan. Tutkimusaineisto koostui kymmenestä teemahaastattelusta. Haastateltavat olivat olleet yhteydessä Valion kuluttajapalveluun Internetin välityksellä vuoden 2010 aikana. Tutkimustulokset osoittavat, että Valion kuluttajapalvelu nähtiin kanavana, joka vahvistaa ja ylläpitää asiakkaiden suhdetta Valion kanssa. Ihmiset kuluttajapalvelussa nähdään merkittävinä myötävaikuttajina asiakkaiden tyytyväisyyteen ja pysyvyyteen samalla kun ovat vuorovaikutuksessa heidän kanssaan. Kuluttajapalvelun käyttö koettiin helpoksi ja Internet kanavana tuntui joustavalta. Palvelulta odotettiin ensisijaisesti palautteen vastaanottamisen lisäksi ongelmanratkaisua ja tuotetietousneuvontaa. Asiantuntijuus, palvelun nopeus sekä asiakkaan kuunteleminen tulivat esille tärkeimpinä palvelutekijöinä. Haasteena Valion kuluttajapalvelulle nousi esiin asiakaspalvelijan kyky havaita ja ymmärtää asiakkaan kokemien uhrausten määrä sekä kyky vastata niihin oikealla palvelutarjoomalla eli hyötyjen muodostamalla kokonaisuudella. Asiakaspalvelijan toimintaa kuvasi asiallisuus, virallisuus, huomioon ottava tyyli sekä yleinen ystävällisyys. Tutkimustulosten mukaan Valion kuluttajapalvelulla on olemassa keskeiset arvoa tuottavat palvelutekijät, mutta niiden toimivuus strategisina yhdistelminä asettaa haasteita jokaiseen palvelukohtaamiseen asiakkaan kanssa. Asiakkaan arvo-odotukset eivät aina olleet niitä, joita palvelukohtaamisessa oli realisoitunut. Tulosten perusteella voidaan todeta, että mitä paremmin Valion kuluttajapalvelu huomioi myös asiakkaiden emotionaaliset tarpeet, sitä suurempi on sen tuottama arvo asiakkaalle ja sitä kautta koko yritykselle.

Tämän tutkielman tavoitteena oli tarkastella sosiaalisen median mahdollisuuksia asiakasuskollisuuden rakentumisessa. Tutkimus toteutettiin laadullisesti teemahaastattelujen keinoin, joissa haastateltavaksi valittiin seitsemän suomalaista elintarvikealan yritystä. Yrityksistä valittiin eri tasoisia johtajia, jotta oli mahdollista myös ottaa tarkasteluun johtajien sosiaalista mediaa kohtaan koettujen asenteiden mahdolliset yhtäläisyydet ja erot. Tutkimuksessa haluttin saada lisätietoa mahdollisista hyödyistä, joita sosiaalinen media voi tarjota asiakasuskollisuuden rakentamiseen. Tämän lisäksi selvitettiin yritysten erilaisia keinoja sosiaalisen median asiakasuskollisuuden lisäämiseksi sekä niitä haasteita, joita yritykset sosiaalisessa mediassa kokevat. Tutkimuksen kulkua ohjasi teoreettinen viitekehys, joka rakentui asiakasuskollisuuden, brändikokemuksen johtamisen sekä sosiaalisen median teorioille. Teoria jakautui kolmeen osaan johtuen tutkimuksen tavoitteesta. Asiakasuskollisuuden teorian avulla tutkija selvitti asiakasuskollisuuden tasoja, uskollisuuden erityispiirteitä elintarvikealalla sekä asiakasuskollisuuden näyttäytymistä sosiaalisessa mediassa. Brändikokemuksen johtamisen teorioiden avulla haluttiin saada lisätietoa siitä, minkälaisia merkityksiä brändikokemuksilla on kuluttajille, miten brändikokemukset ja asiakasuskollisuus kietoutuvat toisiinsa ja millä tavalla brändikokemuksia on mahdollista johtaa sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisen median teoriaosan tarkoituksena oli saada lisätietoa brändimielikuvan rakentamisesta sosiaalisessa mediassa, uskollisten asiakkaiden käyttäytymisestä sekä johtajien sisäisiä ja ulkoisia motiiveja sosiaalista mediaa kohtaan. Tutkimuksen tulokset osoittavat laadukkaan sisällöntuotannon olevan tärkein keino asiakasuskollisuuden rakentamisessa sosiaalisessa mediassa. Yritysten keinoja lähentyä asiakkaan kanssa asiakasuskollisuuden kasvattamiseksi olivat muun muassa avoin läsnäolo, nopea reagointi ja toiveiden todellinen huomiointi ja toteuttaminen. Haasteina sosiaalisen median asiakasuskollisuuden rakentumisessa koettiin sosiaalisen median tuntemattomuus markkinointikanavana, sekä puutteellinen mittaristo. Johtajien asenteet sosiaalisen median mahdollisuuksia kohtaan erosivat jonkin verran – toimitusjohtaja koki sosiaalisen median haasteellisimpana, markkinointiassistentti piti sosiaalista mediaa keinona luoda pitkälle sitouttavaa yhteyttä yrityksen ja asiakkaan välille.

The objective of this thesis was to explore how customers relate to the increase of technology-based selfservices. The subject was first approached by figuring out how to determine self-service and service quality. After that it was examined how customers build their expectations towards services and what their roles in them are. Next objective was to investigate how customers form their attitudes towards self-services and what affects their intentions to use them. The empirical study was made as a web-based survey distributed with the help of the Facebook network. The original focus group was asked to answer the questionnaire and forward the questionnaire to their Facebook contacts. A total of 348 answers from Finns over the age of 18 years were this way obtained. The answers were then studied with the help of analysis of variances, principal component analysis and regression analysis. The findings of this research were that customers have positive attitudes towards self-services and the increase of them in services. A positive attitude doesn’t necessarily mean that customers feel that service quality has increased. Most of the customers feel that self-services can be added as a part of the service. But that selfservice can and should not replace traditional service channels or encounters entirely. According to this research customer attitudes towards self-service are affected by demographic factors, selfservice attributes, customer individual attributes and situational influences. Of customers individual attributes, the resistance towards self-services, beliefs of their own capability to use self-services and the need for interaction in service encounters affects customers intention to use self-service technologies the most. Customers intention to use technology-based self –services can be modified by situational factors. Especially price and time are factors that can change a customer’s intention to use self-services considerably. When introducing self-services it is essential to remember the most important factor, which is customer experience. This is why companies should develop self-service technologies so that they are suitable and attainable for all demographic groups. They should also focus on marketing the advantages of using selfservices to inspire customers to start using them in the future.

Globalisoitumisen myötä maatalousala kohtaa uusia muutoksia. Osa näistä aiheutuu Euroopan unionin maatalouspolitiikan uudistuksesta ja siihen liittyvästä markkinaohjautuvuuden kasvusta. Muutokset tuovat haasteita maatalousyrityksille, sillä alan kilpailu kovenee. Selviytyäkseen kilpailussa yrityksen tulee tarkkailla alan muutoksia ja sen on kyettävä mukautumaan kehitykseen. Kilpailun kasvaessa yrittäjän täytyy löytää uusia keinoja yritystoiminnan ja tuottavuuden kehittämiseen. Tuottavuuden nousu parantaa pitkällä aikavälillä yrityksen kannattavuutta ja kilpailukykyä. Tuottavuutta voidaan edistää asiantuntijoiden näkemyksiä hyödyntäen. Sidosryhmien näkemykset voivat ohjata maitotilayrittäjiä oikeaan suuntaan kehityksessä. Tämä tutkimus on osa tutkimushankkeesta, jossa tutkitaan, voidaanko kokonaisvaltaisella johtamisella parantaa maitotilayrityksen kannattavuutta. Tutkimushankkeen päätavoitteena on luoda apuvälineitä maitotilayrityksen kokonaisvaltaiseen johtamiseen sekä tarjota uutta informaatiota, jota alan yritys voisi soveltaa toiminnassaan. Hanketta hallinnoi Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja sitä toteuttavat SeAMK ja Helsingin yliopisto yhdessä. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa maitotilayritysten sidosryhmien, tässä tapauksessa asiantuntijoiden, näkemyksistä tuottavuudesta ja siihen vaikuttamisesta. Tutkimus kokoaa 12 asiantuntijan näkemyksiä maitotilayritysten tuottavuuden kehityksestä. Näkemykset sisältävät keinoja, miten maitotilayritykset voivat parantaa tuottavuutta, miten se on käytännössä toteutettavissa ja miten tuottavuuden parantamisen esteitä voidaan välttää. Lisäksi myös tuottavuutta parantavien toimien ja kokonaisvaltaisen johtamisnäkemyksen yhteys selvitetään. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys nojautuu tuottavuuden näkökulmaan. Tuottavuus kytketään strategianäkökulmaan ja kokonaisvaltaiseen johtamiseen, sillä nämä kaikki liittyvät vahvasti toisiinsa. Tutkimus osoittaa, että kilpailukyvyn vahvistamiseksi maitotilayrityksen tuottavuuteen voi vaikuttaa monien erilaisten toimenpiteiden avulla. Tuotantoprosessin tehostamista ja sujuvoittamista sekä teknologian tehokasta käyttöä pitäisi tehdä enemmän tuottavuuden parantamiseksi. Tutkimus kertoo myös, että suuri tekijä, joka joko edistää tuottavuuden parantamista tai hidastaa sitä, on maitotilayrittäjä itse. Pärjätäkseen lisääntyvässä kilpailussa yrittäjän liiketoimintaosaamisen merkitys korostuu. Maitotilayrityksen kokonaisvaltainen hahmottaminen on tärkeää kuten myös ratkaisujen johdonmukaisuus. Operatiiviset toiminnot toimivat ajureina strategisten tavoitteiden saavuttamisessa. Päätöksenteon tukena käytettyjen tietolähteiden tulee soveltua omalle tilalle ja olla luotettavuudeltaan faktapohjaisia.

Työn tavoitteena on tutkia nautatilojen lannan käsittelytapojen taloudellista kannattavuutta. Tutkimuksessa verrataan lietelannan vaihtoehtoisia käsittelytapoja, joita ovat (a) lietteen levittäminen peltoon ilman esikäsittelyä, (b) lietelannan jakeistaminen typpipitoiseen nestejakeeseen ja fosforipitoiseen kuivajakeeseen sekä (c) lannan hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Aineistona tutkimuksessa käytetään aiempia tutkimustuloksia sekä Vieremällä sijaitsevien nautatilojen (21 kpl) tietoja. Menetelmänä käytetään lineaarista ohjelmointia ja malli ratkaistaan GAMS -ohjelmaa käyttämällä. Teoriana tutkimuksessa on tuotanto- ja kustannusteoria. Tutkimuksessa tarkastellaan kuinka eläintiheys, peltolohkorakenne sekä kustannusten muutokset vaikuttavat lannankäsittelyyn. Tutkimuksessa havaitaan, että kun kaikkea lietettä ei voida levittää tilan hallinnassa oleville pelloille, on lietteen jakeistaminen kannattavaa, jos jakeistuskustannus ei ylitä 1,2 €/m3. Sijoituslevityksen havaitaan olevan hajalevitystä kannattavampaa, paitsi typen hinnan ollessa hyvin alhainen hajalevitys on kannattavampi vaihtoehto. Korkea typpikustannus ja lietteen jakeistuskustannus tekevät biokaasun tuotannosta kannattavan vaihtoehdon, jos biokaasulaitos sijaitsee hyvin lähellä tilaa. Lietteen jakeistaminen on kannattavaa alueilla, joilla lannanlevityspinta-alasta on niukkuutta. Jakeistettavaa lietettä on kuitenkin oltava vähintään 20 000 m3/a, jotta jakeistuslaitteen hankkiminen on kannattavaa. Biokaasun tuotannon ei katsota olevan tällä hetkellä kannattava lannan käsittelyvaihtoehto, koska laitoksen olisi saatava tarvittava raaka-ainemäärä kaikissa tapauksissa alle kahden kilometrin säteeltä, eikä tämän katsota onnistuvan. Vieremän tiloista ainoastaan yksi tila sijaitsee riittävän lähellä suunniteltua laitoksen sijaintipaikkaa.