Browsing by department "Department of Economics and Management"

Lapset ovat yhä nuorempina kiinnostuneita brändeistä ja brändäyksestä ja aloittavat kuluttajana toimimisen entistä nuorempina. Lasten merkitystä kuluttajina ja brändien merkityksiä lapsille ei kuitenkaan ole tutkittu riittävästi. Aihe on tärkeä ja ajankohtainen, koska nykyajan lapset ovat huomattavasti bränditietoisempia kuin aikaisemmat sukupolvet. Tutkimuksen tarkoitus oli täyttää tutkimusaukko vastaamalla kysymykseen: minkälaisia merkityksiä lapset liittävät brändeihin. Tutkimuksen kohdeilmiönä ovat lasten kokemukset brändien merkityksistä. Merkityksissä keskitytään erityisesti hyötyihin ja tarpeisiin. Lisäksi pyrin löytämään erilaisia lasten brändeille antamia merkityksiä ja jaoin niitä luokkiin. Merkitysten kategorisoinnissa käytettiin hyväksi Parkin, Jaworskin ja MacInnisin (1986) tarvepohjaisten hyötyjen jaottelua kolmeen ryhmään: toiminnalliset, symboliset ja kokemukselliset merkitykset. Tutkimuksessa keskityttiin hyötyperustaiseen merkityksenantoon. Työssä esitellään ensin brändin määritelmä sekä siihen liittyvien assosiaatioiden syntyä. Työssä käsitellään myös lasten brändituntemusta, johon liittyvät olennaisesti myös brändi-imago ja bränditietoisuus. Lisäksi määritellään merkitys tämän työn kannalta ja kartoitetaan, miten lapset kokevat merkitykset. Tutkimuksessa selvitettiin myös, mitä tutkimuksia lasten suhteesta brändeihin on aikaisemmin tehty, mitä tuloksia on saatu ja miten tutkimusta voitaisiin jatkaa tulevaisuudessa. Tässä tutkimuksessa tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastattelun kohteena olivat 10-12-vuotiaat lapset ja haastattelut suoritettiin Helsinkiläisessä alakoulussa. Haastatteluiden tarkoitus oli selvittää lasten brändeille antamia merkityksiä. Haastateltavat valittiin Helsinkiläisen alakoulun kahdelta eri luokalta (6- ja 4-luokka). Haastatteluun osallistui 10 lasta kuudennelta luokalta ja 8 lasta neljänneltä luokalta. Kirjallisuuden perusteella olen luokitellut lasten vastaukset kahteen pääryhmään sen mukaan ovatko merkitykset lähtöisin lapsesta itsestään vai ryhmästä. Itsestä lähtevät merkitykset jaan edelleen kolmeen luokkaan: persoonallisuustekijät ja tyyli, vaikutuksen tekeminen sekä itsetunto ja tunteet. Jaan nämä merkitykset edelleen kolmeen alaluokkaan: lähipiiri, alakulttuuri ja tietyt ryhmät sekä demografiset ryhmät. Lasten suhde brändeihin on dynaaminen ja brändien sosiaalinen merkitys on huomattava. Myös tilanne ja konteksti vaikuttavat brändien merkityksiin. Brändien merkitys lapsille rakentuu sosiaalisesti. Brändien avulla lapset saavat yhteyden muihin (esim. kavereihin). Brändien avulla myös kontrolloidaan elämää ja parannetaan itsevarmuutta. Brändit helpottavat päivittäistä elämää ja vähentävät pelkoa tulla kiusatuksi tai nauretuksi. Lapsilla on monia sosiaalisia identiteettejä ja brändit toimivat välineenä niiden ilmaisussa. Brändeillä lapset kertovat keitä he ovat ja mihin he uskovat. Brändien avulla myös kerrotaan mitä halutaan olla ja mitä arvostetaan.

Tutkielman tavoitteet Tämän Pro gradu-tutkielman tavoitteena on selventää brändi-identiteetin ja brändimielikuvan suhdetta sekä osoittaa, että on hedelmällistä vertailla brändi-identiteettiä ja brändimielikuvaa. Tutkimusongelmana on, kuinka www-sivujen avulla voidaan johtaa johdonmukaista brändiä ja, mitä brändin johto hyötyy tarkasteltaessa brändi-identiteettiä ja brändimielikuvaa? Case-brändeinä toimivat tässä tutkimuksessa Vero Moda ja H&M. Tutkielman toteutus Tutkielman teoreettinen osa käsittelee brändiä, brändi-identiteettiä ja www-sivuja brändin johtamisen näkökulmasta. Brändimielikuvaa käsitellään kuluttajan näkökulmasta. Tutkielman käsitteellinen viitekehys esitellään teoriaosuuden lopussa. Empiirinen osuus on lähestymistavaltaan laadullinen. Aineisto koostuu jo olemassa olevasta luonnollisesta aineistosta ja kuluttajien haastatteluista. Haastattelut ovat luonteeltaan teemahaastatteluja. Valmiina oleva aineisto analysoidaan sisällönanalyysillä ja teemahaastattelut analysoidaan teemoittelun avulla. Tutkimustulokset Tutkimustulosten valossa voidaan osoittaa, että brändi-identiteetin ja bändimielikuvan vertailevasta tutkimuksesta on hyötyä brändijohtamiselle. Brändin johtamisen näkökulmasta brändi-identiteetin ja brändimielikuvan voidaan katsoa olevan vahvasti sidoksissa toisiinsa. Brändi-identiteetti heijastaa niitä mielikuvia, joita brändiin halutaan johdon kannalta liittää. Brändimielikuva taas syntyy vastaanottajan mielessä lähetettyjen signaalien pohjalta. Brändin johtamisen www-sivuilla voidaan katsoa olevan onnistunutta, jos kuluttajan brändimielikuva ja wwwsivujen brändi-identiteetin ns. tavoitemielikuva ovat mahdollisimman samanlaisia. Tärkeää on, että www-sivut ovat brändin näköisiä ja tukevat muita viestintäkanavia. Lisäksi www-sivujen voidaan katsoa toimivan ikään kuin käyntikortteina ja vaivattomina vaateliikkeinä. Molempien case-brändien www-sivujen brändi-identiteetit vastasivat ainakin osittain kuluttajien muodostamia brändimielikuvia.

Tämä tutkimus juontuu kuluttajien ravintotietämyksen kasvusta ja nykypäivän fitnessbuumista, jotka ovat osaltaan johtaneet urheiluravinnemarkkinoiden tarjonnan kasvuun. Brändiuskollisuuden ollessa keskeinen kilpailukeino yrityksen menestymisessä, koettiin sen tutkiminen urheiluravinnemarkkinoilla mielenkiintoiseksi ja ajankohtaiseksi aiheeksi. Brändiuskollisuuden osatekijöiden, kuten asiakastyytyväisyyden, brändiyhteisön, asiakassuositusten ja tuotteen hinta-laatusuhteen vaikutusta tulevaisuuden ostoaikeisiin ei ole aiemmin samassa mittakaavassa sovellettu Suomen urheiluravinnemarkkinoihin. Koska kuluttajien tulevaisuuden ostoaikeet ovat vahva merkki brändiuskollisuuden tasosta ja tärkeä tekijä yritysten tulevaisuutta ajatellen, haluttiin näiden asioiden yhteys selvittää. Tutkimuksen teoriaviitekehys muodostettiin näiden brändiuskollisuuden osatekijöiden pohjalta, ja niiden ennakko oletuksena oli, että ne johtavat lisääntyneisiin uudelleenostoihin. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin kyselylomakkeella Pakkotoisto.com voimailufoorumin kautta. Vastauksia saatiin 279 kappaletta kahdentoista päivän aikana. Aineisto analysoitiin SPSS tietojenkäsittelyohjelmistolla käyttäen graafeja, frekvenssitaulukoita, ristiintaulukointia ja Spearmanin korrelaatioajoja. Lisäksi aineiston avoimista kysymyksistä tehtiin kvalitatiivista analyysiä. Tulosten valossa kaikki brändiuskollisuuden osatekijät korreloivat vahvasti keskenään. Korrelointi oli vahvaa myös tulevaisuuden ostoaikeiden kanssa, joten teoriaviitehyksen olettamus pitää siltä osin paikkansa. Brändiuskollisuuden yleinen taso ei näyttäisi olevan kovin kestävällä pohjalla, sillä uskollisuutta rakennetaan parhaiten hinnoittelun avulla. Tämä luo pohjan alan kovalle hintakilpailulle. Itse brändin merkitus valtaosalle kuluttajista on melko vähäinen, hinta-laatusuhteen ollessa ratkaiseva tekijä ostopäätöksissä. Brändiyhteisön kautta brändiuskollisuutta pystytään luomaan, mikäli brändin takana on suosittu ja sosiaalisessa mediassa aktiivinen sponsoriurheilija. Kuluttajat suosivat ostoksissaan nettikauppaa sen helppouden, valikoimien ja hyvän hinta-laatusuhteen vuoksi. Päivittäistavarakauppojen valikoimia pidetään suppeina ja kalliina, mutta positiisena asiana pidettiin sitä, että lähes jokaisesta päivittäistavarakaupasta löytyy jonkin verran urheiluravinteita. Vertailevassa bränditutkimuksessa Fitnesstukku pisteytyi parhaiten useimpien brändiuskollisuuden osatekijöiden, kuten asiakastyytyväisyyden, uudistuskyvyn ja tulevaisuuden ostoaikeiden osalta. Fast pisteytyi korkeimmalle brändiyhteisön sekä markkinoinnin ja mainonnan osalta. Kokonaisuudessaan Suomen urheiluravinnemarkkinoita pidetään kattavina ja niiden kilpailun määrää terveenä. Kotimaisten yritysten tuotekehittelyn tuloksena syntyneiden uutuustuotteiden ja nettikaupan puolella hintaan ja valikoimiin panostavien yritysten johdosta kokonaistarjonta tyydyttää suurilta osin kuluttajien tarpeet.

Vuosikymmenten taloudellinen integraatio Yhdistyneen kuningaskunnan ja muiden Euroopan unionin jäsenmaiden välillä käänsi suuntaa, kun EU-eroa kannattavat voittivat Brexit-äänestyksessä. Kyseessä on merkittävä tapahtuma, joka vääjäämättä tulee vaikuttamaan Englannin kanaalin molemmin puolin. Tässä tutkimuksessa tutkitaan Brexitin vaikutuksia Yhdistyneen kuningaskunnan broilerinlihan tuontiin kolmesta maaryhmästä. Maaryhmät ovat EU-15, EU:n uudet jäsenmaat ja muu maailma. Yhdistyneelle kuningaskunnalle estimoitiin broilerinlihan tuontikysyntäyhtälö ja kullekin kolmelle edellä mainitulle maaryhmälle broilerinlihan vientikysyntäyhtälöt. Estimoitujen yhtälöiden pohjalta simuloitiin Hard Brexit -skenaario, jossa Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU-15-maiden sekä EU:n uusien jäsenmaiden välille asetetaan MFN-tariffit. Hard Brexit -skenaarion vaikutuksia verrattiin nykytilanteen jatkumiseen. Tutkimuksessa käytettiin pienimmän neliösumman menetelmää (OLS) ja yhtälöt estimoitiin double-log -funktiomuodossa. Estimoinnit antoivat tulokseksi, että UK:n tulotason kasvaessa yhden prosentin UK:n tuontikysyntä broilerinlihan osalta kasvaa 1,33 %. UK:n tuontikysynnän hintajouston arvo on -0,98. UK:n tuontikysynnän kasvaessa yhden prosentin, vientikysyntä EU-15-maista kasvaa 0,94 %, EU:n uusista jäsenmaista 1,00 % ja muusta maailmasta 1,11 %. Vientikysynnän hintajousto on EU-15-mailla -0,73, EU:n uusilla jäsenmailla -0,86 ja muulla maailmalla -0,08. Hard Brexit -skenaariossa Yhdistyneen kuningaskunnan tuontikysyntä laskee 24,1 %. EU-15-maiden vientikysyntä vähenee 23,7 %, EU:n uusien jäsenmaiden 25,0 % ja muun maailman 24,7 % verrattuna nykytilanteeseen. Hard Brexitin voidaan nähdä muuttavan EU:n aiheuttamat kaupan luomisen ja uudelleenohjautumisen vaikutukset käänteisiksi. Tämän kokonaisvaikutukset ovat negatiiviset. Mikäli EU:n broilerinlihamarkkinat eivät ehdi sopeutumaan lyhyellä aikavälillä, EU-27-maiden markkinoilla tuotetaan vuonna 2021 oletettavan siirtymäkauden jälkeen 89 miljoonaa kiloa broilerinlihaa enemmän kuin sitä kysytään. Tämä vastaisi 252 miljoonan euron viennin arvoa. Mikäli EU-27-maiden markkinoille syntyy ylitarjonta, seurauksena olisi kysyntä- ja tarjontateorian mukaisesti hintojen lasku, kunnes markkinat ovat jälleen tasapainossa. Vaikutukset muun maailman broilerinlihantuottajille ovat estimoinnin mukaan negatiiviset. Muun maailman vientikysynnän aleneminen simuloitiin vientikysynnän hintajouston arvolla, joka ei ollut estimoinnissa merkitsevä ja jonka arvo oli hyvin joustamaton. Kaupan luomisen ja uudelleenohjautumisen teorian mukaan on myös mahdollista, että muun maailman vientikysyntä Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kasvaa. UK:n broilerinlihantuottajat oletettavasti hyötyvät, sillä kansainvälisen kaupan teorian mukaan tariffin asettamisen jälkeen tuojamaan tuottajat hyötyvät.

Tutkielman tekemisessä oli kolme tavoitetta: 1) selventää cleantechin määritelmää ja tilastointia, 2) hahmottaa Suomen cleantech-toimialan rakennetta ja nykytilaa ja 3) määritellä kasvun esteitä ja parannuskeinoja. Tutkielma tehtiin osana Suomen ilmastopaneelin cleantech-hanketta, jossa selvitetään Suomen cleantech-alan kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Osana tutkielmaa haastateltiin kymmentä cleantech-alan asiantuntijaa eri organisaatioista. Cleantechin määritelmä on sen syntyajoista asti ollut hyvin epäselvä. Hieman erilaisia määritelmiä on valtavasti eikä asiasta ole syntynyt tarkkaa konsensusta. Tiettyjä yhtäläisyyksiä on kuitenkin havaittavissa. Cleantech on vaihtoehtojaan tehokkaampaa ja siten säästää luonnonvaroja ja aiheuttaa vähemmän päästöjä. Cleantech ei itsessään ole oma sektori vaan se levittäytyy perinteisten sektorien läpi. Cleantech-termi tunnistetaan maailmalla hyvin, mutta sen epäselvyys vähentää termin käyttöä. Suomen cleantech-ala on jatkanut vahvaa kasvuaan taantumasta huolimatta. Metalliteollisuus on pysynyt selvästi tärkeimpänä alana ja varsinkin viennissä sen osuus on erittäin merkittävä. Teollisuustoimialat ovat kuitenkin kärsineet heikosta kilpailukyvystä ja globaalin kysynnän heikkenemisestä. Teollisuuden notkahdusta ovat kuitenkin paikanneet palvelut ja rakentaminen. Suomen cleantech-alan yrityskenttä poikkeaa selvästi muista yrityksistä. Cleantech-yritykset ovat keskimäärin isompia ja selvästi suurempi osa yrityksistä toimii teollisuudessa. Huolestuttavaa on, että kasvun kannalta tärkeällä pk-sektorilla on ollut ongelmia kannattavuudessa. Uusimmat barometrit tosin luovat kuvan käänteestä parempaan. Cleantechin kasvua ylläpitää taustalla vaikuttavat megatrendit kuten ilmastonmuutos, väestönkasvu ja ympäristötietoisuuden nousu. Tärkeimpänä ajurina on kuitenkin yhä regulaatio, joka luo markkinat ja kysyntää cleantech-tuotteille. Tulevaisuudessa tärkeitä aloja ovat esimerkiksi veden- ja ilmanlaadun ongelmiin keskittyvät teknologiat, datan käsittely ja hallinta sekä energiatehokkuus. Heikot kotimarkkinat ovat merkittävä este cleantech-toiminnalle. Tärkeitä kotimaan referenssejä hankaloittaa kotimarkkinoiden pienuus ja tämänhetkinen heikko taloustilanne. Rahoitus on esteenä lähinnä pienillä yrityksillä ja varsinkin viennin edistämiseen tarvitaan lisäresursseja. Julkisilla hankinnoilla on merkittävää potentiaalia cleantech-toimijoille, mutta tähän asti kokemuksia on vähän. Hankinnoissa on keskitytty hinnan tarkasteluun muiden osatekijöiden kustannuksella.

The incomplete global coverage of current emissions trading schemes has raised concerns about free-riding and carbon leakage. EU ETS, the first and currently the biggest carbon market, is at the fore of such fears. Carbon-based import tariffs have thereby been proposed to compensate domestic industries for the cost disadvantage against their rivals in non-regulating countries. This thesis uses an applied general equilibrium (AGE) model to assess the impacts of a hypothetical EU carbon tariff on the Finnish economy. The carbon content of imported goods is first estimated with an environmentally extended input-output analysis, and the tariff is levied according to the anticipated price of EU emission allowances. To examine the sensitivity of the results, five additional scenarios are then constructed by altering the key simulation parameters. The tariff is imposed on the most energy-intensive and trade-exposed industries in 2016 and simulated until 2030. The results suggest that carbon tariffs are detrimental to the Finnish economy. The negative outcome is determined by high material intensity and a growing dependence on imported materials throughout the industry sector. As a result, the tariff-induced increase in import prices adds up to a notable growth in total production costs. Moreover, the negative impact is most pronounced within the export-oriented heavy manufacturing sector that the tariff was designed to shelter in the first place. The few sectors that gain from the tariff were not directly subject to it, but utilize the secondary impacts as the economy adapts to the shock. The findings imply that due to the deeper integration of global value chains, the appeal of protective tariffs, even if environmentally motivated, can be harmfully over-simplistic.

This paper focuses on meat consumption patterns in Finland. Empirical analysis for this paper was based on the micro data of three Household Budget Surveys: 1998, 2006 and 2012. A censored linear approximation of the almost ideal demand system (LA-AIDS) model was employed in the study. The major outcomes of the study were the demand expenditure and price elasticities that were obtained from the parameter estimates of five different meat products. Since the data lacked price information, unit values were used as a price substitutes, which gave some insights into quality-quantity upgrading. According to the results, pork expenditure was elastic and thus was luxury good during the study period, whereas ruminant meat and poultry were luxuries only in 2000s. In addition, the price of a good, household size, and income had a large influence on meat consumption. Additionally, other factors (such as age) affected the portion of the budget that was allocated to meat products. In order to obtain more information relating to the food sector, further research concerning disaggregate demand would be needed.

This study focuses on understanding the relationship between organic wine production and economic performance. The aim of this study is to clarify, what are the economic impacts that result from the conversion of wine production from conventional to organic. This is an interesting topic to be explored in more detail because despite the increasing demand of organic wine and share of vineyard area used for organic winemaking, the economic consequences of the conversion are still somewhat unclear. Understanding the economic impacts of the conversion process is very important for wine producers from an economic perspective and contributes to an up-to-date picture of the organic wine industry´s economic performance also for the scientific field. The theoretical framework of the study was built in order to investigate the relationship between environmental responsibility and economic performance. The environmental impacts of organic wine production have so far not been scientifically proved but the organic production is widely viewed as an environmentally sustainable way of producing wine. The theoretical review showed that environmentally responsible production may cause both direct cost impacts and also indirect cost and revenue impacts on the economy. Moreover, the net impact creates the final economic performance and influences the success of a company. The study is based on an empirical approach focusing on understanding an economic phenomenon in its real-life context. The data is collected from representatives of organic wine estates from different parts of the world, who have experience of the conversion from conventional to organic wine production. The empirical study was implemented during fall 2012 in two parts. The first dataset was collected through a survey sent via e-mail and the second dataset was through interviews that were organized in one of the studied estates. Both parts of the data collection were based on a qualitative semi-structured questionnaire. The questionnaire consisted of five sections, which all together covered four themes: vineyard, cellar, wine and business aspects. To accomplish the objectives of the study, first the focus was to understand the impacts of the conversion of production from conventional to organic on a wine estate in general. After this the impacts were categorized according to economic performance. The changes were classified into positive and negative cost and revenue impacts by using the existing theoretical knowledge about how environmental responsibility may affect a company´s economic performance. The findings indicated that most of the cost impacts, positive as well as negative, occurred in the early parts of the production chain, in vineyard and cellar procedures. The strongest cost increase was observed in the vineyard production processes, and slightly decreasing level of cost occurred in cellar production process. Varying revenue impacts were naturally indicated more frequently in later procedures, in wine and business themes. In overall, cost effects were considered both negative and positive, but the revenue impacts were mainly positive. Moreover, the cost impacts where more obvious, especially in the vineyard processes, than the changes that had impacts on revenue. Still any significant conclusions about net economic performance cannot be drawn because the findings do not offer any exact information on the magnitude of these impacts and the sample size is rather small. In general, the findings of this study seem to be consistent with other studies. This study was, however, able to offer more detailed information on the economic impacts of the conversion process than previous studies. In general, the representatives considered the organic wine business to have much positive potential, yet benefiting from the potential in economic term was little. The organic market is currently developing and growing faster than the conventional wine market, which creates a possibility to find new customers and increase the marketing channels. Still clear differentiation strategy that would potentially allow premium pricing and bring new customer segments was in use by only minority of the estates. Previous studies indicated that certification has an important role in organic wine marketing as well as in ensuring sustainable competition in the markets. Furthermore, organic wine production is a more risky business than the conventional one, and therefore developing insurance arrangements might be a useful mechanism for balancing the risks and an important factor in encouraging new estates to acquire certificates.

This study aims to find out if differentiation of the features of the 4P of the product milk can create value to customers in a particular customer segment. Creating value is in the core in every company´s actions. Customers buy products and services that create value to them and are willing to pay from the value they get. The more the product creates value, the more the customers are willing to pay. This study focused on the customer segment of young women with academic background who live in the capital region. Milk is a bulk product consumed widely in Finland. The product also has significant role in the nutritional history of the country and has a big role in Finnish nutritional recommendations. However the consumption of milk has decreased over the years. The theoretical background of this study is based on the following theories: marketing strategy and the 4P, customer value and differentiation. These theories formed the theoretical framework which gave the focus to the empirical experiment. The approach of the study was qualitative because qualitative research aims to understand the phenomenon it studies and the approach is more suitable for analysing verbal data. Qualitative research wants to get a deeper understanding and it gives room for individual´s thoughts and experience. The study was executed and a group interview using theme interview methods. For the study chosen features of the 4P of the product milk were differentiated and group interview focused on them. The differentiated features were the following. For product organic milk and milk with added protein, for price milk with a lower price, for place online shopping and for promotion advertising milk on social media. The findings of this study were that in some cases differentiation of the features if the 4P of the product milk can create value for customers but in most cases it does not. The focus group felt that the most valuable differentiated feature of the 4P was organically produced milk and other factors that supported the well-being of the production animals and the environment. If a company selling or producing milk tries to create value to its customers through differentiation of the features of the 4P, it needs to consider carefully which features to focus on.

I denna avhandling analyseras svenskarnas förhållande till sitt hem och skandinavisk designs be-tydelse för dem genom att analysera de möbler som informanterna nämner som sina favoriter, och hur de överhuvudtaget pratar om inredningen. För att göra detta har 13 unga vuxna intervju-ats i Göteborgs region i Sverige. Därtill har tidigare intervjumaterial från Finland och Tyskland använts som sekundärdata. Analysen, som består av tematiseringen, lyfter fram två olika sidor av det svenska hemmet. Å ena sidan är det viktigt att ha ett hem där man kan vila i. I ett sådant hem består inredningen av möbler som personen känner väl och som har någon historia eller koppling till personen. I den här skyddshamnstankegången är funktionalitet ett centralt värde i inredningen. Å andra sidan verkar svenskarna vara mycket entusiastiska inredare. Den här andra tankegången - det representativa hemmet - betonar design och att hemmet ser bra ut också ur gästens synvin-kel. Förutom status är det möjligt att sådan inredningsstil fungerar väl i Sverige eftersom den är ett lätt och trevligt diskussionsämne. Den skandinaviska designen passar Sverige utmärkt ef-tersom den kombinerar stiligheten och funktionaliteten.