Browsing by Title
Now showing items 23-42 of 3247
-
(2019)Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää aineettomien ja epävirallisten palkkioiden vaikutusta vastavalmistuneiden työmotivaatioon ja sitä, miten kyseisten palkkioiden saaminen vaikuttaa työn tekemiseen. Tämän lisäksi haluttiin tutkia mitkä asiat pitävät vastavalmistuneiden työmotivaation korkealla myös pitkällä tähtäimellä sekä minkälaiset palkkiot saavat heidät ponnistelemaan enemmän. Tutkimuksessa selvitettiin myös vastavalmistuneiden odotuksia aineettomaan ja epäviralliseen palkitsemiseen liittyen sekä palkitsemistapoja, jotka voivat vaikuttaa negatiivisesti työmotivaatioon. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentui työmotivaation, motivaatioteorioiden, ulkoisen ja sisäisen motivaation sekä palkitsemisen ympärille. Palkitsemisesta tarkemmin käsiteltiin aineettomia ja epävirallisia palkkioita jättäen kokonaispalkitsemisen muut osa-alueet tukevaan rooliin. Tutkimuksen lähestymistavaksi valittiin kvalitatiivinen tutkimus ja tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastatteluita. Haastattelut tehtiin keväällä 2019 ja tutkimukseen osallistui 10 vastavalmistunutta. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisesti teoriaa hyödyntäen. Vastavalmistuneet pitävät aineettomia ja epävirallisia palkkioita erittäin tärkeinä työmotivaationsa kannalta. Varsinkin aineettomien palkkioiden tärkeys korostuu ja niihin kohdistuu myös monia odotuksia. Muun muassa palautteet, arvostus, mielenkiintoinen työ ja hyvä työyhteisö koetaan asioina, jotka auttavat jaksamaan myös pidemmällä tähtäimellä. Vastavalmistuneet arvostavat myös selkeitä urasuunnitelmia, jotta tietävät mihin suuntaan ovat menossa ja mikä on mahdollista tulevaisuudessa saavuttaa. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että epäoikeudenmukainen palkitseminen on palkitsemistapa, joka voi vaikuttaa negatiivisesti työmotivaatioon. Epäviralliseen palkitsemiseen kohdistuu vähemmän odotuksia, mutta myös se on vastavalmistuneiden mielestä mukava ja tärkeä lisä osana palkitsemisen kokonaisuutta. Epävirallisten palkkioiden avulla työnantajan on mahdollista osoittaa kiitosta työntekijöille ja monesti ne antavat lisäpotkua jaksamiseen.
-
(2016)Finnish energy production is producing around 1.5 million tons ashes annually. The aim is to utilize ashes instead of landfilling as well as to replace the use of exhaustible natural materials. Wood and peat ashes can be used, for example, in field and forest fertilization and land construction. In road construction and rehabilitation, ash can be used to replace expensive aggregates and achieve better load capacity features. This study was part of the Natural Resources Institute Finland’s (formerly the Finnish Forest Research Institute) project: "New technologies as assistance for the lower road network construction and maintenance". The purpose of this research was to investigate the leaching of heavy metals, nutrients and salts from ash treatments by collecting infiltrate waters with zero-tension lyzimeters, taking water samples from nearby ditch waters and clarify influencing factors. The plots were established in Jämsä on the old forest roads, which are rehabilitated with mixed wood and peat ash in the autumn 2011. The site consists of two forest roads, which had four types of ash treatments and control treatment. For each plot, six zero-tension lysimeters (0.1 m2) were installed every 20 meters, tree to the roads surface and tree to deeper levels. In addition to lysimeters, water samples were taken from nearby ditches. Water samples were collected during 2012 – 2014 once a month from May onwards for 6-8 months. The relations between the substances were tested for statistical correlations (Pearson) and the effects of treatments to leaching were tested with the Tukey HSD-test. Concentrations of 32 elements, ions and compounds were determined from lyzimeter and ditch water samples. Heavy metal concentrations were during the entire follow-up period mainly low. There were no elevated heavy metal concentrations in ditch waters either. The content of nutrients and salts in the water samples were higher from ash treatments than from control treatments. The content of nutrients and salts were also higher in ditch water samples compared to control ditch. Several soluble substances from the ashes had a statistically significant positive correlation (p <0.01) with each other. The results varied a lot progressively, between plots and between the lysimeters of the same plot. Significantly higher concentrations were measured from two lysimeters for number of elements compared to the other lysimeters in other plots (p <0.05). In most cases, the results were very mixed and there was no clear difference between the control and ash treatments. The study yielded valuable information about the leaching of substances from ash structures. A three-year follow-up period is short, for example, compared to the long-term forest fertilization experiments that can last for decades. The pH of the ash decreases in time and decrease in pH could increase solubility of heavy metals. The average concentrations of many elements in water samples from lysimeters and ditch waters were at the same level than in soil waters in forest. Although during the monitoring period, there were no increases in heavy metal concentrations in ditch waters, the accumulation of elements to nearby aquatic ecosystems is difficult to assess in the long-term if leaching behavior changes with time. Ash seems to be a promising material for road construction, as long as the ash quality is suitable to this particular purpose.
-
(2023)Tiivistelmä * Referat * Abstract Kasvava kysyntä uusiutuvalle energialle on ajanut Suomen energiasektoria yhä enemmän hyödyntämään biopohjaisia raaka-aineita, kuten kiinteitä puupolttoaineita energiantuotannossa. Asetettujen ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että energia tuotetaan kestävästi ja resurssitehokkaasti mahdollisimman vähäisin ilmastovaikutuksin. Kaskadikäyttöperiaate on osa EU:n uusiutuvan energian direktiiviä (RED), joka tavoittelee kestävämpiä energiaratkaisuja kaikilla EU:n talouden aloilla. Kasvava tarve uusiutuvalle energialle ja fossiilisten raaka-aineiden korvaamiselle luovat kestävyyttä ajatellen tarpeen selvittää, missä määrin Suomen kiinteän puupolttoaineen raaka-ainemarkkinat noudattavat kaskadikäyttöperiaatetta. Tutkielma keskittyy selvittämään, päätyykö aineskelpoista puuraaka-ainetta energiatuotantoon korkeamman jalostusasteen sijaan ja mitkä tekijät vaikuttavat puuraaka-aineen ohjautumiseen polttoaineeksi. Hypoteesina oli, että appropriate fit -periaate, joka edellyttää laadukkaimpien resurssien hyödyntämistä ensisijaisesti kaikkein vaativimpaan käyttöön, ei kaikilta osin toteudu Suomen nykyisillä kiinteän puupolttoaineen teollisilla raaka-ainemarkkinoilla. Hypoteesiin liittyy epäilys kiinteitä puupolttoaineita koskevan tilastoinnin paikkansapitävyydestä, joka on osaltaan mahdollistanut aineskelpoisen puuraaka-aineen energiakäyttöä. Tutkielma yhdistelee tilastollista vertailua ja asiantuntijahaastatteluihin nojaavaa laadullista analyysia. Tulokset osoittavat, että kiinteän puupolttoaineen teolliset raaka-ainemarkkinat noudattavat pääosin kaskadikäyttöperiaatetta, mutta yksittäisten poikkeamien todennäköisyyttä pidettiin mahdollisena puuraaka-aineen markkinaehtoisen ohjautumisen myötä. Yksittäisten poikkeamien lisäksi esiintyy kuitenkin alueellisesti jopa systemaattisia eroavaisuuksia siinä, missä määrin kiinteät puupolttoainemarkkinat noudattavat kaskadikäyttöperiaatetta. Lukuisten markkina-alueiden sekä metsäteollisuuden, suhteessa energiantuotantoon, maantieteellisesti epätasaisen jakautuneisuuden vuoksi, esiintyy Etelä-Suomessa ja rannikolla epätasapaino kiinteän puupolttoaineen tarjonnan ja kysynnän välillä. Puuraaka-aineen kysyntä on kasvanut sekä metsä- että energiateollisuuden parissa. Kasvavan kysynnän odotettiin lisäävän myös jalostuskelpoisen puuraaka-aineen energiankäyttöä erityisesti edellä mainituilla alueilla, joilla esimerkiksi metsähaketase on jopa nykyisellään alijäämäinen. Kiinteän puupolttoaineen tilastoinnin osalta tilastoviranomaisten julkaisut koettiin luotettaviksi ja tarkastelukin osoitti tilastoinnin olevan luotettavaa pääpuupolttoaineluokkatasolla. Tutkielman tulokset vahvistavat kuitenkin hypoteesia ja tunnistivat tarpeen kehittää runkopuuhakkeen laatua koskevan tilastoinnin luotettavuutta ja tarkkuutta. Etenkin runkopuuhakkeen jakautumisessa pienpuuhun ja järeään puuhun, esiintyy tilastoinnissa enemmän epävarmuustekijöitä, eikä teknistä tilastointiharhan mahdollisuutta voida poissulkea aines- ja energiapuun kulutuksen välillä.
-
(2015)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella Suomen Nestlén Aino-jäätelöbrändin symbolista asiakasarvoa. Symbolisen asiakasarvon merkitys kilpailukeinona kasvaa jatkuvasti kuluttajien muuttuessa vaativammiksi. Jotta yritys osaisi luoda oikeanlaista symbolista asiakasarvoa, on tunnistettava, mitkä hyödyt parantavat brändin imagoa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä symbolisia hyötyjä kuluttajat assosioivat Aino-brändiin, ja vaikuttavatko nämä hyödyt brändin imagoon. Lisäksi selvitettiin, eroavatko brändin käyttäjien ja ei-käyttäjien assosiaatiot toisistaan. Tutkimuksen viitekehys muodostettiin yhdistämällä asiakasarvon ja brändi-imagon muodostumista kuvaavia malleja, joilla osoitettiin symbolisen asiakasarvon yhteys brändi-imagoon. Tutkimus toteutettiin kyselyllä, johon osallistui sata Aino-brändin tuntevaa naista. Osa kyselystä suoritettiin sosiaalisessa mediassa, ja osa osallistujista vastasi kyselyyn Pasilan juna-asemalla. Tuloksia analysoitiin ristiintaulukoimalla ja kuvailevan tilastotieteen keinoin. Tutkimuksessa havaittiin, että kuluttajat liittivät brändiin erityisesti suomalaisuuden symbolisen hyödyn, mutta brändiä pidettiin myös perinteisenä, luonnollisena ja aitona. Luonnollisuuden ja aitouden hyödyt vaikuttivat myös brändi-imagoon positiivisesti. Muilla tutkituilla symbolisilla hyödyillä ei todettu olevan vaikutusta imagoon. Brändin käyttäjät erosivat ei-käyttäjistä ainoastaan siten, että he liittivät aitouden symbolisen hyödyn brändiin voimakkaammin kuin ei-käyttäjät. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että kuluttajat kokisivat Aino-brändin entistä houkuttavammaksi, jos sen luonnollisuutta ja aitoutta korostettaisiin enemmän. Aitouden korostaminen saattaisi myös lisätä asiakkaiden uskollisuutta.
-
(2014)Verkkomediasta on tullut osa kuluttajien arkipäivää. Perinteisiä mediamuotoja täydentäen ja osittain myös korvaten uutisia kulutetaan yhä kasvavissa määrin tietokoneella ja mobiilaitteilla sekä usealla mediavälineellä rinnakkain. Internetin ja mobiililaitteiden kehitys on mahdollistanut ajan ja paikan rajoja rikkovan median kulutuksen. Kuluttajat ovat tottuneet ilmaisiin mediasisältöihin verkossa, mutta viime vuosina verkkosanomalehdet ovat alkaneet ottaa käyttöön ilmaisten sisältöjen lukemista kokonaan tai osittain rajoittavia maksumuureja. Tutkielmassani tarkastelen verkkomedian ja erityisesti verkkosanomalehtien kulutusta tänä päivänä sekä kuluttajien suhtautumista verkkosanomalehtien maksullisuuteen. Tutkielma on toteutettu laadullisen tutkimusmenetelmän perinteitä noudattaen. Aineisto on kerätty haastattelemalla Aamulehden lukijapaneelin jäseniä ja analysoitu teemoittelua hyödyntäen. Tutkimukseni vahvistaa aikaisempia tuloksia siitä, että verkkomedian maksullisuuteen suhtaudutaan yleisesti negatiivisesti. Maksuhaluttomuuteen vaikuttavat monet tekijät. Kuluttajat pitävät verkkosanomalehtiä sisällöltään painettuja lehtiä suppeampina ja laadultaan heikompina. Verkkomedian kuluttamista kuvaa klikkauskulttuuri: otsikoiden nopea selaaminen, linkkien klikkailu ja sisällön silmäily. Painetun lehden kanssa sen sijaan vietetään aikaa, se luetaan tarkemmin ja siltä odotetaan laajempia ja taustoittavampia sisältöjä. Kuluttajat kokevat, että eri verkkosanomalehdissä julkaistaan paljon samoja tai samankaltaisia sisältöjä mikä osaltaan vahvistaa näkemystä siitä, verkkosanomalehtien sisältö ei ole maksamisen arvoista. Mediayritysten kannalta myönteistä on, että kuluttajat ovat kuitenkin valmiita kokeilemaan digitaalisia tilauksia. Verkkosanomalehden laadusta, sisältöjen ainutlaatuisuudesta, hinnasta ja tarjolla olevista tilausmalleista riippuu, muuttuvatko nämä kokeilut tilauspäätöksiksi.
-
(2011)The focus of the literature review of the study was on ice cream, different kinds of coatings used in the food industry and coating methods. In addition, the typical combosition of chocolate, rheological properties of liquid chocolate and the interaction between the consistency and rheological properties were reviewed. The objective of the study was to find out how consistency and coating temperature affects viscosity, yield value, solidification time and the amount of the coating layer in ice cream stick. The idea was primarily to find out how the amount of the coating layer could be controlled. Variables selected in this study were the amount of fat and emulsifiers in the milk chocolate coating and the coating temperature. The amount of coating layer, solidification time of the coating and viscosities and yield values of liquid coating were measured. The xperiment was planned using a Box-Behnken design. Results were calculated with regression analysis. Response surface methodology was used to estimate how the changes in fat amount, emulsifier amount and temperature affected the amount, solidification time, viscosity and yield value of coating. Increasing the amount of fat significantly decreased the amount, solidification time, viscosity and yield value of the coating. Increasing the amount of emulsifier decreased the amount, solidification time and yield value of the coating. Increasing temperature of the coating decreased the amount and viscosity of the coating, but increased solidification time of the coating. From the results, temperature, fat content and emulsifier content of the coating were found to affect the amount of the milk chocolate coating layer on an ice cream stick. Response surface methodology foud to be suitable method for investigating the amount of chocolate coating. Methods to control the amount of coating layer were examined by means of response surface methodology.
-
(2011)The thesis focuses on football from the perspective of experience consumption. Experience consumption is used in this context to describe events and moments when one experiences unusual and memorable emotions. As a counterweight to everyday rationality, consumption of experiences has become ever more popular. The subject is dealt with experience society, sense of community and consumer tribe concepts. Special attention is given to cultural events, spectator sports as a social phenomenon as well as various football-related consumption patterns. The study is a phenomenological-ethnographic descriptive research. The methods used were participant observation and interviews. In the research tradition, understanding and describing of phenomenon as well as writing are essential. Observational data was collected in three different events by monitoring the behavior of spectators and the factors creating the atmosphere. The interviewees have been selected discretionary. Interviews were open by nature. Fascination of sports as a pastime is based on creating strong emotions; therefore spectator sports is experience consumption at its purest form. Sports is an excellent experience product because of its large number of patterns of consumption and because sports events build up an endless continuum. Also my own data indicates that a common history creates a bond with community, and future events help to keep up the enthusiasm. Even the moments of disappointment are essential, because every experience enhances the feelings for the “own” sport and community. In the sports events the experience itself is always subjective, but the existence of the community is necessary. Spectators have ambiguous desire to belong to a group and at the same time to be an outsider. They can choose to observe the game quietly themselves in the middle of the crowd or cheer with other spectators. Evidence suggests that a football fan's enthusiasm can gush from two sources: from the sense of community and from the interest in the game. Sense of community arises from the feeling of belonging to the global football community, to your own team and to a circle of friends. The interest in the game includes football as a sport, regular events watched actively and supporting your own team. Neo-tribe theories are not very relevant in this context, because football supporters are very loyal to the game and to their own club. It is more important to create tight bonds with a small collective, with whom they share a common history and they can share experiences through discussions and by memorizing.
-
(2020)Suomessa harvennetaan vuosittain yli 500 000 hehtaaria metsää. Harvennusten tarkoituksena on taloudellisen tuoton lisäksi turvata kasvamaan jätettyjen puiden terveys sekä elinvoimaisuus, jolloin puiden järeytyminen tukkipuiksi on mahdollista. Olennainen tekijä jäljelle jäävän puuston kasvuun on hyvin onnistunut korjuu, eli hyvä korjuujälki. Korjuujäljestä etenkin ajouratunnuksilla on puiden kasvun kannalta suuri merkitys, sillä ensiharvennuksilla muodostettuja uria tullaan usein käyttämään myöhemmissä harvennuksissa uudistushakkuuseen saakka. Hyvin muodostetun ajouraverkoston pinta-ala kattaa noin viidenneksen koko harvennettavasta alueesta, joten yksikin ylimääräinen tai liian leveä ajoura kasvattaa varhaisessa vaiheessa hakatun alan osuutta aiheuttaen kasvutappiota ja taloudellisen menetyksen verrattuna optimitilanteeseen. Tämän lisäksi urien syvät painumat vaurioittavat jäljelle jäävän puuston juuria aiheuttaen korkean laho- ja tautiriskin. Ajouratunnusten seurantaa toteutetaan korjuujälkitarkastusten yhteydessä koealaluontaisesti. Vaikkakin teoriassa koealojen sijoittelu on systemaattista sekä korjuujäljen kriteerit mittaajilla samat, usein mittaustuloksissa on eri mittaajien välillä huomattavissa eroa. Lisäksi viivamainen koeala-asettelu saattaa tuottaa vain yhden mittauksen eniten käytössä olleelta kokoojauralta, jolloin suurimmat painumat jäävät helposti huomioimatta. Koealoilta saadut numerot eivät myöskään kerro, missä kohdassa vaurioita on syntynyt ja miten niitä olisi voitu välttää. Ratkaisuna ajouraverkoston laajamittaiseen tarkasteluun on hyödyntää viimeisen vuosikymmenen aikana nopeassa kehityksessä olevaa drone-kalustoa. Tiheästi ilmasta käsin otetuista kuvista muodostettu fotogrammetrinen pistepilvi on alhaisten kustannustensa ansioista tehokas ja nopea tapa saada kattavaa aineistoa alueen ajouraverkoston tunnuksista. Etenkin tarkaksi osoittautunut X ja Y-akselin mittaustarkkuus antaa desimetrin tarkan tiedon ajouraväleistä sekä visuaalisesti hyödynnettävissä oleva Z-akseli tarjoaa syvimpien ajourapainumien sijainnit. Perinteisten ajouratunnusten lisäksi voidaan myös mitata ajouran kokonaispituus ja tarkastella harventamatta jääneitä alueita hakkuukoneen puomin teoreettisen ulottuman ylittäviltä alueilta . Menetelmää voidaan hyödyntää numeerisen tarkastelun lisäksi visuaalisesti osoittamalla metsänomistajalle tai korjuuyrittäjälle ongelmakohdat kattavasti ilman tarkastuksen jälkeistä erillistä maastokäyntiä. Ajouraverkostokartalta nähdään nopeasti koko alueen ajourapainumat, -välit, ajouraverkoston asettelu sekä mahdolliset harventamatta jääneet alueet. Tämän lisäksi erityisen ongelmalliselle alueelle voidaan suunnitella pistepilveltä tarvittavat korjaustoimenpiteet. Ongelmana menetelmässä on kuitenkin vähäinen pisteiden lukumäärä latvuksen peittämistä rungoista, mikä ai-heuttaa ongelmia ajouran leveyden mittauksessa. Toimiva menetelmä ajouran leveyden mittaukseen voidaan kehittää, mutta sitä voidaan käyttää vasta, kun kuva /laserkeilausaineistoa aletaan tuottaa korjuussa käytetyistä koneista maanpinnan tasolta. Parhaassa tapauksessa pistepilvien tarkastelu voi kehittää tulevaisuuden puunkorjuuta palautteen perusteella kohti parempaa korjuujälkeä ja näin säästää luontoa sekä kustannuksia tehden korjuusta entistäkin tehokkaampaa. Tämä tutkimus toimi pioneeritutkimuksena Stora Ensolle fotogrammetrisen pistepilven kuvauksessa, tuottamisessa sekä käsittelyssä.
-
(2013)Filamentous cyanobacteria taxa Nostocales and Stigonematales cells can differentiate into heterocysts nitrogen fixing cells when nitrogen is limiting the growth and into resting cells akinetes when nutrients decrease or the growth conditions become unfavorable for growth. Akinetes overwinter in the water sediments during the unfavorable growth time. When the growing condition improves akinetes germinate and can start a new cyanobacterial bloom. Akinete differentiation remains unclear. It is known from the literature that only a few akinete specific genes exist. First described akinete specific gene was avak. The morphological changes of akinete differentiation are known but the changes at molecular genetics level in regulation and differentiation remains unclear. The aim of this study was to design a method for akinete differentiation-related genes, avak, hepA and hap, for an Anabaena 1TU33s10 strain and to monitor the gene expression changes in a seven-week growth experiment. Primers for the differentiation related genes were designed based on the known whole genome sequence of the Anabaena 1TU3310 strain. In this study it was managed to design a quantitative reverse transcriptase polymerase chain reaction, qRT-PCR method, based on the genes involved in the akinete differentiation process. It was observed that gene expression changed when akinetes began to differentiate into the filaments. In the growth experiment II avaK-gene expression was increased 2-fold between the 14. and 30. days, and hap-gene showed 1.5 fold growth between 14. and 30. days. The number of akinetes was also increasing at the same time. In the growth experiment I heap-gene showed 1-8 fold growth between the days 21. and 27. –30. days when the number of heterocysts were also increasing. The number of akinetes was relatively low compared to number of vegetative cells which also explains the small expression fold-differences in the cultures during the experiment time when compared to expression fold-differences described in the literature. Designed method can thus also detect minor changes in gene expression. The designed and built qRT-PCR method can be used in the future for monitoring gene expression changes also for new akinete specific genes, and the method can be further optimized for screening natural water samples.
-
(2011)Understory trees often emerging beneath dominant tree layer in even-aged stands have significance for timber harvesting operations, forest regeneration, landscape and visibility analysis, biodiversity and carbon balance. Airborne laser scanning (ALS) has proven to be an efficient remote sensing method in inventory of mature forest stands. Recent introduction of ALS to operational forest inventory systems could potentially enable cost-efficient acquisition of information on understory tree layer. In this study, accurate field reference and discrete return LiDAR data (1–2 km flying altitude, 0.9–9.7 pulses m-2) were used. The LiDAR data were obtained with Optech ALTM3100 and Leica ALS50-II sensors. The field reference plots represented typical commercially managed, even-aged pine stands in different developmental stages. Aims of the study were 1) to study the LiDAR signal from understory trees at pulse level and the factors affecting the signal, and 2) to explore what is the explanatory power of area-based LiDAR features in predicting the properties of understory tree layer. Special attention was paid in studying the effect of transmission losses to upper canopy layers on the obtained signal and possibilities to make compensations for transmission losses to the LiDAR return intensity. Differences in intensity between understory tree species were small and varied between data sets. Thus, intensity is of little use in tree species classification. Transmission losses increased noise in intensity observations from understory tree layer. Compensations for transmission losses were made to the 2nd and 3rd return data. The compensations decreased intensity variation within targets and improved classification accuracy between targets. In classification between ground and most abundant understory tree species using 2nd return data, overall classification accuracies were 49.2–54.9 % and 57.3–62.0 %, and kappa values 0.03–0.13 and 0.10–0.22, before and after compensations, respectively. The classification accuracy improved also in 3rd return data. The most important variable explaining the transmission losses was the intensity from previous echoes and pulse intersection geometry with upper canopy layer had a minor effect. The probability of getting an echo from an understory tree was studied, and differences between tree species were observed. Spruce produced an echo with a greater probability than broadleaved trees. If the pulse was subject to transmission losses, the differences were increased. The results imply that area-based LiDAR height distribution metrics could depend on tree species. There were differences in intensity data between sensors, which are a problem if multiple LiDAR data sets are used in inventory systems. Also the echo probabilities differed between sensors, which caused minor changes in LiDAR height distribution metrics. Area-based predictors for stem number and mean height of understory trees were detected if trees with height < 1 m were not included. In general, predictions for stem number were more accurate than for mean height. Explanatory power of the studied features did not markedly decrease with decreasing pulse density, which is important for practical applications. Proportion of broadleaved trees could not be predicted. As a conclusion, discrete return LiDAR data could be utilized e.g. in detecting the need for initial clearings before harvesting operations. However, accurate characterization of understory trees (e.g. detection of tree species) or detection of the smallest seedlings seems to be out of reach. Additional research is needed to generalize the results to different forests.
-
(2013)Alkaline phosphatase (ALP) is an endogenous enzyme found in milk, which is inactivated at higher temperatures than vegetative bacteria and is thus used as an indicator of a successful pasteurisation. The ability of ALP to reactivate allows it to be found in milk products that are claimed to be pasteurised. The aim of this Master‘s thesis was to understand the reactivation behaviour of ALP in order to ascertain whether high levels found in milk products are correlated to a normal reactivation property of the enzyme or other possible reasons, such as a failed pasteurisation or contamination. This work also aimed to define the mean ALP activities found in specific commercial milk products and their deviation from the acceptable levels. Another scope was to determine the freeze stability of ALP to define its appropriateness for post-stored analysis. Lastly, the examination of ALP location in milk fat membrane globules was examined to interpret the variation of enzyme activity levels in products of different fat content. The experimental part of the Master‘s thesis was divided into three parts. The first part included the record of ALP activities of different commercial Finnish milk products which are analysed in different groups according to their fat content and product type. The second part concentrated on the heat-treatment of milk samples at different time-temperature relationships and followed the reactivation behaviour of ALP. The total micro-flora was taken into consideration in order to observe any relation between the increased ALP activities and microbial growth. ALP activities were measured by a fluorimetric method, a quick three minute method which has the advantage of being more accurate compared to colourimetric methods. The third part examined the fraction in which ALP activities are found in milk after separation and its freeze stability when stored at -79 ºC. Commercial cheeses showed a high ALP activity in Emmental thermised cheeses and an activity less than 10 mU/g in other cheese types and pasteurised cheeses. In commercial milks, UHT treated and those closer to expiration date, high ALP activities were found, while pasteurised milks had low activities below the higher acceptable levels. The reactivation property of milk samples that were heat-treated in ALP was not related with the microbial growth and was quicker when the milk samples were heat-treated at higher temperatures. After the separation of cream from whole milk samples, ALP activity was found in the skim milk part. In conclusion, ALP activities did not decrease significantly following freeze storage for a few days showing its stable freeze properties.
-
(2015)Alkoholipoliittiset asiat ovat herättäneet ja herättävät keskustelua suomalaisten keskuudessa. Vuosien 2013–2015 aikana mediassa on ollut nähtävissä uusi aalto alkoholipoliittisten asioiden ruotimisessa. Niin mediassa ja kansalaisten kuin myös poliittisten päättäjien keskuudessa on käyty kiivasta keskustelua alkoholipoliittisista asioista. Keskustelun kohteena ovat olleet muun muassa alkoholiverotus, Viron matkustajatuonti, kotimaisen panimoteollisuuden huono tilanne ja ravintoloiden jatkoaikoihin liittyvät erimielisyydet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on paneutua 2010-luvun alkoholipoliittisiin asioihin. Alkoholipoliittisia asioita tarkastellaan vastuullisuuden ja vaikuttamisen näkökulmasta. Tutkimuksen perimmäisenä tavoitteena on tehdä selkoa sille, millaista olisi valittujen sidosryhmien mielestä vastuullinen lobbaus alkoholialalla. Lisäksi tutkielmassa pyritään selvittämään, mitkä lobbauksen keinot ja kanavat nähdään sallittuina. Tutkimuksen lähestymistapa on laadullinen ja tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastatteluiden tarkoituksena oli saada mielipiteitä eri näkökulmista. Haastatteluissa viisi sidosryhmää edusti elinkeinon näkökulmaa, yksi sosiaali- ja terveyspuolta sekä yksi päihdehoitoa. Haastatteluihin valikoituivat näin ollen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, Suomen Alkoholijuomakauppayhdistys ry, Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry ja Alkoholijuomateollisuusyhdistys ry. Lisäksi haastateltavaksi haluttiin THL:n edustaja sekä päihdetyön ja maahantuonnin edustajat. Tutkijan olettamus oli, että lain valmistelussa kuultavat etujärjestöt osaavat antaa haluttua ja tarkoituksenmukaista tietoa, niiden vaikuttaessa politiikassa. Suomessa lobbausta ei säädellä laissa. Yhteiskuntavastuun oppaissa lobbaus ja yhteiskuntavastuu on määritelty varsin lyhyesti. Lisäksi lobbaus ja yhteiskuntavastuu nähdään usein erillisinä toisistaan. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, miten haastateltavat toivoisivat yhteisiä pelisääntöjä vaikuttajaviestintään. Yritykset haluavat toimia vastuullisesti. Myös rekisteriä lobbareille kannatetaan. Lobbausta toteuttavat erilaiset etujärjestöt yksittäisiä yrityksiä enemmän. Etujärjestöt puhuvat yksittäisten yritysten suulla. Elinkeinon edustajat näkevät nykyisen alkoholipolitiikan olevan painottunut päihdepoliittiseen keskusteluun, kun sen toivottaisiin sisältävän vahvemmin myös elinkeinopoliittisen aspektin. Vuonna 2015 alkoholilain kokonaisuudistuksen ollessa ajankohtainen, ovat alkoholielinkeinon etujärjestöt vahvasti vaikuttamassa eri keinoin ja kanavin oman ryhmän etujen ajamiseen.
-
(2022)Suomalaisten alkoholinkulutustavat ovat olleet laajan yleisön kiinnostuksen kohteena jo pitkään. Alkoholilla on suomalaisessa yhteiskunnassa vakiintunut asema hauskanpidon välineenä lähes kaikissa väestönosissa. Alkoholinkäyttöön liittyy positiivisuuden lisäksi paljon kriittisyyttä ja historiallisesti alkoholinkulutusta onkin pyritty hillitsemään muun muassa erilaisin säädöksin ja laein. Tämän tutkielman tavoitteena on ymmärtää nuorten aikuisten alkoholikriittisen juomisen käytäntöä sekä selvittää, millaisia merkityksiä alkoholikriittisyydellä on nuorten aikuisten sosiaalisissa suhteissa. Tutkimus nojaa, varsinkin 2000-luvulla kulutustutkimuksessa yleistyneeseen, käytäntöteoreettiseen tutkimusperinteeseen. Käytäntöjen teoria laajentaa ihmisen käyttäytymisen tarkastelun yksilön valinnoista historiallisesti rakentuneisiin sosiaalisiin käytäntöihin. Käytäntöjen ajatellaan muodostuvan elementeistä tai komponenteista, joita ovat esimerkiksi tässä työssä käytetyt materiaalit, osaamiset ja merkitykset. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka empiirinen aineisto kerättiin puolistrukturoituina haastatteluina. Aineisto koostuu 11 haastattelusta, jotka toteutettiin marras-joulukuussa 2022. Haastateltavat rekrytoitiin aiheen ympärille muodostuneen Facebook-ryhmän kautta. Tutkimukseen osallistuneet olivat kaikki alkaneet kyseenalaistaa omaa alkoholisuhdettaan ja päätyneet jättämään alkoholinkäytön enemmän tai vähemmän kokonaan. Kerätty aineisto analysoitiin teemoittelemalla. Tulosten perusteella alkoholikriittisen juomisen käytännön materiaalinen elementti koostuu alkoholijuomien korvikkeista sekä paikoista, joissa alkoholikriittisen juomisen käytäntöä toisinnetaan. Osaamiselementti pitää sisällään ymmärryksen siitä, miten toimitaan, kun muut ympärillä juovat sekä sosiaalisen median käytön ja siellä olevat yhteisöt. Merkityselementti taas koostuu ulkopuolisuuden ja epävarmuuden, refleksiivisyyden, alkoholin normalisoinnin kyseenalaistamisen sekä voimaantumisen merkityksistä. Tässä työssä käytetty neljäs käytännön elementti sosiaaliset suhteet pitää sisällään erityyppiset sosiaaliset suhteet ja niissä toimimisen. Alkoholikriittisen juomisen käytäntö vaikuttaa tulosten perusteella nuorten aikuisten sosiaalisiin suhteisiin hieman eri tavalla riippuen siitä, millainen suhde on kyseessä. Kaverisuhteet alkavat todennäköisemmin hiipua ja erkaantua kuin vahvemman siteen ystävyyssuhteet. Tilanteissa, joissa ollaan vieraiden ihmisten keskuudessa tai tilanteissa, joissa alkoholilla on perinteisesti hyvin vahva asema, koetaan ulkopuolisuuden tai erilaisuuden tunteita oman alkoholisuhteen vuoksi. Tutkielman tulokset viittaavat siihen, että alkoholikriittisen juomisen käytäntö on vasta muotoutumassa ja kyseisen käytännön sisällöstä vielä kamppaillaan. Tästä syystä tutkittu käytäntö on otollinen jatkotutkimukselle.
-
(2022)Humalahakuista juomista on pidetty suomalaiselle juomakulttuurille tyypillisenä. Kuitenkin viime vuosien aikana alkoholin kokonaiskulutus on vähentynyt. Samaan aikaan alkoholittomien oluiden valikoima on laajentunut, ja sitä myöten myös kuluttajien kiinnostus alkoholittomia oluita kohtaan on kasvanut. Suomalaisia alkoholinkäyttötapoja on tutkittu paljon – kuka alkoholia kuluttaa, missä sitä kulutetaan ja mihin aikaan sitä kulutetaan. Sen sijaan alkoholillisen oluen substituuttinakin nähdyn alkoholittoman oluen kulutustilanteita ei aikaisemmin ole juuri tutkittu. Tässä työssä tutkittiin alkoholittoman oluen kulutustilanteita käytäntöteoriaan nojaten. Ruokailukäytännöt – joihin juomiskäytäntöjä voidaan peilata – ovat osa jokapäiväistä elämäämme. Kulutustilanteisiin vaikuttavat useat eri tekijät, kuten aika ja paikka, mutta myös mielikuvat. Kulutustilanteita tarkastellaan pitkälti siitä näkökulmasta, missä alkoholittomia oluita kulutetaan ja mihin aikaan kulutus katsotaan sopivaksi. Kulutuksen aika- ja paikkasidonnaisuuden lisäksi tarkastellaan kuluttajien mielikuvia alkoholittoman oluen kulutustilanteista ja kulutustilanteita peilataan myös jonkin verran alkoholijuomien kulutukseen. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, ja otos (n) oli 272 henkilöä. Kyselyyn saattoi vastata kaikki yli 15-vuotiaat kuluttajat, eikä edellytyksenä ollut se, että kuluttaisi alkoholitonta olutta. Aineistoa analysoitiin sekä koko otoksen osalta, että myös vain sen joukon osalta, ketkä kuluttavat alkoholitonta olutta (n=234). Tutkimustuloksista havaittiin, että alkoholiton olut valikoituu useimmiten kulutettavaksi nimenomaan sen alkoholittomuuden vuoksi, mutta myös maku, toimintakyvyn säilytys ja terveydelliset tekijät nousivat esiin kulutuksen taustalla vaikuttavista tekijöistä. Kulutustilanteet ovat usein sosiaalisia, ja ne ovat vahvasti sidottuja muihin sekä aikaan että paikkaan sidottuihin käytäntöihin, kuten ruokailuun, vapaa-aikaan ja saunomiseen. Mielikuvat alkoholittoman oluen kulutustilanteista olivat samankaltaisia, kuin itse kulutustilanteetkin. Toisaalta kulutuspaikkoihin ja -aikoihin suhtauduttiin kenties vielä hieman avoimemmin verrattuna siihen, missä kulutusta oli varsinaisesti tapahtunut.
-
(2016)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää alkoholiveropolitiikan vaikutuksia ja onnistumista eri juomalajeittain fiskaalisesta sekä ohjaavasta näkökulmasta ottaen matkustajatuonnin mahdollisuus huomioon vuosina Suomessa 2006 - 2014. Tutkimusaineistosta tehtävä tilastollinen analyysi pyrki vastaamaan yllä oleviin kysymyksiin. Voitiin myös katsoa, että jos näihin kysymyksiin löytyy vastaus, niin pystyttiin myös arvioimaan alkoholipolitiikan onnistuneisuutta sen itsensä asettamien mittareiden perusteella, mikä käytännössä tarkoittaa alkoholin kokonaiskulutuksen vähennystarvetta alkoholiveroa hyväksikäyttäen huomioiden matkustajatuonti, ja lisäksi myös fiskaalisten tavoitteiden toteutumista. Tämän tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostui alkoholin kaltaisen, negatiivisen ulkoisvaikutuksen aiheuttavan hyödykkeen, verotuksen teoriasta, sekä kuluttajan valintateoriasta ja yksittäisen kuluttajan ostopäätösprosessista: aluksi oli ymmärrettävä syy alkoholin verottamisperusteille ja sen muutoksille, minkä jälkeen oli johdonmukaista havainnoida kokonaiskulutuksen ja matkustajatuonnin mahdollisia muutoksia hintapisteiden vaihduttua verotuksen kiristysten vuoksi. Teoreettisessa osuudessa käytiin läpi myös Suomen alkoholipolitiikka ja sen tavoitteet, varsinkin alkoholiveron asettamisen merkitys valtiovallan toimesta, jotta pystyimme arvioimaan alkoholipolitiikan onnistuneisuutta tutkimuksen empiirisen osan perusteella. Tämän tutkimuksen tulokset vastasivat pääosin aiempia tehtyjä tutkimuksia siitä, että alkoholiveron korotus vaikuttaa kulutukseen heikentävästi. Alkoholiverojen muutokset ovat korreloineet negatiivisesti oluen, siiderin, tislatun lonkeron sekä väkevien kulutuksen kohdalla. Käymisperäisten lonkeroiden sekä mietojen viinien kulutus on kasvanut verotuksen korotuksesta huolimatta viime vuosina, joten nämä juomaryhmät eivät ole käyttäytyneet aiempien tutkimusten tulosten mukaisesti. Kaikissa juomalajeissa havaittiin positiivinen korrelaatio alkoholiveron ja matkustajatuonnin välillä, eli matkustajatuodun alkoholin suhteellinen määrä kokonaiskulutuksesta kasvoi, mitä suuremmaksi alkoholivero nousi. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan katsoa, että alkoholipolitiikan pyrkimykset tutkittuina vuosina ovat onnistuneet tavoitteissaan oluiden, siidereiden, tislattujen long drink – juomien sekä väkevien kohdalla kokonaiskulutuksen vähentämisessä sekä verotulojen kasvattamisessa. Käymisperäisten long drink – juomien ja mietojen viinien kohdalla alkoholiveron haluttu ohjaava vaikutus ei toteutunut, koska kokonaiskulutus kasvoi. Tilastollisen analyysin perusteella matkustajatuontia ei voida vielä pitää uhkana alkoholipoliittisille tavoitteille muiden juomalajien kuin siiderin kohdalla, minkä kulutus siirtyisi voimakkaasti matkustajatuontia suosivaksi jos kotimaan alkoholiveroa edelleen kiristettäisiin.
-
(2014)Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millainen merkitys alkuperämaalla on asenteen muodostumisessa oluttuoteryhmässä. Lisäksi tutkittiin, onko kuluttajan etnosentrismillä eli kotimaan talouden suojelemisella, yhteyttä asenteeseen ulkomaalaista ja kotimaista olutta kohtaan. Kolmanneksi selvitettiin, mitä ominaisuuksia kuluttaja arvostaa oluessa ja miten merkittävä tekijä alkuperämaa on kokonaisarviossa. Tutkimuksessa vertailtiin mielikuvia kolmen maan oluista: Suomen, Belgian ja Yhdysvaltojen. Tutkimuksen teoriaosassa hyödynnettiin laajasti aiempaa tutkimustietoa alkuperämaan, maakuvan ja etnosentrismin vaikutuksista asenteisiin sekä teorioita asenteiden muodostumisesta. Tutkimuksen empiirinen osa tehtiin kvantitatiivisena tutkimuksena toivotun suuren otoskoon sekä tutkimuskysymysten takia. Tutkimus suoritettiin survey-lomakkeen muodossa keväällä 2014. Aiempia tutkimuksia ja teorioita hyödynnettiin kyselylomakkeen rakentamisessa. Vastaajat saavutettiin olutaiheisen internetin keskustelufoorumin kautta. Tutkimukseen vastasi 108 oluesta kiinnostunutta henkilöä. Tuloksia analysoitiin summamuuttujia ja keskiarvoja vertailemalla. Maakuvien ulottuvuuksia verrattiin vastaavien tuoteuskomusten kanssa. Vastaajille laskettiin asenteet erimaiden oluita kohtaan, joita puolestaan verrattiin etnosentrismin tasoon. Vastaajat olivat kiinnostuneita oluen alkuperästä ja alkuperän koettiin olevan vihje oluen laadusta. Suomalaiset oluet saivat hyvän arvion, mutta Belgialaisia ja Yhdysvaltalaisia oluita arvostettiin enemmän. Hinta ei ollut merkittävä tekijä vastaajille. Erityisesti arvokkaampia oluita voi olla hyödyllistä markkinoida alkuperämaalla, jos maata arvostetaan oluentuottajana. Kotimaisuutta ei erityisemmin arvostettu tuoteominaisuutena, vaikka suomalaiset oluet saivat melko hyvät arviot. Vastaajien etnosentrismin taso oli alhainen eikä asenteen ja etnosentrismin välillä todettu olevan yhteyttä. Kotimaisuutta ei ole hyödyllistä painottaa olutharrastajille tuoteominaisuutena, etenkään vedoten kotimaisen talouden tukemiseen.
-
(2014)Suomen brändityöryhmä kannustaa suomalaisia elintarvikealan yrityksiä hyödyntämään Suomi-brändiä elintarvikkeiden viennissä ulkomaille. Kuluttajille muodostuvan maamielikuvan on kuitenkin aiemmissa tutkimuksissa havaittu vaihtelevan eri tuotteiden välillä. Vaikka kuluttajilla olisi hyvä mielikuva maasta, niin se ei riitä siihen, että hyvä mielikuva liitettäisiin kaikkiin kyseisessä maassa valmistettuihin tuotteisiin. Tässä pro gradu -työssä tutkitaan, voisiko alkuperä olla funktionaalisten tuotteiden kohdalla brändiä erilaistava tekijä, jonka avulla pystyttäisiin luomaan kuluttajaetua funtionaaliseen tuotteeseen. Kuluttajaedulla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa yksittäistä tekijää, joka lisää ihmisten kiinnostusta haluttua tuotetta kohtaan ja kasvattaa tuotteen myyntiä. Aihe on teoreettisesti mielenkiintoinen, sillä funktionaalisten tuotteiden ja alkuperän välistä suhdetta ei ole juuri tutkittu. Alkuperä jaetaan tässä pro gradu -työssä brändin alkuperään ja tuotteen valmistusmaahan (made in). Molemmilla on aiemmissa tutkimuksissa havaittu olevan vaikutusta kuluttajien tuotevalintoihin, vaikka kaikki tutkimukset eivät alkuperän vaikuttavuutta tuekaan. Tuotteen alkuperää lähestyttiin tässä tutkimuksessa brändimielikuvan kautta. Brändimielikuva muodostuu joukosta assosiaatioista, joita kuluttaja liittää brändiin. Mielikuvasta puhuttaessa ei todellisilla tuoteattribuuteilla ole väliä. Tutkimuksen empiirisenä tavoitteena oli selvittää, onko suomalaisessa alkuperässä jotain sellaista, joka auttaisi saamaan kuluttajaetua Olo-ruoansulatusjogurtille Ruotsissa. Tutkimuksen aineisto koostui neljästä ryhmäkeskustelusta. Kaksi ryhmää muodostui ruoansulatusjogurttien ja kaksi perusjogurttien käyttäjistä. Tutkimukseen osallistui yhteensä 31 henkilöä, jotka olivat iältään 25–54-vuotiaita. Heistä naisia oli 21 ja miehiä 10. Aineisto kerättiin Ruotsissa kesäkuussa 2012. Tutkimukseen valittavien ihmisten rekrytoinnit samoin kuin ryhmäkeskustelut suoritti ruotsalainen tutkimuslaitos SiFo. Ryhmäkeskusteluissa havaittiin, että brändin alkuperällä on vaikutusta tutkimukseen osallistuneiden ihmisten brändimielikuvaan. Valmistusmaalla ei puolestaan havaittu olevan samanlaista vaikutusta, sillä ryhmäkeskusteluihin osallistuneilla ihmisillä ei ollut varmaa tietoa kaikkien jogurttien valmistusmaista. Vaikka alkuperän huomattiin vaikuttavan ihmisille muodostuvaan brändimielikuvaan, eivät ryhmäkeskusteluihin osallistuneet nähneet alkuperää kovin vahvaksi tekijäksi jogurttia valittaessa. Suomalaisuus yhdistettiin Olo-ruoansulatusjogurttiin Valio-brändin kautta. Suomalainen alkuperä nähtiin ryhmäkeskusteluihin osallistuneiden ihmisten keskuudessa yleisesti positiivisena asiana. Tärkeimmäksi tekijäksi suomalaisen alkuperän kohdalla nousi luonto, jonka myös Suomen brändityöryhmä nosti keskeiseksi tekijäksi omassa raportissaan. Vaikka Olo-ruoansulatusjogurtin suomalainen alkuperä nähtiin positiivisena asiana, ei sitä nostettu kovin tärkeäksi tekijäksi tulevaisuuden ihanteellista Olo-ruoansulatusjogurttia rakennettaessa. Ryhmäkeskustelujen pohjalta näyttääkin siltä, ettei suomalaisella alkuperällä pystytä luomaan kuluttajaetua Olo-ruoansulatusjogurtille Ruotsissa.
-
(2016)Diabetes first time detected during pregnancy is called gestational diabetes (GDM). Diagnostic criteria for gestational diabetes differ from those of diabetes outside of pregnancy. In the year 2014 16 % of Finnish pregnant women had abnormal OGTT (oral glucose tolerance test) result. OGTT is the standard method for diagnosing GDM. GDM prevalence is increasing and it is mainly accounted for increasing body mass index among pregnant women. GDM predisposes both mother and child for perinatanal complications as well as health problems in their later life. In Finland GDM is diagnosed during early pregnancy or in general at the turn of the second and third trimester. There is no worldwide consensus of the justification of the early GDM diagnosis. Little is known about the patients with early GDM. The main goal of my master´s thesis was to describe lifestyle (nutrition and physical activity) and health of the early (pregnancy week 8−12) GDM study subjects and to compare these to other study subjects´ lifestyle and health. In addition the study examined which factors were accounted for the early GDM. The data of the master´s thesis came from the NELLI intervention study (Neuvonta, elintavat ja liikunta neuvolassa) which covered years 2007–10. The inclusion criteria of the study were factors known to increase the risk of GDM. The exclusion criteria included for example abnormal OGTT result during early pregnancy. Study subjects´ nutrition and leisure time physical activity (valid surveys) and health (anthropometric measures, blood pressure, blood tests) were followed during pregnancy. One year after delivery follow-up study was carried out. Master´s thesis data consisted of the records of the study subjects participating in the NELLI intervention study and subjects excluded from the study due to the abnormal early pregnancy OGTT. Data relative to early GDM subjects existed only for before bregnancy (lifestyle) or early pregnancy (health) and one year after delivery (lifestyle, health). In these time points variables representing early GDM and NELLI study subjects´ lifestyle and health were compared. Statistical methods used were Pearson´s chi-square test, Fisher´s exact test, independent samples T-test and Mann-Whitney U test, linear regression analysis, ordinal logistic regression analysis and logistic regression analysis. The factors accounting for risk of early GDM were increasing body mass index before pregnancy, age of at least 35 years before pregnancy and GDM or macrosomic newborn during previous pregnancies. High-density lipoprotein concentration of early GDM subjects during early pregnancy was lower than that of other study subjects. In addition total fat contributed more of the daily energy intake (E%) and low-fat dairy products and cheeses smaller portion of the diet before pregnancy of early GDM subjects than of other study subjects. Furthermore the nutritional goals (≥ 4/5) were fulfilled less frequently before pregnancy in the diet of early GDM subjects than in the diet of other study subjects. The group of early GDM subjects participating in the follow-up study was assorted hence the results of follow-up study have to consider cautiously. Mainly the same factors which are known to increase GDM risk at the turn of the second and third trimester accounted also for the risk of early GDM. Weight management before pregnancy seems to be the most important way to reduce the risk of early GDM. Some signals were also be noticed according to which early GDM subjects´ lifestyle and health markers differed unfavourably from those of other study subjects. In conclusion strong attention should be paid to counseling on lifestyle factors and follow-up of the health of early GDM patients both during pregnancy and thereafter.
-
(2020)Tutkielman tavoitteena oli selvittää millaisia vastuullisuuteen liittyviä odotuksia ja velvoitteita kohdistuu suomalaiseen alkutuotantoon osana suomalaista ruokaketjua. Haluttiin myös selvittää ruokaketjun tulevaisuudenkehityksen vaikutusta alkutuottajaan kohdistuviin vaatimuksiin. Suomessa oli aiemmin tunnistettu ruokaketjussa seitsemän vastuullisuuden ulottuvuutta. Niitä ovat ympäristö, tuoteturvallisuus, ravitsemus, työhyvinvointi, eläinten hyvinvointi, taloudellinen vastuu ja paikallisuus. Vastuullisen toiminnan tavoitteena on sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys. Se on myös Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteissa mukana. Politiikan ohjauskeinoja tavoitteiden saavuttamiseksi ovat täydentävät ehdot, viherryttäminen, ympäristökorvaus, ympäristösopimukset ja eläinten hyvinvointikorvaus. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla ruokaketjun ja sen sidosryhmien asiantuntijoita. Teemahaastatteluihin osallistui seitsemän asiantuntijaa. Mukana oli asiantuntijoita isosta kauppaketjusta, pienistä lähi- ja luomutuotteiden kaupoista, elintarviketeollisuudesta, tutkimusorganisaatiosta sekä ympäristöjärjestöstä. Haastateltavat olivat organisaatioiden johtajia ja yrittäjiä. Haastatteluteemoja olivat suomalaisen ruokaketjun nykytila, vastuullisuus ruokaketjussa, alkutuottajan vastuullisuus ja suomalaisen ruokaketjun tulevaisuus. Haastattelut tehtiin vuonna 2010. Ruokaketjun tulevaisuuteen vaikuttaviksi tekijöiksi tunnistettiin kansainvälisen kilpailun kiristyminen, ilmastonmuutos, veden riittävyys ja kuluttajien preferenssit. Tulevaisuuden suuntaa ohjaa politiikka ja lainsäädäntö. Alkutuottajille tärkeimmiksi vastuullisuuden ulottuvuuksiksi nimettiin tuoteturvallisuus, ympäristö ja eläinten hyvinvointi. Parannettavaa nähtiin eläinten hyvinvoinnissa ja ympäristövastuussa. Ympäristövastuullisuuden todentaminen koettiin ongelmalliseksi. Markkinalähtöiseksi ratkaisuksi ehdotettiin vastuullisuutta todentavia laatustandardeja tai -merkkejä. Eläinten hyvinvoinnin todentamista helpottaisi läpinäkyvyyden ja jäljitettävyyden parantaminen. Vastausten perusteella vastuullisuuden kehittäminen ruokaketjussa edellyttää alkutuottajilta tulevaisuudessa tiiviimpää ketjuyhteistyötä, jatkuvaa toiminnan kehittämistä, aiempaa suunnitelmallisempaa toimintaa tuotantopäätöksissä- ja tavoissa ja markkinalähtöisemmän ajattelutavan omaksumista. Maatalouden tuottamissa markkinattomissa tuotoksissa ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin osalta ei saavuteta yhteiskunnallista optimia ilman julkisvallan väliintuloa. Tulevaisuudessa Euroopan unionin yhteisellä maatalouspolitiikalla ohjataan alkutuottajia negatiivisten ulkoisvaikutusten vähentämiseen ja julkishyödykkeiden tuottamiseen entistä enemmän.
-
(2019)Sphagnum moss could be used as a substitute for Sphagnum peat as a growing medium. It has the same positive physical properties as peat and it is also a more sustainable option. However, there are some indications that Sphagnum moss may have some inhibitory effects on vascular plant seed germination and seedling development. The aim of this study was to find out whether this is true and due to the low pH of different Sphagnum moss species. The tested moss species were Sphagnum fallax, Sphagnum medium, Sphagnum rubellum and Sphagnum spp. The seed germination on Sphagnum moss substrate was tested with lettuce, radish, basil, pine and ryegrass. Also, two additional seed germination experiments were done with lettuce. Seedling growth experiment on Sphagnum substrate was tested with lettuce. The first germination experiments indicated that the dicotyledon species basil, radish and lettuce are sensitive to the allelopathic effect caused by Sphagnum moss. In the case of ryegrass and pine no indication of seed germination inhibition was found. The two additional germination experiments confirmed that Sphagnum moss and white peat substrates and Sphagnum moss and white peat organic matter/water extracts were inhibiting lettuce seed germination. Added lime didn’t conclusively explain the inhibition in germination percentages of Sphagnum moss substrate when compared to control treatment gauze. Only in the case of radish the raised pH had positive effect on the germination percentage. Therefor it was concluded that the low germination percentage is not explained only by the naturally low pH of Sphagnum mosses and Sphagnum mosses’ other characteristics should be investigated in the future. In the seedling growth experiment done with lettuce on Sphagnum medium growing medium there was no indication of allelopathic effect on seed germination or seedling development. The allelopathic compounds were thought to have been lost in this experiment through leaching when the substrates were watered.
Now showing items 23-42 of 3247