Browsing by Author "Öhberg, Annika"

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Festuca rubra subsp. oelandica -alalajin mahdollinenkäyttöarvo geenivarantona jalostettaessa ilmastonmuutokseen sopeutuvia viljelykasveja. Työssä tutkittiin lajin potentiaalia toimia geenivarantona tarkastelemalla kolmen Festuca rubra subsp. oelandica -populaation kloroplastien geneettisiä rakenteita mikrosatelliittien (cpSSR) avulla. Tutkimukseen sisällytettiin 58 alun perin kolmelta kasvupaikalta Öölannista kerättyä yksilöä.Tutkimus toimi lisäselvityksenä Luonnonvarakeskuksen ”Manipulating Grass – Fungal Endophyte Symbioses to Reduce Greenhouse Gas Emissions and Increase Soil Carbon Sequestration in Pastures of Finland, New Zealand, and the United States” -hankkeeseen liittyen. Kolmen öölanninpunanatapopulaation kloroplastien geneettisiä rakenteita tarkasteltiin alleelien muuntelua kuvaavien muuttujien, pääkoordinaattianalyysin, Bayesialaisen populaatiorakenneanalyysin sekä molekylaarisen varianssianalyysin perusteella. Pääkoordinaattianalyysin mukaan öölanninpunanatan kloroplastien geneettiset rakenteet eroavat merkittävästi muista pohjoiseurooppalaisista F. rubra-populaatioista. Analyysin mukaan öölanninpunantan kloroplastit olisivat jakautuneet viiteen geneettiseen ryhmään. Populaatioiden kloroplastien alleelien muuntelua kuvaavien muuttujien perusteella ei havaittu populaatioiden välisiä tilastollisesti merkitseviä eroja. Varianssianalyysin mukaan aineistossa havaittu muuntelu oli lähes yksinomaan yksilöiden välistä muuntelua. Populaatioden välillä ei havaittu varinassianalyysin perusteella tilastollisesti merkitseviä eroja. Populaatiorakenneanalyysin mukaan aineiston optimaalisin jaottelu saavutettiin jakamalla aineisto viiteen klusteriin. Klusterijako ei noudattanut oletettujen maantieteellisten populaatioiden jakoa. Klustereille suoritetun varianssianalyysin mukaan aineistossa havaittu muuntelu oli lähes yksinomaan yksilöiden välistä muuntelua. Klustereiden välillä ei havaittu varianssianalyysin perusteella tilastollisesti merkitseviä eroja. Käytettyjen menetelmien avulla aineistosta ei havaittu tilastollisia merkitsevää geneettistä ajautumista eikä aineistosta löydetty tilastollisesti merkitseviä osapopulaatioita. Öölanninpunanatan arvioitiin soveltuvan Festuca-sukuisten kasvien sekundääriseksi geenivarannoksi. Öölanninpunanatan mahdollinen polveutuminen eri jääkaudenaikaisesta kannasta kuin nykyiset viljellyt Festuca- ja Lolium-lajikkeet saattaa muodostaa kiinnostavan perinnöllisten ominaisuuksien varannon kasvijalostuksen kannalta. Lisätutkimusta kaivataan, jotta voidaan määrittää tarkemmin öölanninpunanatan sijainti Festuca-suvun taksonomiassa sekä lajin käyttömahdollisuudet viljelykasvien jalostuksessa. Alvarmaiden pirstaloituminen saattaa muodostaa uhan öölanninpunanatan muodostamalle hyödyntämättömälle geneettiselle varannolle.