Browsing by Author "Ali-Lekkala, Antti"

Ilmastonmuutos uhkaa maataloussysteemejämme muuttuvan sään, ja veden kierron muodossa aiheuttaen kuivuuden ja tulvien yleistymistä. Samalla globaalin väkiluvun ennustetaan kasvavan huomattavasti, vaatien maataloudelta yhä suurempaa tuottavuutta kasvattamatta kuitenkaan hiilidioksidipäästöjä. Biohiili on pyrolysoitua eloperäistä ainesta, joka on erittäin vastustuskykyistä kemiallista- ja mikrobiaalista hajotusta vastaan ja se voi säilyä maassa sadasta vuodesta tuhansiin vuosiin. Biohiilen fysiokemiallisilla ominaisuuksilla on potentiaalia parantaa maan ominaisuuksia ja kasvattaa satotasoja samalla hidastaen ilmastonmuutoksen etenemistä. Biohiilten tuotannosta, ominaisuuksista ja niiden vaikutuksesta maan ominaisuuksiin ei kuitenkaan ole vielä tarpeeksi ja harvat tutkimukset ovat pitkäkestoisia. Tämä kenttäkoe suoritettiin Etelä-Suomessa, Helsingissä. Tutkimuskenttä oli viljavaa hiuesavea, jonka pH oli 6,6. Tässä kenttäkokeessa tarkasteltiin 6 vuotta sitten levitetyn kolmeen biohiilitason, 0 tha-1, 5 tha-1 ja 10 tha-1, vaikutusta maan ja herneen ominaisuuksiin. Maan hiilipitoisuus ja C/N-suhde olivat merkitsevästi kontrolliruutujen tasoa korkeammalla (p<0.05) biohiilikäsittelyn vaikutuksesta. Maan B- ja Mn-tasot olivat myös kohonneet, mutta vain suuntaa-antavalla merkitsevyydellä (p<0,1). Biohiili kohotti maan kosteutta merkitsevästi (SM) 18－30 cm syvyydessä käytettäessä 10 tha-1 biohiilitasoa. Tämä käsittely kohotti kosteutta myös 30－58 cm syvyydessä ja vedenkyllästämän maan vedenjohtavuutta (KSat), mutta vain suuntaa-antavalla merkitsevyydellä. Biohiili ei kuitenkaan vaikuttanut merkitsevästi maan fysikaalisiin parametreihin. Vuoden 2016 keväällä ruuduille levitettiin kolme lannoitustasoa: 30, 65 ja 100 % suositustasosta. Lannoite vaikutti merkitsevästi maan johtolukuun (EC), pH:hon, P-, K-, ja Ca-pitoisuuksiin sekä nosti lehtialaindeksiä (LAI) ja maanpäällisen biomassan (AGB) määrää, palko per kasvi (SPK) ja kasvien C/N-suhdetta suuntaa- antavalla merkitsevyydellä. Biohiilen ja lannoitteen yhteisvaikutus vaikutti merkitsevästi LAI ja suuntaa-antavalla merkitsevyydellä EC, AGB, palkoa per kasvi (PPK), satoindeksiin (HI) kasvien C/N-suhteeseen ja satotasoon.