Browsing by Author "Anomaa, Mattias"

Tutkimuksen tavoitteena oli esittää kasvinviljelytilojen yhteisen tuotantoyhtiön toimintamalli ja selvittää, minkälaisia etuja ja haittoja tuotantoyhtiömuotoiseen tuotantoprosessiin siirtyminen aiheuttaa. Lisäksi tutkielmassa selvitettiin olennaisia kysymyksiä tuotantoyhtiön perustamiseen liittyen. Tutkielma koostuu teoriaosasta ja empiirisestä osasta. Teoriaosiossa käsiteltiin aihepiiriin liittyviä käsitteitä, esiteltiin tuotantoyhtiön toimintamalli ja esitettiin suuruuden ekonomian mukanaan tuomat taloudelliset hyödyt. Empiirisessä osiossa tutkittiin tapaustutkimuksen keinoin viittä toiminnassa olevaa tuotantoyhtiötä. Tapaustutkimus suoritettiin teemahaastatteluna ruotsiksi, sillä haastateltavat olivat kaikki äidinkieleltään ruotsinkielisiä. Haastatteluista kolme tehtiin Ruotsissa ja kaksi Suomessa. Tutkittavat tapaukset olivat keskimääräisiä maatalousyrityksiä selvästi suurempia vaihdellen 600 hehtaarista 1000 hehtaariin. Suomessa vuonna 2017 keskimääräinen maatila oli pinta-alaltaan 47 hehtaaria (Luke 2018). Niin kirjallisuudessa kuin teemahaastatteluissa tuli ilmi, että tuotantoyhtiöllä on pystytty alentamaan yksikkökustannuksia. Saavutettu kustannussäästö vaihtelee tilakohtaisesti ja pääsääntönä on, että pienemmät maatilat hyötyvät yhteistyöstä enemmän kuin lähtökohtaisesti suuremmat maatilat. Strategisen yhteistyön, kuten tuotantoyhtiön, huomattiin tuottavan myös sosiaalisia hyötyjä. Sairastapausten sattuessa henkilöriski ei realisoidu täysimääräisesti, sillä useamman henkilön yrityksessä yhden henkilön poissaolo pystytään helpommin korvaamaan kuin yhden henkilön yrityksessä. Lomien järjestäminen on myös helpompaa, kun yhden henkilön merkittävyys yritykselle on suhteessa pienempi. Tuotantoyhtiön haittana voidaan pitää useammasta päättävästä henkilöstä johtuvaa päätöksenteon hidastumista ja yrittäjän kokemusta itsenäisyyden menetyksestä. Haasteltavien käsitys, oliko useampi päätöksentekijä enemmän vahvuus vai heikkous, vaihteli tapauksittain.