Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Anttila, Jutta"

Sort by: Order: Results:

  • Anttila, Jutta (2024)
    Kiinnostuksen yrityksen kestävyyttä kohtaan voidaan katsoa lisääntyneen merkittävästi viimeisen kahden vuosikymmenen aikana (Meuer, Koelbel & Hoffman, 2019). Kiinnostus on kasvanut sellaisten maailmanlaajuisten ongelmien kuten ilmastonmuutoksen johdosta, mutta myös siksi, että kansa odottaa yritysten tarjoavan ratkaisuja näihin ongelmiin (Benn, Edwards & Williams, 2014). Yrityksen kestävyyteen liittyy kuitenkin monenlaisia haasteita, joista yksi keskeisimmistä on kestävyyden määritelmään ja mittaamiseen liittyvä epämääräisyys. Se on yksi niistä tekijöistä, jotka monimutkaistavat ja hidastavat yritysten kehitystä kohti kestävää toimintaa ja vihersiirtymää. Viime vuosina yhteisymmärrys on kuitenkin kasvanut ja kestävyyden jako kolmeen ulottuvuuteen, eli taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristölliseen, voidaan katsoa olleen ollut 1990-luvulta alkaen yleisin filosofia yritysmaailman kestävyydessä (Caradonna, 2022, s. 171-172). Käytännössä sitä ei kuitenkaan voida edelleenkään pitää itsestäänselvyytenä, mitä tulee yritysten harjoittamaan raportointiin ja mittaamiseen, sillä yhä edelleenkään ei ole olemassa yleistä standardia, jota kaikki yritykset noudattaisivat. Tämän tutkimuksen on tarkoitus lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä liittyen yritysten harjoittaman kestävyysraportoinnin monimuotoisuuteen ja haasteisiin. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa keskitytään termien vastuullisuus ja kestävyys historiaan ja nykytilaan. Toisessa osassa käydään läpi kestävyyden mittaamista ja raportointia sekä muutamia yleisimpiä kestävyysstandardeja, joita tutkimuksen aineiston yritykset sekä yritykset yleisesti käyttävät kestävyysraporteissaan. Viimeinen teoriaosuus puolestaan käsittelee vahvan ja heikon kestävyyden käsitteitä sekä yrityksen kestävyyden tasoja. Tutkimuksessa haetaan vastauksia kysymyksiin: 1. Onko eläinperäisen ja kasviperäisen maitoalan yritysten kestävyysraporteissa käytetyissä raportointistandardeissa eroja? 2.Ilmentävätkö eläinperäistä ja kasviperäistä maitoa valmistavat yritykset raporteissaan vahvaa vai heikkoa kestävyyttä, ja mikä on yritysten kestävyyden taso? Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu kahden ruotsalaisen maitotuotteita valmistavan yrityksen, Arlan ja Oatlyn, yritysvastuu- ja kestävyysraporteista aikajaksolta 2018-2022.Yritykset eroavat toisistansa siinä, että Arla valmistaa eläinperäisiä maitotuotteita ja Oatly puolestaan kasviperäisiä. Raporttien analysointiin ja vertailuun on käytetty kriittistä sisällönanalyysiä, joka on kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä. Kriittisellä sisällönanalyysin menetelmällä voidaan analysoida dokumentteja, kuten raportteja, systemaattisesti ja objektiivisesti. Sen avulla tutkittava aineisto ja siinä esiintyvä ilmiö kuvataan sanallisesti tiivistetyssä muodossa johtopäätösten tekemistä varten. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että eläinperäisen ja kasviperäisen maitoalan yritysten raportoinnissa on eroja, mitä tulee käytössä olevien kestävyysstandardien määrään ja raporttien ilmentämään yrityksen kestävyyden tasoon. Tutkimuksen tuloksien pohjalta voidaan sanoa, että tutkimuksen kohteena oleva eläinperäisen maitoalan yritys käytti määrällisesti enemmän kestävyysstandardeja, mutta sen määrittelemä kestävyyden taso oli alhaisempi verrattuna kasviperäisen maitoalan yritykseen, joka puolestaan käytti vähäisempää määrää kestävyysstandardeja mutta jonka määrittelemä kestävyyden taso oli korkeampi. Toisaalta myös yhteneväisyyksiä havaittiin: raportointi oli systemaattista, eli molemmat yritykset raportoivat ympäristöllisestä ja sosiaalisesta ulottuvuudesta ja käytössä oli esimerkiksi samoja kestävyysstandardeja. Hankalaa tulosten muiden samalla tai eri toimialalla toimivien yritysten raportointiin vertailusta ja suhteuttamisesta teki vastaavien tutkimusten vähäisyys. Tutkimustulosten vahvistamiseksi aiheesta tulisi tehdä lisää tutkimusta, niin yritysten sisäisistä kestävyyskäytännöistä kuin raportoinnistakin, jotta parhaat kestävyys- ja raportointikäytännöt löydetään ja niitä voidaan kehittää entistä toimivammiksi ja kestävyyteen ohjaaviksi.