Browsing by Author "Haapala, Johanna"

Nopeakasvuinen ja lyhytkuituinen hybridihaapa (Populus tremula L x P. tremuloides Michx) voi tulevaisuudessa osoittautua ekonomisesti merkittäväksi raaka-aineeksi materiaalitekniikan kehittyessä. Tautien sekä muiden mahdollisten viljelyä rajoittavien tekijöiden tarkka tutkiminen on haavan laajempaa käyttöä silmällä pitäen tärkeää. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää 1) onko hybridihaapakloonien taudinkestävyydessä eroja Venturia tremulae -sienen aiheuttaman haavan mustaversotaudin suhteen, eli onko a) kloonien taudinkestävyydessä ja b) taudin aggressiivisuudessa eroja hybridihaapakloonien välillä, sekä 2) onko Neofabraea populi -sienen aiheuttaman kuoripoltteen aggressiivisuudessa eroja tutkittavien kloonien välillä. Aineisto on kerätty Metsäntutkimuslaitoksen Ruotsinkylän ja Suonenjoen koealoilta vuosina 2004 - 2006. Ruotsinkylässä tutkittiin yhteensä 12 kloonia, ja 1200 puuta, Suonenjoen koealalla oli 10 kloonia ja puita yhteensä 1000 kappaletta. Puista arvioitiin lehtilaikkujen peittävyys, infektoituneiden sivuversojen määrä sekä pääverson vaurioiden vakavuus. myös puiden kasvua seurattiin. Tulosten mukaan hybridihaapakloonit eroavat toisistaan mustaversotaudin kestävyyden osalta. Kun tautia esiintyi paljon, olivat erot merkittäviä. Ruotsinkylän aineiston mukaan kaksi kloonia olivat selkeästi muita kestävämpiä ja kasvuominaisuuksiltaan parempia. Suonenjoella tulokset olivat tasaisempia, mutta myös siellä kestävimmät kloonit kasvoivat parhaiten. Kuoripoltteen osalta puut jakautuvat kahteen ryhmään: niihin jotka pystyivät tarkastelujaksolla rajoittamaan sienen leviämistä ja niihin jotka eivät pystyneet. Kaikissa klooneissa oli taimia jotka pystyivät kontrolloimaan sienen leviämistä, mutta vain kahdessa kloonissa ei ollut yhtäkään taimea, joka olisi kärsinyt vakavista tuhoista. Tutkimuksen tuloksia voi käyttää hybridihaavan jalostukseen etsittäessä parasta viljelymateriaalia käytettäväksi Suomen oloihin. Kuoripoltteen osalta tutkimus antaa ainoastaan kuvan kloonien selviytymisen todennäköisyydestä infektion jälkeen, ja siksi kloonien kestävyyttä sienen taudinaiheuttamiskykyä kohtaan tulisi vielä tutkia.