Browsing by Author "Hakala, Sonja"

Johdanto: Ruoka-allergiat yleistyvät länsimaissa ja syyksi epäillään mm. hygienian paranemista ja mikrobialtistusten vähenemistä. Ruoka-allergiat ovat yleisiä leikki-ikäisillä ja niistä toivutaan yleensä muutaman vuoden kuluessa. Kasvisten, hedelmien ja marjojen välttämistä on tutkittu vain vähän. Kalaa saatetaan välttää varmuuden vuoksi, sillä vielä 10 vuotta sitten kalaa pidettiin yleisesti allergisoivana ruokana. Suomalaislapset syövät kasviksia, hedelmiä, marjoja ja kalaa suosituksiin nähden niukasti ja välttämisruokavaliota noudattavat ruoka-allergiset saattavat olla matalan kulutuksen riskiryhmä. Koska vanhemmat ovat vastuussa leikki-ikäisen lapsen ruokavaliosta, tulisi heidän allergiatietämystään ja sen vaikutusta lasten ruoankäyttöön kartoittaa. Tavoite: Tutkielman tavoitteena on selvittää, eroaako tavanomaista ruokavaliota ja allergiaruokavaliota noudattavien lasten ruokavalio kasvisten, hedelmien, marjojen ja kalan käyttökertojen tai valikoiman laajuuden osalta. Samalla kartoitetaan vanhempien ruoka-allergiatietämystä ja sen yhteyttä lasten kasvisten, hedelmien, marjojen ja kalan käyttöön. Aineisto ja menetelmät: Tutkielman aineisto on osa LILLA-tutkimusta (Leikki-ikäisten ravitsemuksen ja allergiaterveyden edistäminen), joka toteutettiin vuosina 2013 ja 2014 41:ssä päiväkodissa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Ruoankäyttötutkimukseen osallistui yhteensä 78 lasta vanhempineen. Lasten ikä vaihteli 11 kuukauden ja 6 vuoden välillä. Lapsista 35 noudatti allergiaruokavaliota päiväkodissa ja verrokkeina toimivat 43 lasta noudattivat tavanomaista ruokavaliota. Työssä hyödynnettiin 3 päivän ruokapäiväkirjoja, taustatietolomaketta sekä vanhempien ruoka-allergiatietämyslomaketta. Ruokapäiväkirjojen avulla laskettiin, kuinka monta kertaa lapset söivät kasviksia, hedelmiä marjoja ja kalaa tutkimusjakson aikana. Taustamuuttujien yhteyttä kasvisten, hedelmien, marjojen ja kalan kulutukseen tutkittiin Mann-Whitneyn ja Kruskall-Wallis’in mediaanitesteillä. Ruoka-allergiatietämyslomakkeesta laskettiin oikeiden vastausten lukumäärä kaikille väittämille (12 kpl) ja erikseen 3:lle kasviksiin ja hedelmiin liittyville väittämille. Logistisella regressioanalyysilla tutkittiin lasten kasvisten, hedelmien, marjojen ja kalan käyttöä selittäviä tekijöitä. Tulokset: Ruoka-allergiset söivät verrokkeja enemmän kypsennettyjä hedelmiä niin käyttökertoina (p 0.030) kuin valikoiman monipuolisuutena (p 0.020) tarkasteltuna. Kalan osalta eroja ei havaittu. Vanhempien ruoka-allergiatietämys erosi kolmen kasviksia ja hedelmiä koskevan väittämän osalta, siten, että verrokkien vanhemmilla oli keskimäärin enemmän oikeita vastauksia (p 0.003). Verrokkien vanhemmat vastasivat myös harvemmin ”En osaa sanoa” (p 0.010) kasviksiin ja hedelmiin liittyviin kysymyksiin. Regressiomallin perusteella vanhempien heikko ruoka-allergiatietämys oli yhteydessä lasten pienempään todennäköisyyteen kuulua tuoreiden kasvisten, hedelmien ja marjojen ylimpään käyttökolmannekseen (OR: 0.06 [CI: 0,07-0,49], p 0.009). Tuoreita kasviksia, hedelmiä ja marjoja monipuolisimmin käyttävien kolmannekseen kuuluminen oli myös vähemmän todennäköistä (OR: 0.12 [CI: 0.02-0.81] p 0.029). Johtopäätökset: Tämän tutkimuksen perusteella ruoka-allergisten lasten ei voida sanoa olevan kasvisten, hedelmien, marjojen ja kalan riskiryhmä verrattuna tavanomaista ruokavaliota noudattaviin suomalaislapsiin. Aihetta olisi tosin syytä tutkia suuremmalla otoksella, jotta mahdolliset erot havaittaisiin paremmin. Vanhempien allergiatietämyksessä oli jonkin verran puutteita ja vanhempien parempi ruoka-allergiatietämys ennusti lasten runsaampaa tuoreiden kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttöä ja valikoiman suurempaa monipuolisuutta. Koska vanhempien merkitys lapsen ruokavalion koostamisessa ja sen rakentumisessa on suuri, tulisi heidän tietämystään ruoka-allergian hoidosta lisätä.