Browsing by Author "Halonen, Jussi"

Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää millaista ruokahävikkikäyttäytyminen kotitalouksissa on ja minkälaiset asenteet vaikuttavat kotitalouksissa tapahtuvaan ruokahävikin syntyyn. Lisäksi tutkittavana oli tiedon rooli ja kuinka se vaikuttaa toisaalta asenteisiin ja toisaalta suoraan hävikkikäytökseen. Myös tärkeimmät hävikkikäyttäytymiseen liittyvät taustamuuttujat kartoitettiin, jolloin niiden avulla voidaan selittää osa ilmiöstä. Tutkimus suoritettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena strukturoidulla lomakkeella ja aineisto kerättiin opiskelijoista sähköpostilistojen avulla. Tutkimuksen kirjallisuusosiossa selvitettiin asenteiden ja käytöksen välistä yhteyttä, ruokahävikkiin liittyviä asenteita sekä ruokahävikkikäyttäytymistä. Kirjallisen aineistosta etsittiin merkittävimmät ruokahävikkiin liittyvät asenteet, joita olivat ympäristöystävällisyys, ruokaturvallisuus, säästäväisyys sekä ruoan arvo. Ruokahävikkiin liittyvä tieto jaettiin yleiseen tietoon sekä omaan käytökseen liittyvään tietoon. Kirjallisuuden pohjalta määritettiin myös ruokahävikkikäyttäytyminen, johon löydettiin kolme tärkeintä syntykohtaa. Nämä olivat varastointi, ruoanlaitto ja ruokailu. Tutkittavat asenteet olivat varsin positiivisia lähes kaikkien tutkimuksessa mukana olleiden asenteiden kohdalla. Tämän vuoksi lineaarista korrelaatiota asenteiden ja muiden tekijöiden välillä ei ollut merkittävällä tasolla löydettävissä. Asenteista keskenään eniten korreloivat hävikki- sekä ympäristöasenteet. Tiedot jaettiin kahteen klusteriin, joista toisessa oli korkean tiedon omaavat yksilöt ja toisessa matalamman tiedon omaavat. Korkeamman tiedon omaavilla vastaajilla oli korkeammat arvot myös ympäristöasenteissa, ruoan arvostuksessa sekä hävikkiasenteissa. Vastaajat jaettiin käytöksen mukaan myös kahteen klusteriin, joista toiseen kuuluvilla oli suhteessa enemmän hävikkiä ehkäiseviä käytöksiä ja toiseen kuuluvilla suhteessa enemmän hävikkiä tuottavia käytöksiä. Asenteista oli löydettävissä yhteys näihin ryhmiin ja asenteissa säästäväisyyteen, ruoan arvoon sekä hävikkiin olikin eroja ryhmien välillä. Vähemmän hävikkiä tuottavalla ryhmällä asenteet olivat näiden osalta positiivisempia. Myös tiedon määrä oli tärkeässä osassa ja vähemmän hävikkiä tuottavassa ryhmässä tieto oli suurelta osin parempaa. Tuoteryhmien poisheittoa tutkittaessa nousivat esiin myös asenteet ruokaturvallisuutta kohtaan. Myös korkean tiedon omaavat yksilöt saattoivat käyttäytyä enemmän hävikkiä tuottavalla tavalla, mikäli ruokaturvallisuus oli uhattuna.