Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Harmoinen, Hubert"

Sort by: Order: Results:

  • Harmoinen, Hubert (2022)
    Lehmän ruokinnan suunnittelun lähtökohtana on tieto ruokinnassa käytettävistä rehuista. Yksi keino mitata ruokinnassa käytettävän säilörehun koostumusta on lähi-infrapunaan (NIR) perustuva mittalaite. Lähi-infrapunaan perustuva mittausmenetelmä on jo pitkään tunnettu eri tieteenaloilla. NIR- mittalaitteen etuja ovat etenkin nopeus ja kyky mitata kuiva-ainepitoisuus tuhoamatta näytettä. Tämän tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena olikin selvittää, onko NIR-mittalaitteen tarkkuus riittävä seosrehureseptin korjaamiseen säilörehun kuiva-ainepitoisuuden mukaisesti. Tarkkuuden lisäksi tarkasteltiin säilörehun kuiva-ainepitoisuuden vaikutusta lehmän maitotuotokseen ja saavutetaanko seosrehureseptin muokkaamisella säilörehun kuiva-ainepitoisuuden mukaan taloudellista hyötyä. Tutkimuksessa käytettiin Italialaisen Dinamica Generalen Evo NIR-mittalaitetta, joka asennettiin Pellon Groupin kiinteänseosrehuruokintajärjestelmän yhteyteen. Kiinteäseosrehuruokintajärjestelmä sijaitsi Kauhavan Rintalassa lypsykarjatilalla. Mittalaite kalibrointiin tilan ruokinnassa käytetyillä säilörehuilla, jotka olivat paali- ja aumasäilörehu. Mittalaitteen tarkkuutta arvioitiin vertaamalla mittalaitteella mitattua säilörehun kuiva-ainepitoisuutta uunikuivausmenetelmällä mitattuun kuiva-ainepitoisuuteen. Mittalaitteen ja uunikuivausmenetelmän välinen vertailu tehtiin molemmilla laitteen kalibroinnissa käytetyillä rehuilla, sekä viidellä kuiva-ainepitoisuudeltaan erilaisella siilovarastoidulla säilörehulla, joita ei ollut laitteelle kalibroitu. Taloudellisessa tarkastelussa hyödynnettiin ennalta määritettyä lehmän kuiva-ainesyönnin ja maitotuotoksen välistä tuotosvasteaineistoa. Tutkimuksen tulosten perusteella ei voida selkeästi sanoa onko mittalaitteen tarkkuus parempi laitteelle kalibroidulla kuin kalibroimattomalla säilörehulla. Aumasäilörehulla mittalaitteen tarkkuus erosi uunikuivausmenetelmällä saadusta tuloksesta 1,2 %-yksikköä ja paalirehulla 2,6 %-yksikköä. Vastaava ero NIR-mittalaitteelle kalibroimattomalla rehulla oli 1,5 %-yksikköä. Edellä mainitut tulokset ovat samalla linjalla aiempien tutkimuksien kanssa. Tämän tutkimuksen mukaan NIR-mittalaiteella saatuja tuloksia voidaan hyödyntää seosrehureseptin muokkaamisessa. Ruokintasuunnitelman korjaaminen NIR-mittalaitteella saadulla tuloksella voi ajatella olevan kannattavaa, jos ruokinnassa käytetyn rehuerän kuiva-ainepitoisuuden vaihtelu on suurempi, kuin mittalaitteen mittausvirhe. Vaikka mittalaitteen antamaa tulosta ei suoraan käytettäisikään seosrehureseptin muokkaamiseen, se voi toimia tärkeänä apuvälineenä viljelijälle antamalla tietoa esimerkiksi siitä, miten säilörehun kuiva-ainepitoisuus muuttuu suuressa rehuvarastossa syötön edetessä.