Browsing by Author "Ikonen, Jaakko"

Poronhoito on perinteinen suomalainen elinkeinonmuoto, jota harjoitetaan Pohjois-Suomessa. Poronhoitoa saa harjoittaa elinkei-nona maantieteellisesti määritetyllä poronhoitoalueella. Poronhoitoalue käsittää 36 % Suomen pinta-alasta. Poronhoito tähtää elinkeinona ennen kaikkea poronlihan tuotantoon ja myyntiin. Poronlihaa tuotetaan vuosittain noin 2 milj. kg ja kokonaislihan-kulutuksesta Suomessa poronlihan osuus on noin 0,7 % per vuosi. Poronlihan tuotannossa erityispiirteenä on sesonkiluonteisuus. Porotaloudessa teurastusaika ajoittuu loppusyksyyn, jolloin valtaosa vuotuisesta lihantuotannosta virtaa markkinoille. Poronhoi-toon elinkeinona kuuluu olennaisena osana myöskin paliskuntajärjestelmä. Poronhoitoalue on jaettu 54 paliskuntaan ja jokainen poromies on oman paliskuntansa osakas. Poronhoitoa harjoitetaan kollektiivisesti osana paliskuntaa. Paliskunta on verotukselli-sesti sekä hallinnollisesti yhtenäinen yksikkö, jota edustaa paliskunnan nimeämä poroisäntä. Tämän tutkielman aiheena on poronlihan tuotantoketju vertikaalisen koordinaation näkökulmasta. Varsinaiset tutkimuskysymyk-set ovat seuraavat: 1. Miten poronlihan tuotantoketju toimii tällä hetkellä? 2. Minkälaisia suhteita poronlihan tuotantoketjun eri toimijoilla on keskenään? Lähestyn tutkimuskysymyksiä tässä tutkielmassa ennen kaikkea vertikaalisen koordinaation sekä SCP-paradigman näkökulmasta. Nämä käsitteet toimivat tutkielmani teoreettisena viitekehyksenä. SCP-paradigmalla voidaan tutkia ja analysoida esimerkiksi toimialan markkinarakennetta. Vertikaalisen koordinaation avulla voidaan tarkastella tuotantoketjun eri tasojen ja toimijoiden välisiä yhteistyösuhteita. Tämä tutkielma on luonteeltaan kvalitatiivinen tapaustutkimus. Tapaustutkimus tarkoittaa tutkimusmenetelmää, jossa tutkimus-kohdetta tarkastellaan tarkoin valitun haastattelujoukon avulla. Tässä tutkielmassa haastateltavien henkilöiden joukko käsittää 15 porotalouden asiantuntijaa poronlihan tuotantoketjun eri tasoilta. Haastattelut on toteutettu puolistrukturoitua mallia hyödyntä-mällä. Haastateltavien henkilöiden joukko on pyritty rakentamaan siten, että henkilöt edustavat tasapuolisesti eri osapuolia poro-taloudesta. Poronlihan tuotantoketju vaikuttaa aineiston perusteella toimivan tällä hetkellä melko hyvin poromiesten näkökulmasta katsot-tuna. Poronlihan kysyntä on varsin hyvää ja tuottajahinta on korkea. Porolihan suoramyynti on myöskin myyntikanavana tällä hetkellä varsin merkittävä. Jalostajien näkökulmasta katsottuna poronlihan niukkuus sekä pitkäaikaisten tuotantosopimusten puute ovat tuotantoketjun nykytoiminnassa haasteena. Poronlihan tuotantomääriä vähentää ennen kaikkea petohävikki sekä luon-nonolosuhteet. Julkinen valta voi esimerkiksi eloporokiintiön sekä suurpetojen kaatolupien avulla vaikuttaa poronlihan tuotanto-määriin. Poronlihan tuotantoketjussa vertikaalinen yhteistyö on merkittävää. Toisaalta poronlihan tuotantoketjut ovat pituudeltaan vaihte-levia ja toimialan kokoon nähden toimijoita tuotantoketjun kaikilla tasoilla on varsin paljon. Horisontaalista yhteistyötä tuotan-toketjun saman tason toimijoiden kesken on varsin vähän. Yhteistyön tiivistäminen ja kehittäminen olisi varsinkin pienten toimi-joiden etu tulevaisuudessa. Porotaloudessa alkutuotanto on säilyttänyt itsenäisyytensä melko hyvin. Vertikaalista integraatiota ei ole aineiston perusteella havaittavissa.