Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Ikonen, Kalle-Pekka"

Sort by: Order: Results:

  • Ikonen, Kalle-Pekka (2017)
    Elinkeinorakenteen muuttuminen, alueellisten kehityserojen lisääntyminen sekä sisäinen muuttoliike ovat suomalaisen yhteiskunnan suurimpia muutosvoimia. Niillä on vaikutusta myös suomalaiseen metsänomistajakuntaan, sillä noin 700 000 suomalaista omistaa metsää. 2000 -luvun ensimmäisten vuosikymmenten aikana metsänomistajakunnan rakennemuutos on ollut muuta väestöä hitaampaa, mutta merkittävämpiä muutoksia on luvassa kahden seuraavan vuosikymmenen aikana, kun seuraava metsänomistajasukupolvi ottaa metsät haltuunsa. Vallitseva muutos asettaa myös suomalaisen metsäteollisuuden puunhankintaorganisaatiot uuden haasteen eteen tulevaisuudessa. Puunhankintaorganisaatioiden on pystyttävä vastaamaan sekä kasvavan kotimaisen puun kysynnän että metsänomistajakunnan rakennemuutoksen asettamaan haasteeseen varmistaakseen tuotantolaitosten puuhuollon. Digitalisaatio ja sen synnyttämät uudet palvelut voivat olla yksi ratkaisu metsäteollisuuden haasteeseen. Uusilla sähköisillä palveluilla voidaan vastata uuden digitalisesti orientoituneen metsänomistajasukupolven asettamiin tavoitteisiin. Haasteena on luoda uusia digitaalisia palveluita, jotka palvelevat parhaiten koko muuttuvaa metsänomistajakuntaa ja heidän odotuksiaan. Tämä tutkimus selvittää metsänomistajien ja metsäasiantuntijoiden asenteita uusia sähköisiä asiakaspalvelu-, neuvonta- sekä puukauppakanavia kohtaan. Niiden keskiössä on metsänomistajille tarjottava videoneuvottelupalvelu. Tutkimus luo myös katsauksen virtuaalitodellisuuden mahdollisuuksiin tulevaisuuden metsäomaisuuden mallintajana ja puukauppapaikkana. Tutkimusaineisto kerättiin 13 teemahaastattelulla elokuussa 2016. Haastateltavat olivat suomalaisen metsäteollisuuden puunhankintaorganisaation metsäasiantuntijoita ja metsänomistaja-asiakkaita. Viisi haastateltavista oli metsäasiantuntijoita ja kahdeksan metsänomistajia. Tutkimuksessa hyödynnetään palvelun laadun arviointiin tarkoitettua SERVQUAL -menetelmää ja siinä keskitytään arvioimaan koettua palvelun laatua. Tutkimuksen perusteella metsänomistajien suhtautuminen sähköiseen asiointiin on positiivista ja kehitys sähköisten palvelukanavien parissa nähdään edistävän koko metsäalaa. Sähköisen asioinnin hyödyt korostuvat ennen kaikkea etämetsänomistajien kohdalla, mutta ne palvelevat myös lähempänä metsiään asuvia. Sähköisen asioinnin nähdään myös säästävän sekä metsänomistajien että metsäasiantuntijoiden aikaa ja lisäävän asioinnin vaivattomuutta