Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Jaatinen, Outi"

Sort by: Order: Results:

  • Jaatinen, Outi (2022)
    Sisällöntuottaminen internetiin on nykyään monen elanto ja joillekin erittäin tuottoisa sellainen. Elantoa saadaan siellä kaupallisen sisällön kautta. Myös internetin striimausalustoilla tuotetulla sisällöllä voi tehdä tuloa. Siinä voi onnistua etenkin tuottamalla sisältöä suosituimmalle alustalle eli Twitchiin. Tässä maisterintutkielmassa halutaankin selvittää, miten kuluttajat suhtautuvat internetin striimausalustojen kaupallisiin elementteihin ja miten parasosiaalinen suhde internetin striimauspalvelun sisällöntuottajaan eli striimaajaan vaikuttaa suhtautumiseen. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että mainoksen koetulla arvolla on vaikutusta kuluttajan suhtautumiseen siihen. Samoin on havaittu, että mediayleisön jäsenen mielessä voi kehittyä parasosiaalinen suhde mediapersoonaan ja että se voi vaikuttaa hänen suhtautumiseensa mediapersoonan mainostamiin kaupallisiin elementteihin. Twitchiä ei tässä suhteessa toistaiseksi ole tutkittu niin paljon kuin esi-merkiksi sosiaalista mediaa. Vastausta tutkimusongelmaan lähdettiin selvittämään siten, että ensin muodostettiin mainoksen arvon mallin ja parasosiaalisen suhteen teorian avulla teoreettinen viitekehys, jossa tekijöinä olivat kaupallisen elementin viihdyttävyys, informatiivisuus, ärsyttävyyden aste sekä kaupallisen viestin välittäjän uskotta-vuus ja parasosiaalinen suhde. Vastaajina haastateltiin yhdeksää 18–37-vuotiasta aktiivista Twitch-striimausalustan käyttäjää. Teemahaastattelun vastausaineistoa analysoitiin teemottelemalla ja peilaamalla sitä synteesiin. Suhtautumiseen vaikuttavina teemoina aineistosta havaittiin vakiintuneisuus, viihdearvo, palkan arvoinen työ, kohtuus, sietäminen, tukeminen, ärsytys, avoimuus, herännyt kiinnostus ja se, että tuttuun luotetaan. Kaupallisen elementin viihde- tai informaatioarvon vaikutuksista suhtautumiseen ei saatu viitteitä, mutta ärsyttävyyden aste näytti muodostuneen erääksi erottelevaksi tekijäksi suhtautumisessa. Vaikka vastaajat palasivat samojen sisällöntuottajien pariin vakiintuneesti ja maksoivat kuukausitilausta ainakin joidenkin seuraamiensa striimaajien kanavista, ei parasosiaalisesta suhteesta saatu kuin viitteitä. Näin ollen tässä tutkielmassa ei voitu arvioida, miten parasosiaalinen suhde vaikutti kuluttajien suhtautumiseen. Kuluttajien suhtautuminen kaupallisiin elementteihin vaihtelee sen mukaan, mikä kaupallinen elementti on kyseessä. Jos niitä on liikaa, ne alkavat ärsyttää. Koska parasosiaalisesta suhteesta näyttäisi olevan vain viitteitä, on aihetta syytä tutkia tarkemmin, jotta voidaan selvittää sen vaikutus suhtautumiseen.