Browsing by Author "Kaijolainen, Heidi"

Punajuuren nauttimisella on paljon terveydelle edullisia vaikutuksia. Viime vuosina raaka punajuuri on kuitenkin saanut negatiivista julkisuutta, sillä sen nauttiminen on yhdistetty ruokamyrkytysoireisiin niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Vuonna 2010 Suomessa raportoitiin seitsemän raa’an punajuuriraasteen nauttimisesta aiheutunutta ruokamyrkytysepidemiaa, joissa oireet alkoivat ja laantuivat nopeasti. Näiden esiintymien raasteista ei löytynyt tyypillisiä elintarvikepatogeenejä tai niiden tuottamia toksiineja, joiden avulla oireet olisivat selittyneet. Sen sijaan raasteiden havaittiin sisältävän runsaasti Pseudomonas fluorescens -ryhmän bakteereita, jotka tunnetaan elintarvikepilaajina eikä -patogeeneina. Tässä työssä karakterisoitiin ruokamyrkytysten yhteydessä eristettyjä β-hemolyyttisiä P. fluorescens -ryhmän bakteereita ja tutkittiin, voisivatko kyseiset bakteerit tuottaa jotain oireet selittävää yhdistettä. Tämän lisäksi vertailuun otettiin ruokamyrkytyksiin liittymättömistä punajuurista ja porkkanoista eristettyjä fluoresoivia pseudomonaksia. Bakteerien karakterisoinnissa hyödynnettiin niin fenotyyppisiä kuin geneettiseen tietoon perustuvia menetelmiä, kuten kasvua eri lämpötiloissa, kykyä assimiloida eri hiilihydraatteja, entsyymiaktiivisuuksien määrityksiä ja rpoB-geenin sekvensointia. Pseudomonakset pystyvät tuottamaan valtavan määrän erilaisia sekundäärimetaboliitteja, joista tässä työssä keskityttiin tutkimaan syklisiä lipopeptidejä. Syklisten lipopeptidien tuottoon pystyvät bakteerit tunnistettiin PCR-pohjaisella menetelmällä, minkä lisäksi kahden lipopeptidin, tolaasiinin ja WLIP-lipopeptidin, tuottoa tutkittiin spesifisemmillä menetelmillä. Karakterisoinnin perusteella punajuuriraasteista eristetyt, P. fluorescens -ryhmään kuuluvat bakteerit eivät olleet identtisiä keskenään, joten mikään tietty fluoresoiviin pseudomonaksiin kuuluva bakteerikanta tuskin yksinään voisi olla ruokamyrkytysoireiden taustalla. PCR-menetelmällä saatiin viitteitä siitä, että kaikki tutkitut pseudomonakset pystyvät otollisissa oloissa tuottamaan syklisiä lipopeptideitä. Sen sijaan tutkittujen lipopeptidien osalta WLIP-lipopeptidiä tuotti osa bakteereista kun taas tolaasiinin tuotto oli paljon harvinaisempaa. Saatujen tulosten perusteella ei voida vetää johtopäätöksiä siitä, aiheuttivatko P. fluorescens -ryhmän bakteerit ruokamyrkytysoireet, mutta mahdollista se voisi olla ja lisätutkimuksia aiheesta olisi syytä tehdä.