Browsing by Author "Kalliomaa, Julius"

Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee strategiaviestinnän roolia osana strategian toteuttamista. Organisaatiot ovat luoneet liiketoimintastrategioita vuosikymmenien ajan rakentaakseen ja vahvistaakseen kilpailuasemaansa markkinoilla. Strategian saaminen osaksi organisaation päivittäistä toimintaa osoittautuu kuitenkin usein haasteelliseksi. Viestinnällä on todettu olevan keskeinen rooli strategiaa toteutettaessa (mm. Aaltonen & Ikävalko 2002; Beer & Eisentat 2000; Hämäläinen & Maula 2004; Zaribaf & Hamid 2010) Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti miten strategioita viestitään, tulkitaan ja omaksutaan organisaatioissa. Tutkimuksessa vastataan kysymyksiin: 1) Miten strategiaviestintä edistää strategian omaksumista osaksi organisaation päivittäistä toimintaa? 2) Millaisista osa-alueista onnistunut strategiaviestintä koostuu? Tutkimuksen teoriaosa rakentuu strategia käytäntönä -tutkimussuuntauksen varaan, joka käsittelee sitä, mitä ihmiset tekevät strategian pohjalta ja toisaalta miten tähän toimintaan vaikutetaan (Johnson ym. 2007,7). Strategiaviestintä on vuorovaikutteista kommunikaatiota strategian sisällöstä ja sen toteuttamiseen tähtäävistä toimenpiteistä, missä henkilöstön rooli viestien tulkitsijana korostuu. Näin ollen strategiaviestintä nähdään yhtäältä keinona siirtää strategian sisältöä organisaatiossa eteenpäin, ja toisaalta prosessina, jonka välityksellä henkilöstö vuorovaikutteisesti tulkitsee strategiaa. Tutkimusotteeltaan työ edustaa laadullista tapaustutkimusta, jonka kohteena oli Apetit Oyj. Empiirinen aineisto koostui kahdeksasta teemahaastattelusta, joiden avulla pyrittiin selvittämään henkilöstön kokemuksia strategiaviestinnästä. Aineiston pääasiallinen analysointimetodi oli sisällönanalyysi, jonka avulla muodostettiin systemaattinen ja kokonaisvaltainen kuvaus tutkimuksen kohteena olevasta ilmiöstä. Tulokset osoittivat, että strategian sisällön yksityiskohtaisuus vaikuttaa siihen, kuinka helppo henkilöstön on löytää strategiasta käyttömahdollisuuksia työhönsä. Mitä selkeämpänä tämä käyttöyhteys näyttäytyy sitä merkittävämmin strategia ohjaa henkilöstön käytännön työtä. Aineistosta kävi ilmi, että vaikka strategiaa puretaan vuorovaikutteisesti, on esimiehillä korostunut rooli käyttöyhteyksien osoittamisessa henkilöstölle. Henkilöstön tulkintaa strategiasta voi siis ohjata osoittamalla strategian merkitys päivittäisessä työssä. Strategian tarkoitus on ohjata koko organisaation toimintaa yhtenäiseen suuntaan, minkä takia se viestitään usein koko henkilöstölle. Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että strategiaviestinnän sisältöä ja siihen käytettyä tapaa tulisi muokata viestinnän vastaanottajan organisaatiotason, tarpeiden ja valmiuksien mukaan. Strategian sisällön tulisi muuttua yksityiskohtaisemmaksi organisaatiossa alaspäin tultaessa, jolloin strategiasta löydettävät käyttöyhteydet näyttäytyvät konkreettisempina.