Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Karhula, Kari"

Sort by: Order: Results:

  • Karhula, Kari (2021)
    Metsäpeura (Rangifer tarandus fennicus) on Suomessa ja Venäjän Karjalassa esiintyvä vähälukuinen peurasuvun alalaji, joka on listattu uhanalaisuusluokitukseltaan silmälläpidettäväksi. Metsäpeuran tärkeimmät kuolinsyyt ovat suurpetojen saalistus sekä liikennekuolleisuus, josta erityisesti liikennekuolleisuus on vähän tutkittu ja huonosti tunnettu aihe. Suurpetojen saalistuksen on havaittu olevan merkittävä metsäpeurapopulaatioiden säätelijä, mutta liikennekuolleisuudesta ja sen vaikutuksista vastaavaa tutkimustietoa ei ole. Tässä tutkimuksessa selvitettiin suurpetojen ja liikenteen tappamien aikuisten metsäpeurojen ikärakennetta. Ikärakenteen tutkimisen tarkoituksena on tuottaa uutta tietoa liikenteessä kuolleista ja suurpetojen tappamista metsäpeuroista. Pro gradu työssä selvitettiin ikäjakaumien lisäksi myös Suomenselän metsäpeurojen liikennekuolleisuusjakaumaa. Tarkoituksena oli selvittää, eroaako metsäpeurahirvaiden kuukausittainen liikennekuolleisuusjakauma metsäpeuravaatimien kuukausittaisesta liikennekuolleisuusjakaumasta. Tutkimuksessa kerätiin liikenteessä kuolleiden ja suurpetojen tappamien metsäpeurojen alaleukoja iänmääritystä vasten. Aineisto kerättiin Suomenselän ja Kainuun metsäpeuraosakantojen alueelta SRVA-vapaaehtoisten ja Luonnonvarakeskuksen avustuksella 1.1.2018–31.12.2019 välisenä aikana. Iänmääritysaineisto käsitti yhteensä 71 metsäpeuran hammasnäytettä. Peuroista 52 oli kuollut liikenteessä ja 19 oli suurpetojen tappamia. Aikuisten metsäpeurojen ikärakenteen eroja testattiin Mann-Whitney U -testin avulla. Suomenselän metsäpeurojen kuukausittaisen liikennekuolleisuusjakauman tutkimiseen käytettiin Suomen riistakeskuksen Oma riista -aineistoa. Aineisto käsitti kaikki Oma riista -järjestelmään kirjatut Suomenselällä liikenteessä kuolleet metsäpeurat ajalta 2017–2019, joista oli tiedossa aika, paikka ja sukupuolitiedot. Aineistoa testattiin khiin neliö- eli χ² testin avulla. Suurpetojen ja liikenteen tappamien metsäpeurojen ikäjakaumat erosivat tilastollisesti merkitsevästi toisistaan. Suurpetojen tappamien aikuisten metsäpeurojen keski-ikä oli 10,8 vuotta ja liikenteessä kuolleiden 3,9 vuotta. Tulosten perusteella suurpedot tappavat erityisesti yli 6,5-vuotiaita metsäpeuroja, kun taas liikenteessä kuolee pääasiassa alle 6,5-vuotiaita yksilöitä. Suomenselän metsäpeuravaadinten ja -hirvaiden kuukausittaisessa liikennekuolleisuusjakaumassa ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa. Kummallakin sukupuolella on kolaripiikki marras–joulukuun välisenä aikana, jolloin tapahtui 45 % kaikista aineiston metsäpeuraonnettomuuksista. Hirvaita jäi kokonaisuudessaan 18 prosenttiyksikköä enemmän autojen alle kuin vaatimia. Vaikka kuukausittaista liikennekuolleisuusjakaumaa ei testattu tilastollisesti, se tukee käsitystämme marras-joulukuun kolaripiikistä, sekä siitä, että hirvaat ovat alttiimpia liikenneonnettomuuksille kuin vaatimet. Erityisen huolestuttavaan liikenteen ja suurpetojen tappamien metsäpeurojen ikäjakaumissa oli, että liikenteessä kuolee eritoten parhaassa lisääntymisiässä olevia metsäpeuroja. Varsinkin lisääntymisikäisten metsäpeuravaatimien poistuminen alentaa populaation vasatuottoa tehokkaasti.