Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Laaksonen, Aki"

Sort by: Order: Results:

  • Laaksonen, Aki (2020)
    Tutkielman tarkoituksena oli selvittää kierrätysravinteiden lannoituskäyttöä ja käytön kannattavuutta Hykerrys- hankkeen kauran koeruuduilla vuosina 2017-2019. Tutkimusaineisto koostui Helsingin Yliopiston Hykerrys- hankkeessa tehdyistä lannoituskokeista, joissa oli mukana Soilfoodin, Ecolanin ja HSY:n eli Helsingin Seudun Ympäristöhuollon kierrätyslannoitteita. Väkilannoitekäsittelyt muodostuivat typen porraskokeista ja moniravinnekäsittelystä. Lannoitusvasteen selvittämiseksi kokeessa oli jokaisena vuonna käsittelemätön 0-ruutu ja jokaisesta lannoitekäsittelystä oli neljä kerrannetta. Tutkimuksessa Hykerrys-hankkeen koe jaettiin kahteen tarkasteluun. Nopealiukoisia kierrätysravinteita, eli Soilfoodin Boosteja ja HSY:n ammoniumsulfaattia vertailtiin vuoden 2019 aineiston perusteella. Monivvuotiseen vertailuun valittiin mukaan HSY:n, Ecolanin ja Soilfoodin tuotteita. Nämä tuotteet olivat samoja kaikkina koevuosina 2017-2019. Kierrätysravinteiden käytön kannattavuutta tarkasteltiin laskemalla katetuottoja, Katetuoton avulla voidaan vertailla tuotantotapojen- ja kasvien lyhyen aikavälin kannattavuutta. Katetuoton on katettava kiinteänä pidetyt kustannukset, jotta tuotanto olisi kannattavaa. ProAgrian tietoihin perustuen vuonna 2017 viljan myyntituottojen oli oltava 775€/ha, jotta tuotanto olisi kannattavaa. Kun hintataso on 140€/tn, pitäisi kauran satotason olla 5,5tn/ha. Parhaimmillaan kauran satotaso oli Soilfoodin koeruudulla vuonna 2017, jolloin ravinneseoksella lannoitetussa koeruudussa saatiin kauraa 6504kg/ha. Suurin sato lannoituskokeissa saatiin typpilannoituksella, jolloin typpilannoitustaso oli 107kg N/Ha. Käsittelemättömän koeruudun, eli 0-ruudun perusteella huomataan, ettei panostus ollut millään lannoitteella kannattavaa kahtena vuotena 2018 ja 2019. Nämä vuodet olivat sääolosuhteiltaan poikkeuksellisia ja sääolosuhteet rajoittivat sadon muodostusta. Kierrätysravinteiden merkittävimmäksi kulueräksi nousee usein levityksestä aiheutuvat kustannukset. Esimerkiksi Soilfood ravinneseoksella ei ole hintaa lähtöpaikan lähialueille toimitettaessa, mutta levityksen hinta on TTS urakointihintojen mukaan ollut 2,6€/m³. Katetuottolaskelmissa vuonna 2019 Soilfoodin koeruudulla levitysmäärä oli 27,7tn/ha ja täten levityskulu oli 96€/ha. Nopealiukoisten kierrätysravinteiden kokeissa jokaisella lannoituksella saatiin satovastetta, sillä 0-ruudun sato jäi pienemmäksi. Satotasoissa ei ollut suuria eroja. Käytön kannattavuus tulee täten lannoitetuotteiden hinnoittelusta. Väkevien nestelannoitteiden levityksessä m³ hinnoittelu on haastava, sillä kuutioita levitetään pellolle huomattavasti vähemmän kuin laimeampia biokaasulaitoksen lietteitä. Tutkielmassa tarkasteltiin ainoastaan lannoituskäytön kannattavuutta. Orgaanisilla kierrätysravinteilla on myös maaperän kasvukuntoa parantavia vaikutuksia. Näitä vaikutuksia ei kuitenkaan tarkasteltu tässä tutkielmassa.