Browsing by Author "Luukkonen, Olli"

Metsänomistajakunnan rakenteen muutos on vähentänyt metsänomistajien omatoimisuutta metsän-hoitotöihin. Samanaikaisesti työvoiman saatavuus työvoimavaltaisiin metsänhoitotöihin on vaikeutunut. Koneellista taimikonhoitoa on kehitetty korvaamaan miestyönä tehtävää taimikonhoitoa. Koneellisen taimikonhoidon osuus on tällä hetkellä noin 1 % kaikesta tehdystä taimikonhoidosta. Konekitkentää on kehitetty yhtenä vaihtoehtona taimikonhoidon, tarkemmin varhaisperkauksen koneellistamiseksi. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten eri kasvupaikkatekijät vaikuttavat kuusen vapaana kasvamiseen kitkennän jälkeen. Tarkastelua tehtiin puu-, koeala- ja metsikkötasolla kasvatettavan kuusen ja häiritsevän puuston pituussuhteen avulla. Tavoitteena oli myös selvittää MOTTI-ohjelmiston avulla miten kuusen ja rauduskoivun välinen pituussuhde kehittyy kitkennästä ensiharvennusvaiheeseen. Aineisto kerättiin syksyn 2017 aikana maastomittauksin vuosina 2012–2014 konekitketyistä kuusen istutustaimikoista. Mitattuja kuvioita oli 66 ja laskennassa oli mukana 1152 koealaa. Aineiston analyysi tehtiin SPSS -ohjelmistolla. Koealatasolla mallinnettiin vapaana kasvavien kuusten suhteellista osuutta yleistetyllä lineaarisella sekamallilla. Kaikista kasvatettavista kuusista kasvoi vapaana 65,6 %. Pidempinä kitketyistä suurempi osa kasvoi vapaana. Kuivemmilla kasvupaikoilla ja karummilla kasvupaikoilla vapaana kasvavia kuusia oli suurempi osuus kosteampiin ja rehevämpiin kasvupaikkoihin verrattuna. Metsikkötasolla vapaana kasva-vien kuusten runkoluku oli yli 1000 kpl/ha 61 % kuvioista. Yli 1200 vapaana kasvavaa kuusta/ha oli 33 %:ssa kuvioista. MOTTI-simuloinnin perusteella OMT ja MT-kasvupaikoilla rauduskoivu ohittaa kuusen pituudessa ensiharvennukseen mennessä 80 %:ssa kohteista. Kuusia pidemmistä koivuista kuusta enintään metrin pidempiä oli 57 % ja yli 2 metriä pidempiä 11%. Mallinnuksessa tilastollisesti merkitseviksi tekijöiksi koealatasolla osoittautui kasvatettavan kuusen pituus kitkentähetkellä, kasvupaikan kosteus, kitkentäajankohdan ja mittaushetken välinen aika. Kannonnostolla, kasvupaikan metsätyypillä ja maalajilla ei ollut tilastollista merkitsevyyttä. Tulokset vapaana kasvavien kuusien osuudesta ja kuvioiden osuudesta, joilla on yli 1000 kpl/ha vapaana kasvavaa kuusta, tukevat aiempien tutkimusten tuloksia.