Browsing by Author "Mäkelä, Kaisa"

Tutkielmassa käsitellään poliittista yritysvastuuta ja yritysten roolia poliittisina toimijoina. Aihe on ajankohtainen ja moniulotteinen, ja siitä on tarpeen saada lisää tietoa eri näkökulmista ja eri konteksteissa. Tutkielman tarkoituksena on tutkia poliittisen yritysvastuun ilmiötä ja siihen liittyvää keskustelua olemassa olevan tutkimuskirjallisuuden ja vastuullisuusraporttien pohjalta, keskittyen erityisesti Suomen kolmen suurimman vähittäistavaraketjun; Keskon, S-Ryhmän ja Lidlin vastuullisuusviestintään. Tutkimuksessa käytettiin diskurssianalyysiä vastuullisuusviestinnän kielenkäytön tunnistamiseen ja ymmärtämiseen. Tutkimuksessa analysoitiin vastuullisuusraporteissa tapahtunutta poliittista muutosta ajan myötä sekä tunnistettiin mahdollisia uusia teemoja. Tutkimuksessa esiin nousi viisi poliittisen yritysvastuun diskurssia: asiakas keskiössä, ympäristön ja ilmaston hyvinvointi, toiminnan läpinäkyvyys ja avoimuus, yhteiskunnallinen osallistuminen sekä sidosryhmien hyvinvointi. Kuluttajien ääni nousi keskeisimmäksi tekijäksi. Kuluttajien tarpeisiin vastataan entistä tarkemmin, ja yritykset pyrkivät saamaan jatkuvaa palautetta ja osallistumaan yhteisönsä tarpeisiin yhä enemmän. Sidosryhmäviestinnässä korostuu avoimuus ja läpinäkyvyys, jotka luovat perustan luottamukselle yritysten ja sidosryhmien välillä. Lisäksi vähittäiskaupat ovat asettaneet yhä kunnianhimoisempia tavoitteita kestävän kehityksen ja hiilineutraaliuden suhteen, mikä heijastaa niiden sitoutumista ympäristön hyvinvointiin. Myös sidosryhmien hyvinvointi sai merkittävää huomiota, kun vähittäiskaupat pyrkivät muuttamaan toimintaansa sidosryhmien toiveiden mukaisesti. Yritysten viestinnässä korostui myös läpinäkyvyys ja avoimuus, mikä luo perustan luottamukselle, jota sidosryhmät kokevat yritystä kohtaan. Lisäksi vähittäiskaupat osallistuvat yhä aktiivisemmin yhteiskunnalliseen keskusteluun, pystyvät vaikuttamaan poliittisiin päätöksiin sekä pyrkivät osallistamaan sidosryhmiä myös näihin teemoihin liittyen. Kaiken kaikkiaan vähittäiskaupat näyttävät pyrkivän entistä vastuullisempaan ja sidosryhmälähtöisempään toimintaan, mikä edistää niiden sopeutumista muuttuvassa toimintaympäristössä. Tutkimuksessa esiin nousseet vastuullisuusdiskurssit voivat auttaa vähittäiskauppoja pysymään mukana toimintaympäristön muutoksessa, mutta samalla ne voivat asettaa yrityksille haasteita eri sidosryhmien tasapuolisen huomioimisen suhteen. Vaikka lainsäädäntö velvoittaa vähittäiskauppoja jonkin verran, on selvää, että yritysten oma aktiivisuus yhteiskunnallisissa asioissa on kasvanut ja sidosryhmien tarpeiden ja odotusten huomioiminen näyttää olevan keskeistä vähittäiskauppojen liiketoiminnan menestyksen kannalta. Lisätutkimusaiheena olisi mielenkiintoista selvittää vähittäiskauppojen johtajien poliittisia ideologioita ja niiden vaikutusta sidosryhmien huomioimiseen toimintaympäristön muutoksessa.