Browsing by Author "Närvä, Sini"

Tiedekunta/Osasto: Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Laitos: Elintarvike- ja ravitsemustieteiden osasto Tekijä: Sini Maria Närvä Työn nimi: Punaisen ja prosessoidun lihan osittainen korvaaminen palkokasveilla: vaikutus veren rasva-arvoihin ja kehonkoostumukseen terveillä työikäisillä suomalaisilla miehillä Oppiaine: Ihmisen ravitsemus- ja ruokakäyttäytyminen (Opintosuunta: Ihmisen ravitsemus) Työn laji: Maisterintutkielma Aika: Huhtikuu 2021 Sivumäärä: 63 sivua + 1 liite Tiivistelmä: Tausta: Sydän- ja verisuonitaudit (SVT) ovat merkittävin syy sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen länsimaissa. SVT:n riskitekijöitä ovat ruokavalion rasvan laatu, veren korkea kolesterolipitoisuus (erityisesti LDL-kolesteroli), ylipaino, tupakointi, diabetes ja kohonnut verenpaine. Miehillä riski sairastua SVT:hin on naisia suurempi. Lisäksi miesten ruokavalio on usein laadultaan naisia heikompi, ja miesten punaisen ja prosessoidun lihan kulutus on liian runsasta suosituksiin nähden. Korvaamalla eläinperäisiä proteiinin lähteitä kasviperäisillä lähteillä voidaan vaikuttaa suotuisasti sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin. Tavoite: Työn tavoitteena oli tutkia, onko veren rasva-arvoissa, kehon painossa ja kehonkoostumuksessa eroja, kun ruokavalion punaista ja prosessoitua lihaa korvataan osittain ei-soijaperäisillä palkokasveilla. Tutkimushypoteesina oli, että punaisen ja prosessoidun lihan korvaaminen osittain palkokasveilla pienentää kokonais- ja LDL-kolesterolipitoisuutta sekä kehon painoa ja rasvamassaa. Menetelmät: Tässä tutkimuksessa käytettiin Papumies-interventiotutkimuksen aineistoa. Tutkittavat olivat 20-65-vuotiaita terveitä suomalaisia miehiä (n=102). Heidät satunnaistettiin kahteen eri interventioryhmään kuuden viikon ajaksi. Toinen ryhmä (liharyhmä) sai punaista ja prosessoitua lihaa ja niistä valmistettuja tuotteita 760 g/vko (25 % päivittäisestä proteiinin saannista). Toinen ryhmä (palkokasviryhmä) sai palkokasveja ja palkokasvituotteita (pääosin herneitä ja härkäpapuja) 20 % päivittäisestä proteiinin saannista sekä punaista ja prosessoitua lihaa 200 g/vko (5 % päivittäisestä proteiinin saannista). Ennen intervention alkua ja sen lopussa kerätystä paastoverinäytteestä analysoitiin kokonais-, HDL- ja LDL-kolesteroli sekä triglyseridipitoisuudet, ja lisäksi mitattiin tutkittavien pituus, paino, vyötärön- ja lantionympärys sekä kehonkoostumus. Ryhmien välisiä eroja näissä muuttujissa intervention loppupisteessä tutkittiin kovarianssianalyysillä käyttäen alkupisteen arvoja kovariaatteina. Tulokset: Alkupisteessä ryhmien välillä ei ollut eroa kolesterolipitoisuuksissa (pois lukien HDL-kolesteroli), painossa, vyötärön- ja lantionympäryksessä tai kehonkoostumuksessa. Intervention lopussa plasman kokonais- ja LDL-kolesterolipitoisuudet (p<0,001 ja p=0,001), kehon paino ja painoindeksi (p=0,031 molemmissa) olivat pienemmät ja HDL-kolesterolipitoisuus suurempi (p=0,030) palkokasvi-ryhmässä liharyhmään verrattuna. Triglyseridipitoisuudessa, vyötärönympäryksessä, vyötärö-lantio-suhteessa, rasvaprosentissa, rasvamassassa, rasvattomassa massassa tai rasvamassan ja rasvattoman massan indeksissä ei havaittu eroja ryhmien välillä intervention lopussa (p>0,05). Johtopäätökset: Punaisen ja prosessoidun lihan osittainen korvaaminen ei-soijaperäisillä palkokasveilla kuuden viikon ajan paransi veren rasva-arvoja ja vähensi painoa terveillä työikäisillä miehillä, mikä viittaa sydän- ja verisuonitautiriskin pienemiseen. Tätä tietoa voidaan hyödyntää suunniteltaessa toimenpiteitä terveellisemmän ja ympäristön kannalta kestävämmän ruokavaliosuosituksen laatimisessa väestötasolla. Avainsanat – Nyckelord – Keywords: Ravitsemus, ei-soijaperäiset palkokasvit, punainen liha, plasman lipidit, sydän- ja verisuonitaudit Säilytyspaikka – Förvaringställe – Where deposited: Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Elintarvike- ja ravitsemustieteiden osasto, Helsingin yliopisto Muita tietoja – Övriga uppgifter – Additional information: Ohjaajat: Suvi Itkonen, ETT, dosentti; Anne-Maria Pajari, apulaisprofessori