Browsing by Author "Nikkonen, Terhi"

Opaskoirakoulu kasvattaa itse suurimman osan tarvitsemistaan koirista. Tärkeimpinä jalostuskriteereinä pidetään terveyttä ja luonnetta, ulkomuodolla ei ole suurta merkitystä. Opaskoirakoulu testaa itse pentujen luonneominaisuuksia pentutesteillä ja koulutukseen tulevien koirien ominaisuuksia soveltuvuustesteillä. Soveltuvuustestien perusteella päätetään, jätetäänkö koira koulutukseen opaskoirakoululle vai ei. Lisäksi testien avulla pyritään valitsemaan koirat siitokseen. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää opaskoirien soveltuvuustesteissä mitattavien ominaisuuksien periytymisasteiden arvioita ja ominaisuuksien välisiä yhteyksiä. Aineistona olivat Opaskoirakoululta saadut soveltuvuustestien tulokset vuosilta 1997-2008 (yhteensä 1682 testitulosta 465:ltä koiralta). Suomen Kennelliitosta saatiin lisäksi koirien sukulaistiedot sisältävä labradorinnoutajien rekisteritiedosto, jossa oli yhteensä 43 320 koiraa. Tutkittavia muuttujia olivat testiaineiston yksitoista eri luonneominaisuutta: temperamentti, keskittymiskyky, hermorakenne, toimintakyky, stressi, suhtautuminen toisiin koiriin, suhtautuminen ihmisiin, suhtautuminen liikenteeseen, paikka-arkuus, kovuus ja koulutettavuus. Kiinteiden tekijöiden tarkasteluun käytettiin WSYS-L- ja XWSYS - ohjelmistoja ja perinnöllisten tunnuslukujen arviointi tehtiin Restricted Maximum Likelihood -menetelmällä VCE6 -ohjelmaa käyttäen. Ympäristötekijöistä luonneominaisuuksiin vaikuttivat merkitsevästi sukupuoli, testi-ikä, syntymävuosi, syntymävuodenaika ja testaaja. Tutkittujen ominaisuuksien toistumiskertoimet ja periytymisasteiden arviot vaihtelivat ominaisuuksittain melko paljon. Korkeimmat toistumiskertoimet olivat koulutettavuudella (r = 0,58), paikka-arkuudella (r = 0,55) ja stressillä (r = 0,53). Alhaisin toistumiskerroin oli suhtautumisella liikenteeseen (r = 0,28) eli toistuvuudet kaikilla ominaisuuksilla olivat melko alhaisia tai kohtalaisia. Korkeimmat periytymisasteiden arviot olivat koulutettavuudella ja stressillä (h2 = 0,29). Alhaisimmat periytymisasteiden arviot olivat suhtautumisella liikenteeseen (h2 = 0,07), kovuudella (h2 = 0,08) ja paikka-arkuudella (h2 = 0,09). Luonneominaisuuksien väliset geneettiset korrelaatiot vaihtelivat tässä tutkimuksessa paljon, mutta olivat suurimmaksi osaksi korkeita ja positiivisia. Korkeimmat positiiviset geneettiset korrelaatiot olivat keskittymiskyvyn ja hermorakenteen, keskittymiskyvyn ja stressin, hermorakenteen ja stressin, keskittymiskyvyn ja koulutettavuuden, hermorakenteen ja koulutettavuuden ja stressin ja koulutettavuuden välillä (rg = 0,95 - 0,99). Alhaisimmat positiiviset geneettiset korrelaatiot olivat yleisesti paikka-arkuuden ja kaikkien muiden ominaisuuksien välillä (rg = 0,05 - 0,75) sekä kovuuden ja kaikkien muiden ominaisuuksien välillä (rg = 0,35 - 0,75). Alhaisissa positiivisissa geneettisissä korrelaatioissa myös keskivirheet olivat korkeita. Temperamentti korreloi negatiivisesti kaikkien muiden ominaisuuksien kanssa (rg = -0,10 - - 0,61). Myös suhtautumisen toisiin koiriin ja kovuuden välillä geneettinen korrelaatio oli epäsuotuisa (rg = - 0,18). Alhaiset periytymisasteiden arviot voivat johtua siitä, että soveltuvuustesti ei kuvasta koiran luonneominaisuuksia. Yksi syy alhaisiin periytymisasteisiin voi olla myös se, että ominaisuuksien takana onkin jokin laajempi luonneominaisuus, josta testissä nähdään vain viitteitä eri ominaisuuksia arvioitaessa. Myös korkeat geneettiset korrelaatiot viittaisivat siihen, että eri ominaisuuksia arvioitaessa arvioidaankin yhtä ja samaa laajempaa kokonaisuutta. Soveltuvuustesteissä arvioitavissa ominaisuuksissa oli geneettistä vaihtelua, joten niihin voidaan vaikuttaa jalostusvalintojen kautta.