Browsing by Author "Nurmela, Sari"

Katkotun puutavaran varastoinventoinnissa on havaittu haitallisia määräeroja inventoinnin ja kirjanpidollisen saldon välillä. Varastot inventoidaan virallista pinomittausmenetelmää soveltaen, jolloin mittaajan kokemus ja mittavälineiden käyttö korostuvat. Pinomittausmenetelmän suurimmat heikkoudet ovat mittausmenetelmän silmävaraisesti arvioidut dimensiot (korkeus ja leveys) varsinkin suurissa likipituisen puutavaran pinoissa. TRESTIMA Oy:n kehittämä TRESTIMA Stack on konenäköön perustuva mittausmenetelmä, joka mittaa älypuhelimen tai – tabletin kuvasta pinon tilavuuden. Mitattavaan pinoon kiinnitetään metrinmittainen referenssikeppi, jonka perusteella konenäkö määrittää pinon pölkkyjen läpimitat. Kuvaamisen jälkeen kuvaan rajataan manuaalisesti pinon ääriviivat sekä lisätään pinon mitattu leveys. Lisäksi pinon puulaji (havu- tai lehtipuu) valitaan valikosta. Tämän jälkeen sovellus laskee pilvipalvelussa pinon tilavuuden korjaamalla automaattista kerrointaan tunnistamiensa läpimittojen ja lisätyn leveyden perusteella. Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää TRESTIMA Stackin mittatarkkuus sekä ajanmenekki verrattuna viralliseen pinomittausmenetelmään. Lisäksi haluttiin selvittää onko pinon koolla, kuitupuulajilla, varastopaikalla, vuodenajalla tai pinon pölkkyjen keskiläpimitalla vaikutusta TRESTIMA Stackin mittatarkkuuteen. Mielenkiintoisinta oli selvittää sovelluksen käyttöä suurissa puskuri- ja terminaalivarastoissa. Tutkimusaineisto käsitti 60 puutavarapinon mittaukset. Näistä 32 oli puskuri- ja terminaalivarastopinoja ja 28 tienvarsivarastopinoja. Havukuitupuupinoja mitattiin terminaalivarastolla 19 ja lehtikuitupuupinoja 9. Tienvarsipinoja mitattiin vastaavasti 21 ja 11. Mitattujen pinojen todellinen tilavuus selvitettiin Anjalan (kuuset), Kaukopään (koivut) ja Varkauden (männyt) tehtailla upotusmittauksella. TRESTIMA Stackin tarkkuus oli koko aineistossa 2,7 %. Tarkkuus oli parempi terminaalivarastolla (0,7 %) kuin tienvarsivarastolla (4,5 %). Pinomittausmenetelmän tarkkuus oli –4,8 % terminaalissa ja –4,9 % tienvarsivarastolla. TRESTIMA Stackilla päästiin maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (12/13) suurimman sallitun poikkeaman rajoihin. TRESTIMA Stackin ajanmenekki oli 10,5 s/m³, kun pinomittauksessa aika oli 13,7 s/m³. Ajankulun mittauksessa selvisi, että TRESTIMA tarkistuttaa jokaisen kuvan henkilöstöllään, josta syntyi mittauksesta riippumatonta viivettä. Kun tämä viive vähennettiin kokonaisajasta, ajankuluksi saatiin 6,5 s/m³. Pinomittauksen ajanmenekki oli sekunnin nopeampi tuloksen laskuun käytetyn ajan vähennyksen jälkeen. Sovelluksen suurin ongelma oli pinon lopullinen rajaus, joka jätti kehykseen joko tyhjää tilaa tai se rajasi pölkkyjä ulkopuolelle. Paljon likipituista puuta sisältävän pinon leveyden mittaus oli arvioinnin takia selvä virhelähde mittauksissa. Vaikka TRESTIMA Stack oli erittäin tarkka terminaalivarastoissa, sen käytännöllisyyttä varastoinventoinnissa nykyisen mittausmenetelmän sijaan täytyy pohtia. Suurissa varastoissa pinot varastoidaan tilanpuutteen takia peräkkäin, jolloin keskimmäisiä pinoja ei pääse kuvaamaan. Pinot ovat muotoiltu samanmuotoisiksi ja – pituisiksi, jolloin varaston mittaus nykyisellään tapahtuu yksinkertaisuudessaan kertomalla etupinon pituus, muutamien korkeuksien keskiarvo, leveys ja pinojen lukumäärä keskenään. TRESTIMA Stack ei poista tällaisten varastojen määrän arvioimista. TRESTIMA Stack on suositeltava mittausmenetelmä tienvarsivarastojen tilavuudenmittauksen tarkkuuden ja nopeuden takia.