Browsing by Author "Puttaa, Erik"

Tutkimus käsitteli lisäpeltoon sijoitetun pääoman tuottovaatimusta. Tavoitteena oli määrittää tuottovaatimus capital asset pricing mallilla. Tutkimuksen teoriaosassa tarkasteltiin pääomaa käsitteenä, tuottovaatimuksen muodostumista, keskimääräistä pääomakustannusta sekä optimaalista pääomarakennetta. Lisäksi käytiin läpi pääoman tuottovaatimuksen mittaamisessa käytettävistä teorioista CAP–mallia sekä arbitage pricing teoriaa. Maatalous on toimialana useimmiten matalatuottoista. Erityisesti viljanviljelyssä tuotantoon sitoutuva pääoma on suuri ja tuotto alhainen. Maatalousyrittäjien tulee siksi harkita vaihtoehtoisia sijoitusmahdollisuuksia paremman sijoitetun pääoman tuoton saavuttamiseksi. Rationaalisesti käyttäytyvä sijoittaja pyrkii tietyllä riskitasolla mahdollisimman korkeaan tuottoon tai tiettyyn tuottotasoon mahdollisemman alhaisella riskillä. CAP–mallin hyödyntämiseksi tulee investointikohteista muodostaa markkinaportfolio, jotta yksittäisen sijoituskohteen tuottovaatimus pystytään määrittelemään. Sijoituskohteen tuottovaatimus muodostuu riskittömästä korosta, sijoituskohteen systemaattisesta riskistä sekä riskipreemiosta. Systemaattinen riski (beeta) osoittaa sijoituskohteen tuoton vaihtelua verrattuna markkinaportfolion tuoton vaihteluun. Riskipreemio kuvaa markkinaportfolion tuottoa yli riskittömän koron. Tutkimuksessa riskitön korko määriteltiin valtion viiden vuoden obligaation tuottona ja se oli tutkimusajanjaksolla keskimäärin 1,5 prosenttia, systemaattinen riski 0,22 ja riskipreemio 5,3 prosenttia. Tuottovaatimukseksi saatiin 2,7 prosenttia. Todellinen tuotto oli 11,4 prosenttia. Suuri tuottoero selittyy pellon vähäisellä osuudella markkinaportfoliossa sekä investointikohteiden tuottolaskentatavalla. Pellon tuottoarvo perustui suurelta osin lisääntyneeseen pääoma-arvoon. Markkinaportfolio muodostettiin tutkimuksessa kiinteistöistä, obligaatioista, osakkeista, metsästä ja pellosta. Sijoituskohteen riski voidaan jakaa systemaattiseen sekä epäsystemaattiseen riskiin. Systemaattista riskiä ei voi vähentää hajauttamalla, mutta epäsystemaattista voi. Maataloudessa hajauttaminen ei aina toteudu. Systemaattisen riskin osuus oli 21 prosenttia lopun ollessa epäsystemaattista riskiä. Tutkimuksen selitysaste oli myös 21 prosenttia eli lisäpellon tuotosta 21 prosenttia voitiin selittää vain markkinaportfolion tuotolla.