Browsing by Author "Pykäläinen, Laura"

Suomen nykyinen suopinta-ala on 8,7 miljoonaa hehtaaria. Näistä ojitettuja soita on 4,7 miljoona hehtaaria ja ojittamattomia noin 4 miljoonaa hehtaaria. Ojituksen jälkeen metsäojitetut suot kehittyvät kohti turvekankaita, joka tarkoittaa tilaa, missä kasvillisuus muuttuu suokasvillisuudesta metsäisien lajien vallitsemaksi. Kuitenkaan kaikki metsäojitetut suot eivät ole muuttuneet turvekankaiksi. Metsäojituksen tarkoituksena on ollut parantaa alueiden puuntuotantokykyä. Voimakkainta muutos on ojituksen jälkeen rehevillä soilla, joissa puuston kasvu on nopeinta. Suomessa soiden ennallistamisella on yleisesti pyritty palauttamaan soiden rakenne ja toiminta luonnontilaiseksi, joka mahdollistaa suotuisan elinympäristön niiden eliöstölle. Perinteisesti soiden ennallistaminen tehdään palauttamalla niiden luonnontilainen vesitalous esimerkiksi tukkimalla ojia, patoamalla ja harventamalla suon puusto ennen ojitusta vallinneeseen tilaan. Suomalaisista yksityisistä metsänomistajista on tehty vuosikymmenten varrella paljon tutkimuksia, jotka ovat aikaisemmin paneutuneet enemmän metsänomistajien puunmyyntikäyttäytymiseen ja taloudellisiin aiheisiin. Viime vuosina painotus on vaihtunut metsänomistajien halukkuuteen tehdä päätöksiä metsänhoidollisista toimenpiteistä hiilensidonnan, luonnon monimuotoisuuden ja ilmastonmuutoksen kannalta. Tämän työn tavoitteena on tutkia, onko metsänomistajien sosioekonomisilla- ja demografisilla piirteillä, talouteen vaikuttavavilla tekijöillä ja arvoilla vaikutusta siihen kokevatko he ennallistamisen kannatettavaksi ja ovat he kiinnostuneita tekemään ennallistamistoimia omistamillaan rehevillä metsäojitetuilla soilla. Kiinnostusta ja kannatettavuuden kokemusta rehevien metsäojitettujen soiden ennallistamista kohtaan tutkittiin käyttäen tutkimusmenetelminä lineaarista ja logistista regressioanalyysia. Tutkimusaineisto muodostui kyselytutkimusaineistosta, johon vastasi yhteensä 1010 suomalaista metsänomistajaa 18 eri maakunnasta. Tulosten mukaan suomalaisilla yksityismetsänomistajilla suurin vaikutus ennallistamisen kiinnostukseen ja sen kokemukseen kannatettavaksi ei ole niinkään heidän sosioekonomiset- demografiset tekijät vaan heidän talouteensa vaikuttavat tekijät. Negatiivisia ennallistamisen kiinnostukseen ja kannatettavuuden kokemukseen vaikuttavina tekijöitä ovat puunmyynnistä saatavien tulojen menetyksen kokemus ja korvausmuotona nykyisten ja tulevaisuuden hakkuutulojen korvaus. Positiivisia tekijöitä puolestaan ovat yhteiskunnallisen tuen tai avustuksen saamisen tärkeys ja korvausmuotona se, ettei korvausta haluta. Tämän työn tuloksissa saadaan tietää metsänomistajien asenteita ennallistamista kohtaan. Niiden avulla voidaan pohtia esimerkiksi sitä, millaiset metsäpolitiikkatoimet voisivat vaikuttaa metsänomistajien halukkuuteen ennallistaa omistamiaan reheviä metsänojitettuja soita.