Browsing by Author "Rantakallio, Mikko"

Tutkielman tavoitteina oli selvittää maatalouden aurinkosähköjärjestelmän (Agrivoltaic System) mahdollisuuksia Suomen olosuhteissa ja niiden vaikutuksia kasvinviljelyyn. Tutkielman toisena tavoitteena oli arvioida sopivien viljelykasvien valintaa tutkimusta varten määrittämällä mahdollisimman pienen vuosittaisen satovaihtelun omaava viljelykasvi aurinkosähköjärjestelmän yhteyteen Suomessa. Aurinkosähköjärjestelmien vahvuuksia, haittoja, mahdollisuuksia sekä uhkia vertailtiin, jotta voidaan arvioida, mikä järjestelmistä olisi Suomen olosuhteisiin sopivin. Kasvinviljelyn mahdollisuuksia vertailtiin ja tutkittiin variaatiokertoimen avulla. Variaatiokerroin antaa hajontaa kuvaavan tunnusluvun, jonka avulla voi verrata eri kasvien satotasojen vaihtelua toisiinsa. Variaatiokertoimella pyrittiin vertailemaan eri kasvien sadon vaihtelevuutta vuosien ja alueiden välillä, jonka avulla pyrittiin selvittämään niiden herkkyyttä olosuhteiden vaihtelulle. Laskennan tulokset osoittivat suurta vaihtelua härkäpavulla ja syysvehnällä. Näitä kyseisiä kasveja ei siis olisi suositeltavaa viljellä tutkimuksen yhteydessä, sillä olosuhteiden vaikutukset viljelytuloksiin saattaisivat olla merkittävät. Vähiten olosuhteiden vaihtelu vaikutti kevätvehnään, rypsiin sekä säilörehuun. Säilörehun matalaa variaatiokerrointa saattaa selittää sen monivuotisuus sekä -satoisuus, joka saattaa kompensoida olosuhdevaihteluita. Tutkielmassa vertailtiin kattavasti interspace ja overhead järjestelmien soveltuvuutta Suomen olosuhteisiin. Järjestelmissä nousi ilmi hyvin erilaisia etuuksia ja haittoja järjestelmien välillä. Tutkielman johtopäätökseksi saatiin, että maatalouden aurinkosähköjärjestelmillä olisi hyvä potentiaali Suomessa. Järjestelmien välisessä vertailussa ei tullut mitään yksiselitteistä vastausta, mikä järjestelmistä olisi selkeästi soveltuvin Suomalaisiin olosuhteisiin. Tästä olisi hyvä toteuttaa tulevaisuudessa käytännön tutkimus, jonka avulla pystyttäisiin vertailemaan järjestelmien välisiä eroja. Tässä saattaisi paljastua uusia muuttujia, joita ei ulkomaisissa tutkimuksissa olla huomattu, sillä järjestelmät ovat toteutettu täysin erilaiseen ympäristöön.