Browsing by Author "Rasi, Kaisu"

Maissi on yksivuotinen heinäkasvi, jonka viljely Suomessa on lisääntynyt merkittävästi ja viljelyala on ollut viime vuosina yli tuhat hehtaaria. Suomessa viljeltävä maissi korjataan tuleentumattomana nautakarjan karkearehuksi. Maissisäilörehu sisältää paljon tärkkelystä ja on siksi erittäin energiapitoinen karkearehu. Maissin viljelyvarmuuden lisääntyessä se saattaisi olla hyvä karkearehuvaihtoehto nurmen rinnalle riskien hajauttamista ajatellen. Maissin etuna viljelykasvina on sen tehokas vedenkäyttökyky sekä yhdellä korjuukerralla saatava suuri sato. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää maissisäilörehun vaikutuksia lypsylehmien maidontuotantoon, dieetin sulavuuteen ja typen hyväksikäyttöön, kun nurmisäilörehua korvataan osittain maissisäilörehulla. Tutkimus toteutettiin kolmena 3 x 3 latinalaisena neliönä, joissa oli mukana 9 ayrshire-rotuista lehmää. Lehmät olivat parsissa ja ne lypsettiin kaksi kertaa päivässä. Kokeen lehmät olivat poikineet 2 – 4 kertaa ja kokeen alkaessa niiden poikimisesta oli keskimäärin 69 ± 17,4 (SD) päivää. Tutkimuksessa oli kolme erilaista koeruokintaa, joiden karkearehuvaihtoehdot olivat puhdas nurmisäilörehu (kuiva-aine 316 g/kg, D-arvo 652 g/kg ka) sekä seokset, joissa 25 % tai 50 % nurmisäilörehun kuiva-aineesta korvattiin maissisäilörehulla (kuiva-aine 359 g/kg, D-arvo 679 g/kg ka). Karkearehuseoksia täydennettiin väkirehun tilaseoksella (ohra, kaura, härkäpapu, herne, melassileike, kivennäinen, propyleeniglykoli). Seosrehujen karkearehu-väkirehu -suhde oli 65:35 kuiva-aineessa. Lehmille oli tarjolla vapaasti seosrehua ja vettä. Lisäksi lehmät saivat täysrehua 7 kg/pv. Nurmisäilörehun korvaaminen maissisäilörehulla nosti lineaarisesti lehmien kuiva-ainesyöntiä (24,3 vs. 25,3 vs. 26,0 kg ka/pv) ja maitotuotosta (32,8 vs. 33,3 vs. 34,0 kg/pv). Maidon rasvapitoisuus nousi 5,6 %, kun nurmisäilörehun kuiva-aineesta korvattiin 50 % maissisäilörehulla. Valkuaispitoisuuteen maissisäilörehulla ei ollut vaikutusta. Paras energiakorjattu maitotuotos (33,2 kg vs. 33,6 kg vs. 35,3 kg) saavutettiin, kun karkearehun kuiva-aineesta 50 % oli maissisäilörehua. Maissisäilörehun osuuden lisääntyessä ruokinnassa ravintoaineiden sulavuus heikkeni ja typen hyväksikäyttö (N tuotos/ N saanti) parani (0,286 vs. 0,291 vs. 0,306). Tutkimuksen perusteella nurmisäilörehun osittainen korvaaminen maissisäilörehulla nostaa lehmien maitotuotosta ja maidon rasvapitoisuutta. Myös typen hyväksikäyttö paranee maissisäilörehun osuuden noustessa. Tämän tutkimuksen perusteella jopa puolet nurmisäilörehusta kannattaa korvata maissisäilörehulla.