Browsing by Author "Salo, Katri"

Tausta: Matalan- ja keskitulotason maissa ruokavaliot voivat usein olla yksipuolisia ja aliravitsemus on myös yleistä alueella. Aiempien tutkimusten mukaan villiruokien kulutus saattaa olla yhteydessä ihmisten ruokavalioihin ja niiden monipuolisuuteen etenkin maaseudulla. Useat tekijät voivat kuitenkin vaikuttaa ruuan kulutukseen tietystä lähteestä kuten sosiodemografiset tekijät. Tästä huolimatta maan käytön muutokset ja metsien häviäminen saattavat heikentää villiruokien saatavuutta ja siksi on tärkeää tutkia niiden roolia ruokavalioissa ja ruokavalioiden monipuolisuudessa. Erityisesti luonnoltaan monimuotoisessa Laosissa, jossa talouskasvu on ollut nopeaa ja kaupallinen maatalous on lisääntynyt, mutta aliravitsemus on edelleen kansanterveysongelma. Tavoitteet: Tutkimuksen päätavoitteena oli tutkia laosilaisten aikuisten luonnosta kerättyjen villiruokien kulutuksen ja ruokavalion monipuolisuuden välisiä yhteyksiä Nambakin alueella Pohjois-Laosissa. Toisena tavoitteena oli selvittää, miten erilaiset ruuan lähteet (oma tuotanto, ostettu tai luonnosta kerätty) eroavat kotitalouksien sosiodemografisten taustojen mukaan. Menetelmät: Aineisto oli kerätty vuonna 2019 kotitalouskyselyillä, jotka sisälsivät myös seitsemän päivän frekvenssityyppisen ruuankäyttökyselyn 90 kotitaloudelle kolmessa kylässä Laosin maaseudulla. Kotitalouden materiaaliseen varallisuuteen perustuva varallisuusindeksi luotiin pääkomponenttianalyysillä ja kotitalouden korkein koulutus valittiin edustamaan kotitalouden koulutusasemaa. Luonnosta kerättyjen villiruokien monipuolisuutta ja kotitalouksien (n=89) ja naisten ruokavalion monipuolisuuden pistemääriä (n=46) analysoitiin yleistetyillä lineaarisilla malleilla (kaksiarvoinen logistinen malli), jotka oli vakioitu kolmella varallisuusryhmällä ja kotitalouden koulutusasemalla. Lisäksi kotitalouden varallisuuden, koulutusaseman ja ruokien monipuolisuutta eri lähteistä (vastaajan oma tuotanto, ostettu tai luonnosta kerätty) välisiä yhteyksiä analysoitiin yleistetyillä lineaarisilla malleilla (lineaarinen malli). Tulokset: Luonnosta kerättyjen villiruokien kulutus oli yleistä ja 90 % vastaajista kulutti niitä ainakin kerran edellisten seitsemän päivän aikana. Luonnosta kerättyjen villiruokien suurempi monipuolisuus oli yhteydessä pienempään kotitalouden (OR=0.64, 95 % CI 0.47-0.89) ja naisten (OR=0.49, 95 % CI 0.28-0.84) ruokavalion monipuolisuuden pistemäärän todennäköisyyteen. Kotitalouden matalampi koulutusasema oli yhteydessä suurempaan luonnosta kerättyjen villiruokien monipuolisuuteen verrattaessa korkeimpaan kotitalouden koulutusasemaan. Varallisuusryhmät eivät olleet yhteydessä erilaisiin kulutettujen ruokien lähteisiin. Päätelmät: Tulokset osoittavat, että villiruokien kulutuksen ja kotitalouksien ja naisten ruokavalioiden monipuolisuuden yhteys on monimutkainen ja siihen mahdollisesti vaikuttavat useat erilaiset tekijät. Aiheesta tarvitaan lisää tutkimustietoa validoiduilla ruuankäytön mittaamisen menetelmillä Laosista.