Browsing by Author "Salonen, Meri"

Maailmalla ja myös Suomessa aikaisemmin yleisesti käytetty puunkyllästysaine, CCA (kuparikromiarsenaatti), sisältää kuparia (Cu) ja kromia (Cr), jotka ovat raskasmetalleja sekä arseenia (As), joka on myrkyllinen metalloidi. Raskasmetallit eivät ympäristöön joutu-essaan hajoa, vaan kertyvät maaperään, vesistöihin sekä kasveihin ja eliöihin päätyen lopulta ruokaketjuun. Cu, Cr ja As ovat ihmisille ja eliöille erittäin myrkyllisiä ja aiheuttavat myös kasveissa myrkytysoireita. Tämän vuoksi CCA-kyllästeen käyttö uuden puun kyllästämiseen kiellettiin Suomessa 2007. Maan puhdistaminen kyllästeen saastuttamilla alueilla on hankalaa kuparin, kromin ja arseenin yhtäaikaisen esiintymisen takia. Fytoremedaatio on ekologinen ja taloudellisesti kestävä keino, jossa käytetään hyväksi kasvien kykyä puhdistaa maata ja tehdä haitta-aineita vaarattomaksi. Fytoekstraktio on eräs fytoremedaatiotekniikka, jossa haitta-aineet kulkeutuvat maaperästä juurien kautta versoon ja poistuvat korjattavan kasvuston mukana. Hyvä fytoremedaatiokasvi kykenee tuottamaan runsaasti biomassaa saastuneillakin mailla ja kerää runsaasti haitta-aineita maanpäällisiin kasvinosiin. Valkolupiinin ja kuituhampun soveltuvuutta CCA- kyllästeen sisältämien kemikaalien saastuttamien maiden puhdistamiseen sekä kykyä kasvaa saastuneilla mailla tutkittiin as-tiakokein. Astiakokeet järjestettiin kasvihuoneessa täydellisesti satunnaistettuna kokeena, jossa koejäseninä olivat eri suhteissa sekoitetut kupari-, kromi- ja arseeni-pitoisuudet. Koe-jäseniä oli neljä (kontrolli, seos 1: 50-50-15, seos 2: 100-100-5 ja seos 3: 300-150-50 mg/kg maata) ja kerranteita kuusi. Kokeessa mitattiin kasvien biomassa ja lehtiala, määritettiin kasvinosien Cu, Cr ja As pitoisuus ja näiden perusteella laskettiin kasvien fytoremedaatiopotentiaali. Tulosten perusteella valkolupiini ja kuituhamppu sietävät hyvin kaikkia lisättyjä haitta-aineita aineita ja ne soveltuvat kuparin ja kromin fytoremedaatioon alueilla, joilla CCA:lla saastuneen maan konsentraatio on alle 200 mg/kg maata. Arseenia ei kertynyt kumpaankaan kasviin merkittävästi ja ne sopivatkin paremmin arseenin fytostabilointiin. Kuituhamppu ja valkolupiini ovat kuitenkin nopeakasvuisia ja tuottavat suuren biomassan, joten jalostuksen ja geeniteknologian avulla niiden fytoremedaatiopotentiaalia voidaan mahdollisesti kasvattaa. Tämän toteutumiseksi tarvitaan kuitenkin paljon lisätutkimuksia ja kehitystyötä.