Browsing by Author "Salovaara, Sini"

Johdanto: Ruoan laadullisilla valinnoilla ja ateriarytmillä on mahdollista edistää tai heikentää lasten ja nuorten oppimista. Esimerkiksi verensokerinvaihtelun on todettu vaikuttavan kognitioon ja käyttäytymiseen (Benton 2002, Bellisle 2004). Säännöllisen ateriarytmin on katsottu edistävän koulumenestystä (Hye-Young ym. 2003). Yhä useammalta suomalaisnuorilta aamupala jää väliin (Räsänen 2004). Vain 13 % syö kouluaterian kokonaisuudessaan: pääruokaa, salaattia, leipää ja maitoa (Urho ja Hasunen 2004). Virvoitusjuoma- ja makeisautomaatteja on nykyisin monissa yläkouluissa, varsinaista välipalatarjoilua vain harvoissa. Tavoite: Tässä pro gradu -työssä tutkittiin yläkoululaisten ruokailua ja ateriarytmiä kouluviikon aikana sekä näiden mahdollista yhteyttä koulumenestykseen. Selvityksen tavoite oli tuottaa taustatietoa ja hypoteeseja jatkotutkimusta varten. Aineisto ja menetelmä: Tämä työ oli kvantitatiivinen poikkileikkaustutkimus, joka suoritettiin internet-pohjaisella kyselylomakkeella helmikuussa 2006. Selvitykseen osallistui 881 yläkoululaista yhdeksästä koulusta seitsemältä paikkakunnalta ympäri Suomea. Tulokset: Reilu kolmas nuorista ilmoitti jättävänsä yleensä yhden tai kaksi päivän ateriaa väliin. Aamupala jää väliin joka kuudennelta. Joka kolmas syö koululounaan enintään kolme kertaa viikossa. Nuorten koululounas on yksipuolistunut: pääruoan, leivän ja maidon nauttiminen lounaalla on vähentynyt verrattuna aikaisempiin tutkimuksiin (Urho ja Hasunen 1999, 2004). Suurin osa nuorten välipaloista oli terveellistä perusruokaa, lähinnä leipää, maitoa, mehua ja leivänpäällisiä. Poikkeuksen tekivät koulupäivän aikana nautitut välipalat. Nuorten yleisimmät koulupäivän aikaiset välipalat olivat makeiset ja virvoitusjuomat. Välipalat hankittiin useimmiten koulun automaateista tai koulun ulkopuolella sijaitsevasta kaupasta, kioskista tai huoltoasemalta. Kouluissa, jossa oli välipalatarjontaa, nuoret ostivat harvemmin makeisia ja virvoitusjuomia. Nuoret itse pitivät välipalatarjoilua ja vesipisteitä automaatteja ja kioskia tarpeellisempana kouluympäristössä. Lähes kaikki nuoret (89 %) ilmoittivat kärsineensä oireista kuten vatsakivuista, päänsärystä, huonosta olosta, ärtyisyydestä ja jännityksestä viimeisen viikon aikana. Yleisimpiä oireita olivat väsymys ja ärtyneisyys. Joka viides ilmoitti olevansa yleensä suurimman osan koulupäivää väsynyt, suurin osa ainakin jossain vaiheessa päivää. Ateriarytmin säännöllisyys ja kouluruokailu sekä elintavat kuten nukkuminen ja koettu terveyden tila olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä kuvattuihin oireisiin sekä koulumenestykseen. Tytöillä myös liikunnan harrastaminen ja aamupalan syöminen olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä koulumenestykseen. Johtopäätökset: Nuoret tekevät yhä useammin itsenäisesti valintoja ruoan ja ateriarytminsä suhteen. Kun nuoret ruokailevat yksin, mallioppimisen edut ja ravitsemussuositukset saattavat jäädä saavuttamatta. Koululounaan sisällön yksipuolistuminen, koulupäivän aikaisen välipalan laatu ja ateriatyyppien päällekkäisyys saattavat olla seurausta tästä. Säännöllinen ateriarytmi ja kouluruokailu olivat merkitsevästi yhteydessä sekä koulumenestykseen että stressinkaltaisten oireiden määrään.