Browsing by Author "Väätäinen, Jussi"

Puna-apila on typpeä sitova nurmipalkokasvi, jolla on edullisia vaikutuksia lypsylehmien ruokinnassa. Sen on todettu lisäävän maitotuotosta ja syöntiä useissa ruokintakokeissa. Toinen kotimainen lypsylehmien ruokintaan soveltuva palkokasvi on härkäpapu, jonka käyttöä kuitenkin rajoittaa pieni viljelyala, valkuaisen suuri pötsihajoavuus ja alhainen metioniinipitoisuus. Kotimaisten palkokasvien käyttö lypsylehmien ruokinnassa voisi vähentää arvokkaiden ostopanosten käyttöä. Tämän ruokintakokeen tarkoituksena oli tutkia lypsylehmien maitotuotosta ja typen hyväksikäyttöä puna-apilapohjaisessa ruokinnassa sellaisenaan tai valkuaisrehulla ja pötsisuojatulla metioniinillä täydennettynä. Ruokintakoe tehtiin 5.2.-28.5.2022 Helsingin yliopiston tutkimus- ja koetilan navetassa kaksi kertaa toistettuna 4x4 latinalaisena neliönä, jossa oli 8 ay-lehmää ja neljä eri ruokintaa. Koeruokinnat olivat valkuaisrehuton ilman metioniinilisää (PROT-), valkuaisrehuton ja metioniinilisä (PROT-MET), valkuaisrehullinen ilman metioniinilisää (PROT+) ja valkuaisrehullinen metioniinilisän kanssa (PROT+MET). Kokeessa oli seosrehuruokinta, jonka karkearehusta 2/3 oli puna-apilasäilörehua ja loput timotei-nurminatasäilörehua. Väkirehun osuus oli noin 40 %. Väkirehuna käytettiin ohraa ja kauraa. Valkuaisrehullisissa ruokinnoissa käytetty härkäpapujauho korvasi viljaa seosrehun väkirehuosuuden pysyessä samana. PROT- ruokinnan raakavalkuaispitoisuus oli 162 g/kg ka ja PROT+ ruokinnan 188 g/kg ka. Kaikille lehmille annettiin lisäksi melassileikettä 1 kg/vrk, johon metioniinilisää saaville lehmille sekoitettiin pötsisuojattua metioniinia 24 g/vrk. Tulokset analysoitiin SAS Mixed-mallilla. Kuiva-aineen syönti oli 23,8 kg/vrk ja ruokinnalla ei ollut vaikutusta siihen. Valkuaisrehu lisäsi tuhkan, raakavalkuaisen ja kaikkien muiden aminohappojen paitsi metioniinin saantia. Tärkkelyksen ja rasvan saannit olivat suuremmat PROT- ruokinnoilla. Näennäisessä kokonaissulavuudessa ei ollut eroa ruokintojen välillä. Metioniinilisällä ei ollut vaikutusta ravintoaineiden saantiin tai sulavuuteen lukuun ottamatta metioniininsaantia. Maitotuotos oli 32,6 kg/vrk (EKM 35,5 kg/vrk) ja koeruokinnat eivät vaikuttaneet siihen. Metioniinilisä lisäsi maidon valkuais- ja kuiva-ainepitoisuutta. Valkuaislisä lisäsi maidon ureapitoisuutta huomattavasti (25,1 vs. 37,1 mg/dl), mikä johtui lisääntyneestä pötsissä hajoavasta valkuaisesta. Typen hyväksikäyttö oli suurempi PROT- ruokinnalla (30,2 vs. 26,4 %). Härkäpapu tai metioniinilisä eivät lisänneet maitotuotosta. Korkeampi rehuannoksen raakavalkuaispitoisuus heikensi typen hyväksikäyttöä, koska lisätyppi erittyi virtsaan ja sontaan maidon valkuaisen sijaan. Metioniinilisä ei parantanut typen hyväksikäyttöä. Tämän tutkimuksen perusteella puna-apila soveltuu lypsylehmien karkearehuksi nurmiheinien kanssa ilman härkäpapuvalkuaislisää.