Browsing by Author "Välimaa, Esa-Matti"

Nykyaikaisten kylvökoneiden historia alkaa 1700-luvulta, jolloin kylvökone toimi yhden miehen ja yhden rivin tekniikalla. Nopeasti rivien määrä kasvoi ja kylvökonetta vedettiin ensin hevosella, sitten traktorilla. Pneumaattisen kylvökoneen historia alkaa 1950-luvulta, jolloin kehitetiin ensimmäinen prototyyppi. Sen toiminta perustuu puhaltimen luomaan ilmavirtaukseen, joka siirtää siemenet puhalluslinjaa pitkin jakajalle ja vantaiden kautta maahan. Kehityksen tavoitteena oli lisätä kylvökoneen työleveyttä, mutta kuitenkin pitää kuljetusleveys kapeana maantiesiirtoihin. Tänä päivänä pneumaattiset kylvölannoittimet ovatkin yleisimpiä, kun työleveys ylittää kolme metriä. Tämän tutkielman tavoitteena oli tutkia suomalaisvalmisteisen pneumaattisen kylvölannoittimen siemenen jakautumisen tasaisuutta sekä leveys-, että pitkittäissuuntaisesti eri kylvötilanteissa. Kaikki tutkimukset tehtiin kolmessa erilaisessa tilanteessa, jotka olivat normaali kylvö, ruiskutusajourat ja puolen työleveyden kylvö. Normaalissa kylvötilanteessa kaikki vantaat olivat auki, ruiskutusajourissa suljettiin kaksi vannasta kylvölannoittimen molemmin puolin ja puolen työleveyden kylvössä kylvölannoittimesta suljettiin työleveyden koko toinen puoli. Kaikki tutkimukset tehtiin kolmella toisistaan mahdollisimman paljon poikkeavalla siemenellä, joiden kylvöala on Suomessa mahdollisimman suuri. Siemeniksi valikoituivat kaura, härkäpapu ja rypsi. Leveyssuuntaisen jakautumisen tasaisuutta tutkittiin sisätiloissa, syöttämällä tiettyä pinta-alaa vastaava siemenmäärä vantaille. Jokaiselle vantaalle kulkeutunut siemenmäärä punnittiin tarkkuusvaa’alla. Nämä testit toistettiin jokaisessa tilanteessa ja jokaisella siemenellä neljä kertaa riittävän tutkimuslaajuuden saavuttamiseksi. Pituussuuntaisen jakautumisen tasaisuutta tutkittiin kenttätesteillä. Kenttätestit suoritettiin myös jokaisessa kylvötilanteessa ja jokaisella siemenellä. Kauran kenttätesteissä oraat laskettiin viiden senttimetrin osissa 15 metrin matkalta noin neljä viikkoa kylvön jälkeen. Muilla siemenillä taimet laskettiin 15 senttimetrin osissa 30 metrin matkalta noin viisi viikkoa kylvön jälkeen. Tutkimus oli osa kylvölannoittimen tuotekehitysprojektia, jolloin tarkemmat tulokset ovat salassa pidettävää tietoa. Tässä tutkimuksessa arvioitiin käytettyjä mittausmenetelmiä ja niiden kehittämiskeinoja. Leveyssuuntaisen jakautumisen mittausmenetelmä todettiin hyväksi, mutta pituussuuntaisen jakautumisen tutkimusmenetelmästä ei koettu olevan merkittävää hyötyä. Saadut tulokset olivat hyvin lähellä toisiaan kaikissa tilanteissa ja kaikilla siemenillä. Tutkimuksessa huomattiin, että käytetyn kylvölannoittimen mahdollisilla eroilla leveyssuuntaisessa jakautumisessa, ei ollut mitään vaikutusta pituussuuntaisen jakautumisen tasaisuuteen.