Browsing by Author "Välinen, Niina"

Biohiilet ovat biomassoista (esim. oksista) pyrolyysissä valmistettuja hiilipitoisia kiinteitä aineita, joita käytetään maanparannukseen sekä hiilinieluna ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Biohiilet ovat rakenteiltaan erityisen huokoisia ja pystyvät pidättämään itsessään ravinteita ja vettä. Pidätyskykynsä ansiosta biohiilet voivat lisätä maaperän kosteuspitoisuutta, mikä vaikuttaa maaperän mikrobiaaliseen toimintaan suotuisasti. Hajotusta vastaan pysyvän rakenteensa ansiosta biohiilet voivat säilyä maaperässä satoja tai jopa tuhansia vuosia. Biohiilien vaikutusta herneen (Pisum sativum L.) tai muiden typensitojakasvien sadonmuodostukseen ja satokomponentteihin pohjoisissa olosuhteissa on tutkittu hyvin niukasti. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten kahdeksan vuotta sitten (vuonna 2010) levitetty havupuubiohiili vaikuttaa ravinteikkaan peltolohkon maaperän kosteus- ja ravinnepitoisuuksiin sekä herneen sadonmuodostukseen. Kasvukausi tutkimusvuonna oli pääosin keskimääräistä viileämpi ja sateisempi. Biohiilipeltokokeen pääruututekijöinä oli biohiili 0, 5 ja 10 t/ha, ja osaruututekijöinä oli lannoitus 30 %, 65 % ja 100 % (NPKS, Mg, B, Cu, Mn, Se -lannoite, %-osuus suosituksesta). Kahdeksantena vuotena biohiilellä ei enää havaittu tilastollisesti merkitseviä vaikutuksia maaperän kosteus- eikä hiilipitoisuuteen. Tämä johtui oletettavasti siitä, että biohiiltä oli kulkeutunut syvemmälle maaperään veden mukana tai muokkauksen seurauksena. Biohiilikäsittelyllä ei ollut vaikutusta myöskään maaperän hiili-typpisuhteeseen (C:N) eikä kokonaistyppipitoisuuteen (N). Maaperän kalium-pitoisuus (K) väheni ja boori-pitoisuus (B) kasvoi biohiilikäsittelyllä. Herneen satokomponentteihin biohiilikäsittelyllä ei ollut tilastollisesti merkitseviä vaikutuksia. Lannoitekäsittely lisäsi maaperän fosfori- (P), kalium-, ja rikki-pitoisuutta (S) sekä vähensi palkojen määrää per herneenverso. Biohiili- ja lannoitekäsittelyn yhdysvaikutus (10 t/ha biohiiltä ja 100 % lannoitus) lisäsi maaperän kosteuspitoisuutta (%) verrattuna lannoitekäsittelyyn (100 %) elo- ja syyskuussa 2017. Yhdysvaikutus nosti myös maaperän pH:ta, kasvatti palkojen määrää per verso ja vaikutti positiivisesti maanpäällisen kasvuston biomassaan sekä satoon (t/ha). Jotkin maaperäominaisuudet ja jotkin herneen satokomponentit paranivat biohiili- ja lannoitekäsittelyn yhdysvaikutuksesta, joten biohiiltä voidaan käyttää maanparannusaineena lannoituksen lisänä.