Browsing by Author "Vahtila, Mika"

Harvennushakkuun tuottavuus ja laatu riippuvat hakkuukoneenkuljettajasta. Tulevaisuudessa kuljettajaa opas-tavien järjestelmien uskotaan olevan potentiaalinen ratkaisu parantaa kuljettajan suorituskykyä ja vähentää työn henkistä kuormittavuutta. Mobiililaserkeilaukseen, konenäköön tai näiden yhdistelmään perustuvat sensoriteknologiat mahdollistavat älykkään kuljettajaopastuksen kehittämisen. Uusi sensoriteknologia soveltuu puutason kartoitukseen, jota voitaisiin hyödyntää kuljettajan apuna harvennuksessa poistettavien puiden valinnassa. Tämän työn tavoite oli tutkia poistettavien puiden etukäteisvalinnan eli ennakkoleimauksen hyötypotentiaalia harvennushakkuussa. Ennakkoleimauksen avulla voidaan hakkuutyösuoritetta vertailla tilanteissa, joissa poistettavien puiden valinta perustuu joko hakkuukoneenkuljettajan tekemään päätökseen hakkuutyön aikana tai toimihenkilön laatimaan ennakkosuunnitelmaan. Työn menetelmä oli vertaileva aikatutkimus. Ennakkoleimatuilla koealoilla metsikön poistettavat puut oli merkitty maalilla. Vertailukoealoilla hakkuutyö tehtiin normaaliin tapaan. Testihakkuiden jälkeen tehtiin korjuujäljen laatumittaus ja kuljettajien haastattelu. Tutkimusaineisto kerättiin Pohjois-Karjalassa elo-syyskuussa 2018. Tutkimusleimikot koostuivat sekä ensiharvennuksista että toisista harvennuksista. Tutkimukseen osallistui yhteensä neljä kokenutta kuljettajaa. Tutkimusaineisto käsitti 4825 hakattua runkoa. Ennakkoleimauksen vaikutus hakkuutyön ajanmenekkiin riippui kuljettajasta. Keskimäärin ennakkoleimaus tehosti hakkuutyötä 2,2 % pienentämällä hakkuulaitteen viennin ajanmenekkiä ja runkokohtaista siirtymisajanmenekkiä. Ennakkoleimatussa harvennuksessa kasvatettavan puuston runkoluku hakkuun jälkeen oli lähempänä metsänhoidon suositusten mukaista tavoitetasoa. Ennakkoleimaus ei merkittävästi vaikuttanut kasvatettavan puuston laatuun. Tutkimuskuljettajat eivät kokeneet merkittävää tarvetta puuvalinnan opastukseen, mutta he hyötyisivät puun laadun ennakkotiedosta ja harvennusvoimakkuuden seurantaan tarkoitetusta sovelluksesta. Ennakkoleimauksen mahdollistama hakkuutyön ajanmenekkisäästö ei todennäköisesti kata puuvalintaa opastavan järjestelmän käyttökustannuksia. Tästä syystä kustannuslaskelmissa on huomioitava ennakkoleimauksen vaikutukset työn laatuun ja kuljettajan työssä jaksamiseen. Tulevaisuudessa uusien sensorijärjestelmien käyttökustannuksia laskee mahdollisuudet hyödyntää sensoriteknologiaa monipuolisesti esimerkiksi metsävarojen inventoinnin ja katkonnanohjauksen sovelluksissa. Lisätutkimusta ennakkoleimauksen hyötypotentiaalista tarvitaan erityisesti kokemattomien kuljettajien osalta.