Browsing by Author "Valtonen, Elisa"

Tutkielman aineisto on saatu Luonnonvarakeskuksen hankkeen yhdestä osakokeesta. Tavoitteena oli tutkia Suomessa tyypillisten hevosten ruokintojen fosforin (P) hyväksikäytön tehokkuutta ja P:n erittymistä sontaan. Koe tehtiin MTT:n Ypäjän toimipisteessä syksyllä 2013. Tutkimusmenetelmänä oli sonnan ja virtsan kokonaiskeruu ja koemallina 6x4 epätäydellinen latinalainen neliö. Koeasetelmassa oli 6 hevosta, 6 käsittelyä ja 4 kolmen vk:n jaksoa. Jokainen jakso alkoi 5 vrk:n siirtojaksolla, jota seurasi 12 vrk:n totutusjakso sekä 4 vrk:n keruujakso. Säilöheinän kuiva-aineen (KA) ja orgaanisen aineen (OA) sulavuus oli huonompi, mutta raakavalkuaisen (RV) sulavuus parempi kuin muiden dieettien. Väkirehut paransivat KA:n, OA:n ja RV:n sulavuutta verrattuna pelkkään kuivaheinädieettiin. Säilöheinädieetin magnesiumin (Mg) eritys oli pienempi kuin muiden dieettien. Täysrehua syöneiden Mg:n ja kalsiumin (Ca) eritys oli suurempi kuin kauraa syöneiden. Mg:n eritys kasvoi väkirehumäärän kasvaessa. Väkirehun lisääminen dieettiin lisäsi P:n eritystä pelkkään kuivaheinädieettiin verrattuna. Kauradieetin P:n eritys oli suurempi kuin täysrehudieetin. P:n eritys kasvoi väkirehumäärän kasvaessa. Säilöheinädieetin Mg:n sulavuus oli huonoin ja täysrehudieetin paras. Vain täysrehudieetin Mg:n sulavuus oli positiivinen. Väkirehut paransivat P:n sulavuutta kuivaheinädieettiin verrattuna. Kauradieetin P:n sulavuus oli parempi kuin täysrehudieetin. Rehuvalinnoilla on vaikutusta kivennäisten erittymiseen sontaan sekä sulavuuteen. P:n sulavuus parani väkirehuja lisäämällä, mutta samalla myös eritys kasvoi. P:n sulavuus jäi huonoksi, mutta aikuinen hevonen pystyy säätelemään P:n sulavuutta vastaamaan tarvettaan. Aikuinen kevyessä käytössä oleva hevonen ei välttämättä tarvitse erillistä P-lisää. Sonnan P-pitoisuutta voidaan rajoittaa välttämällä P:n ylisyöttöä.