Browsing by Author "Veskimäe, Hele-Mai"

Jogurtin valmistuksessa ultrasuodatus (UF) on mahdollinen vaihtoehto maitojauhe- tai maitoproteiinilisäykselle. Tutkielman kirjallisuusosiossa perehdyttiin maidon ultrasuodatusprosessiin ja jogurtin proteiinipitoisuuden nostamisen eri vaihtoehtoihin. Kokeellisessa tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, voidaanko jogurtin proteiinipitoisuutta säädellä hallitusti hyödyntämällä valmistuksessa ultrasuodatettua maitoa. Kiinnostuksen kohteena oli se, että aiheuttaako maitoproteiinijauheen korvaaminen ultrasuodatetulla maidolla muutoksia jogurtin laadussa. Kokeellisen tutkimuksen aikana valmistettiin rasvattoman maidon ultrasuodatuksella saaduista retentaatista ja permeaatista rasvatonta ja 2 % rasvaa sisältäviä sekoitejogurtteja. Jogurtit valmistettiin eri proteiinipitoisuuksilla niin, että ne vastasivat konsentraatiokertoimia 0,9, 1,1, 1,2, 1,4 ja 1,6. Näiden lisäksi valmistettiin vertailutuote, jossa tarvittava maitoproteiinipitoisuus saavutettiin lisäämällä rasvatonta maitoproteiinijauheetta. Jogurttimaidot fermentoitiin kolmen kaupallisen hapatteen, A1, A2 ja A3, avulla. Näytteet valmistettiin kahtena tutkimussarjana. Ensimmäisessä sarjassa jogurtit valmistettiin kolmella eri proteiinipitoisuudella (konsentraatiokertoimilla 1,1, 1,2, 1,4) ja toisessa sarjaan lisättiin 0,9 sekä 1,6 konsentraatiokertoimet. Valmistetuista jogurteista mitattiin synereesi, pH-arvo ja konsistenssi vuorokauden, 1 viikon ja 2 viikon kylmäsäilytyksen (6 °C) aikana. Näytteitä seurattiin myös aistinvaraisesti ja toiseen tutkimusvaiheeseen sisältyi tuotteiden fermentointiaikainen pH-arvon seuranta. Maitoproteiinijauhelisäyksellä valmistettu ja samalla proteiinipitoisuudella ultrasuodatuksen jakeista valmistettu jogurtti eivät eronneet merkittävästi aistinvaraisessa arvostelussa. Jogurttimassojen laktoosipitoisuudessa ennen fermentointia esiintyi eroja niin, että maitojauhelisäyksellä valmistetussa jogurttimaidossa oli enemmän laktoosia kuin jakeista valmistetuissa jogurttimassoissa. Niin rasvattomien kuin 2 % rasvaa sisältävien jogurttinäytteiden kohdalla nopeiten fermentoitui kaikilla kolmella hapatteella maitojauhelisäyksellä valmistettu massa. Korkeammalla proteiinipitoisuudella olevat massat (konsentraatiokertoimilla 1,4 ja 1,6) saavuttivat tavoite pH-arvon 5 ja 5,5 tunnissa. Kylmävarastoinnin aikaisen heran erottumisen mittauksista havaittiin, että niin rasvattoman kuin 2 % rasvaa sisältävän jogurttimassan 4 (konsentraatiokerroin 1,4) heran erottuminen oli pienintä verrattuna muihin massoihin kaikilla kolmella hapatteella valmistetuissa jogurteissa. Sama massa erottui myös jogurttien konsistenssimittauksissa.