Browsing by Author "Vippola, Jarkko"

Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia 15–24 -vuotiaiden naisten asenteita lihaa kohtaan. Tutkimus keskittyi selvittämään kuinka tärkeitä lihaan liitettävät asennekomponentit olivat tutkimussegmentille sekä millainen asenne segmentillä on naudan-, siipikarjan- ja sianlihaa kohtaan. Komponenttien merkityksellisyyttä pyrittiin lisäksi selittämään yksilön henkilökohtaisten taustasta riippuvien tekijöiden kautta. Tutkimus tehtiin Suomen Gallup Elintarviketiedon tekemän Lihan kulutusta ohjaavat tekijät 2010 -imago tutkimuksen jatkotutkimukseksi Lihatiedotus RY:lle. Tutkimuksen teoriaosio tarkastelee asenteiden taustalla vaikuttavien komponenttien merkitystä asenteeseen. Tavoitteena oli löytää tutkimussegmentin kannalta tärkeimmät mitattavat tekijät varsinaisen tutkimuksen suorittamiseksi. Teoriaosion kirjallisuudessa pyrittiin tutustumaan nimenomaisesti elintarvikkeisiin liittyvään asennetutkimukseen. Tutkimuksen empiria osion aineisto kerättiin kaksi vaiheisesti. Ensin tehtiin kvalitatiivisella tutkimusotteella toteutettu esitutkimus. Esitutkimuksen tavoitteena oli saada lisätietoa tutkittavan segmentin asenteista teoreettisessä tarkastelun pohjalta löytyneiden komponenttien tueksi. Esitutkimuksessa haastateltiin 10 tutkittavaan segmenttiin kuuluvaa naista. Esitutkimuksen ja teoreettisen tarkastelun pohjalta luotiin kvantitatiivisen tutkimuksen tutkimuslomake. Kvantitatiivinen tutkimus toteutettiin Internetissä marraskuussa 2011, siihen vastasi 495 tavoiteltuun ikäryhmään kuulunutta naista. Asennetta mittaavat kysymykset aseteltiin kysymyslomakkeelle Likertin -asteikollisiksi kysymyksiksi, joka mahdollisti ristiintaulukoinnin pohjalta tehtävän analyysin. Analyysi perustui vastauskeskiarvojen tarkasteluun ja vertailuun eri taustaryhmien välillä. Tutkimus osoitti, että lihaa syöville vastaajille tärkeimpiä komponentteja ovat tuoteeseen liittyvät komponentit, kuten maku ja mureus sekä lihan oleminen hyvä proteiinin lähde ja kuuluminen osaksi monipuolista ruokavaliota, jotka ovat ravitsemuksellisia tekijöitä. Nille, jotka eivät syöneet lihaa, tärkeimpiä olivat eettiset ja ekologiset tekijät. Vertailtaessa taustatekijöiden vaikutuksia komponenttien tärkeyteen todettiin, että maatilalla nuoruutensa viettäneille ja omien lasten kanssa asuville oli muita vastaajia tärkeämpää, mistä liha on peräisin. Näiden ryhmien kokonaisasenne eri lihajaleja kohtaan oli lisäksi kaikkein positiivisin.