Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Virtanen, Eeva"

Sort by: Order: Results:

  • Virtanen, Eeva (2013)
    Tutkimuksen taustalla oli mielenkiinto selvittää, voiko kuljetusliiketoimialalla toimia kannattavasti luomalla palvelun lisäarvon avulla kumppanuussuhteen asiakkaan kanssa. Perinteisesti alalla on kilpailtu pelkästään hinnalla, mikä on erityisesti viime vuosina johtanut alan kannattavuuden jyrkkään laskuun ja konkurssien lisääntyvään määrään. Kustannusten nousu, alan säätelyn tiukentuminen ja asiakkaiden vaatimusten lisääntyminen sekä samanaikainen raju hintakilpailu ovat johtaneet enenevässä määrin alan kannattavuuden heikentymiseen ja ohjanneet yrittäjiä toimimaan harmaan talouden alueella eli laittomasti. Alan tervehdyttämisen vuoksi onkin perusteltua tutkia, johtaako kumppanuusstrategia kannattavuuteen ja liiketoiminnan jatkumiseen. Tutkimuksen teoriaosassa perehdytään kuljetusliiketoimialan lisäksi strategiseen johtamiseen, palvelujen ominaispiirteisiin, kumppanuusstrategiaan ja kannattavuuteen katetuottoanalyysin näkökulmasta. Teoreettisen osan tarkoituksena on hahmottaa, minkälaisista lähtökohdista strategian muodostaminen alkaa ja mitä erilaisia elementtejä strategia käsittää. Lisäksi teoreettisessa osassa perehdytään palvelujen ominaispiirteisiin sekä siihen, kuinka nämä tulee ottaa huomioon strategiaprosessissa. Näiden yhdistelmästä päästään kumppanuusstrategiaan, jolla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa pitkäaikaiseen suhteeseen perustuvaa tilaajatuottajasuhdetta, joka perustuu ulkoistamiseen, mutta sisältää luottamusta, sitoutumista, oppimista, pitkäaikaisuutta, hinnoista sopimista ja säännöllistä yhteydenpitoa. Teoreettisen osuuden lopuksi tutustutaan katetuottoanalyysiin. Tutkimuksessa käytetään kannattavuuden määrittämiseen katetuottoprosenttia, sillä tutkittavan yhtiön nuoresta iästä johtuen tilinpäätösanalyysin tekeminen ei ole mahdollista. Tutkimusmenetelmänä on käytetty tapaustutkimusta, joka on laadullinen tutkimusmenetelmä. Menetelmässä pyritään kuvailemaan todellisuutta ja tutkimaan kohteena olevaa yhtiötä mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Aineisto on strategian tutkimuksen osalta kvalitatiivista, mutta tulostiedon aikaansaamiseksi kerätty aineisto on luonnollisesti kvantitatiivista. Tutkimus on analysoinnin osalta edennyt teorian ja tutkimusaineiston välisellä keskustelulla, jossa kirjallisuus on ohjannut empiiristä tutkimusta eteenpäin ja päinvastoin. Aineiston analysoinnin pohjalta voidaan todeta, että tutkimuksen kohteena olevan yhtiön kilpailustrategiana on differointiin perustuva kumppanuusstrategia. Tulostiedon perusteella voidaan todeta tarkasteluajanjakson aikana toiminnan muuttuneen kannattavaksi. Näiden tulosten perusteella voidaan teoriaan tukeutuen tutkimuksen tärkeimpänä tuloksena todeta kumppanuusstrategian johtavan kannattavuuteen kuljetusliiketoimialalla. Lopputulosta todentavat kumppanuusstrategian määrittämiseen vaikuttavat moninaiset seikat, jotka yhtiön strategia täyttää kattavasti. Kannattavuuden määrittämiseen on käytetty alan kustannusrakenteen mukaista riittävää katetuottoprosenttia, jonka perusteella voidaan todeta toiminnan olevan kannattavaa prosentin ylittyessä. Strategian voidaan katsoa johtaneen kannattavuuteen, kun oletetaan rakenteen seuraavan strategiaa. Tällöin toteutunut kannattavuus on suoraan seurausta toteutetusta kumppanuusstrategiasta. Tutkimuksen tärkein johtopäätös on, että hyvin suunniteltu ja johdettu kumppanuusstrategia voi johtaa kannattavuuteen kuljetusliiketoimialalla. Johtopäätös on erittäin kannustava alan tervehdyttämisen ja yrittäjien toiminnan kehittämisen ja harmaan talouden selättämisen kannalta.
  • Virtanen, Eeva (2016)
    Sinkin puutos on yksi yleisimmistä ravintoaineiden puutoksista ja sen esiintyvyys on korkeaa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Sinkki on tärkeä hivenaine normaalin kasvun ja kehityksen kannalta. Sinkin puutos johtuu sen riittämättömästä saannista tai huonosta hyödynnettävyydestä. Yksipuolinen kasviperäinen ruokavalio, joka sisältää vain vähän eläinkunnan tuotteita on yhdistetty sinkin puutokseen. Fytaatti on sinkin imeytymistä vähentävistä tekijöistä merkittävin. Ravinnon fytaatin ja sinkin suhdetta kutsutaan fytaatti-sinkkisuhteeksi, joka on sinkin hyödynnettävyyttä kuvaava indikaattori. Sinkin puutoksen riskiryhmään kuuluvat lapset ja nuoret, raskaana olevat naiset ja yksipuolista ravintoa syövät henkilöt. Mosambik on yksi Saharan eteläpuolisen Afrikan köyhimmistä maista, joissa väestö on nuorta. Mosambikissa raskaudet nuorella iällä ovat yleisiä ja tekevät nuorista naisista sinkin puutokselle alttiin ryhmän. Tutkielman tavoitteena oli tutkia Mosambikilaisten nuorten tyttöjen ruokavalion sinkin ja fytaatin lähteitä sekä ruokavalion yhteyttä tyttöjen seerumin sinkkipitoisuuteen. Muita tavoitteita oli kuvailla ja vertailla eri alueiden sinkin ja fytaatin saantia, seerumin sinkkipitoisuutta ja sinkin puutoksen esiintyvyyttä nälkä- ja satokauden aikana kolmella eri tutkimusalueella. Tutkielmassa käytettiin vuonna 2010 kerättyä ZANE-tutkimuksen aineistoa. ZANE-tutkimus on Helsingin yliopiston toteuttama poikkileikkaustutkimus, jossa kerättiin tietoa 14-19-vuotiaiden tyttöjen ravintoaineiden saannista ja ruoankäytöstä. Aineisto on kerätty Mosambikista, Zambézian maakunnasta Quelimanen, Maganja da Costan ja Morrumbalan alueilta. ZANE-tutkimuksessa ruoankäyttötietoja kerättiin 24 tunnin ruoankäyttöhaastattelulla ja ruoankäyttökyselylomakkeella. Seerumin sinkkipitoisuus on analysoitu verinäytteestä. Tässä tutkielmassa ruokavalio pisteytettiin sinkin hyödynnettävyyden ja eläinperäisyyden mukaan, ja sen yhteyttä seerumin sinkkipitoisuuteen tutkittiin regressioanalyysillä. Tutkimusalueilla sinkin saanti oli vähäistä ja fytaatin saanti runsasta sekä fytaatti-sinkkisuhde oli korkea (15-23). Suurimmat sinkin lähteet olivat kasviperäisiä, ja eläinperäisiä ruokia käytettiin vain vähän. Sinkin ja fytaatin lähteet vaihtelivat alueittain ja fytaattia saatiin samoista lähteistä kuin sinkkiäkin. Sinkin puutos oli yleistä tutkittavilla alueilla. Satokaudella ruokavalio, pisteytettynä sinkin hyödynnettävyyden ja eläinperäisyyden mukaan, oli negatiivisesti yhteydessä seerumin sinkkipitoisuuteen. Koska sinkin saanti jäi tutkimusalueilla suositusten alapuolelle ja fytaatti-sinkkisuhde oli korkea, tutkimusalueiden ruokavalio määritetään WHO:n suositusten mukaisesti ryhmään, jossa ravinnon sinkistä imeytyy vain n. 15 %. Mahdollisesti ruokavalio, jossa käytetään runsaasti eläinperäisiä ruokia, on yhteydessä ruokakäyttäytymiseen tai ruokien käyttöön, jotka vähentävät sinkin hyödynnettävyyttä. Tutkimusalueilla on tarve ravitsemusinterventioille, jotka kohdistuvat nuorten tyttöjen ravitsemukseen.