Browsing by Author "Virtanen, Sanni"

Lehmä on suuren osan tuotoskaudestaan tiineenä. Tuotantokautta edeltävä vasikka vaikuttaa erityisesti alkutuotoskauden maitotuotokseen, mikäli poikimisessa on ollut vaikeuksia. Toisaalta loppulypsykauden tuotokseen vaikuttaa kohdussa kehittyvä sikiö, joka vie osan emän energiaresursseista. Tässä pro gradu -tutkielmassa on tavoitteena tutkia sikiön ja tuotoskautta edeltävän vasikan vaikutuksia emän maitotuotokseen tuotosseuranta- ja polveutumistietojen avulla. Aineisto saatiin Faba Osk:lta ja se sisälsi suomalaiset vuosina 2005–2011 syntyneet, vähintään kolmesti poikineet ayrshirelehmät sekä niiden ayrshirevasikat. Koko aineiston käsittely tehtiin R-ohjelmoinnin piirissä. Sikiön ja vasikan sukupuolen vaikutusta eri tuotoskauden vaiheissa, ja vaikutuksia maidon laatuun tutkittiin mallilla, jossa oli mukana systemaattiset kiinteät tekijät (karja, vuosi, vuodenaika ja tyhjäkauden pituus) ja lisäksi mukaan otettiin sikiön ja edeltävän vasikan sukupuolet. Edeltävän vasikan syntymäpainon ja sikiön tulevan syntymäpainon vaikutusta tutkittiin osa-aineistolla, jossa oli mukana punnitustulokset. Tämän osa-aineiston koko oli noin 12 % koko aineiston koosta. Geneettisten analyysien avulla tahdottiin tarkentaa vaikutusten esilletuloa sekä löytää mahdollinen emän maternellivaikutus sikiöstä kehittyvän vasikan syntymäpainoon ja toisaalta sikiön isän paternellivaikutus sikiön kautta lehmän maitotuotokseen. Geneettinen analysointi suoritettiin bayeslaisella MCMC-menetelmällä. Sikiön sukupuolella on pieni, mutta tilastollisesti merkitsevä vaikutus emän maitotuotokseen. Vaikutus oli havaittavissa koko tuotoskaudella ja lopputuotoskaudella, jolloin sikiö kehittyy kohdussa nopeammin. Lehmäsikiö lisäsi ensimmäisen tuotoskauden 305 päivän tuotosta 25,3 kg, toisella tuotoskaudella 25,6 kg. Edellisen vasikan sukupuolen vaikutus alkavaan tuotoskauteen oli ennakko-odotuksista poiketen päinvastainen kuin sikiöllä: sonnivasikan poikiminen paransi alkavan tuotoskauden tuotosta molemmilla tuotoskausilla, tosin vaikutusta ei havaittu ensimmäisen tuotoskauden alussa. Sonnivasikan poikiminen tuotti ensimmäisellä lypsykaudella 14,3 kg enemmän maitoa kuin lehmävasikan, toisella tuotoskaudella 55,1 kg. Maidon laatuun sikiön ja edeltävän vasikan vaikutukset olivat hyvin pieniä. Painokilon lisäys sikiön tulevaan syntymäpainoon nosti emän maitotuotosta lineaarisesti molemmilla tuotoskausilla. Edeltävän vasikan syntymäpainon kilon lisäys nosti alkavan tuotoskauden maitotuotosta kiihtyvästi. Painon vaikutuksen lisääminen analysoitavaan malliin peitti kaikissa analyyseissa sukupuolen vaikutuksen, mikä viittaa siihen, että ainakin osa sukupuolen vaikutuksesta johtuu nimenomaan sukupuoleen liittyvästä painoerosta. Sikiöstä kehittyvän vasikan syntymäpainon periytymisaste oli 0,22. Emän maternellivaikutusta ei aineistosta kyetty löytämään. Sikiön sukupuoli oli mallissa merkitsevä, ja lehmävasikan syntymäpaino oli 1,82 kg sonnivasikkaa alhaisempi. Lehmän oma geneettinen vaikutus maitotuotokseensa oli periytymisasteeltaan 0,24-0,28, sikiön isän vaikutukselle löydettiin 0,034:n periytymisaste. Sikiön isä siis vaikuttaa lehmän maitotuotokseen paternellivaikutuksen kautta ja sonnivalinnalla voidaan vaikuttaa lehmän maitotuotokseen.