Browsing by Author "Vuohelainen, Siiri"

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat hiilineutraalin maidon ostoaikomukseen. Aiemman tutkimuskirjallisuuden ja teorioiden pohjalta ostoaikomukseen vaikuttaviksi tekijöiksi valittiin asenne, subjektiivinen normi, ympäristöhuoli sekä maksuhalukkuus. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös erilaisten maitotuotteiden ostamista sekä pakkausmerkinnän eri ulottuvuuksia, sillä tuotteen hiilineutraalisuus yleensä ilmaistaan pakkausmerkinnän avulla. Pakkausmerkinnästä mitatut ulottuvuudet olivat pakkausmerkinnän käyttö, ymmärrys ja uskottavuus. Tutkimusotteena oli määrällinen tutkimus ja tutkimusmenetelmänä verkossa toteutettu survey-kyselytutkimus. Kyselylomakkeen ja kysymysten muotoilussa pohjana toimivat aiemmat tieteelliset tutkimukset muun muassa luomu- sekä erilaisten vihreiden ja ympäristöystävällisten tuotteiden ostamiseen liittyen. Asenteiden mittaamisessa käytettiin viisiportaista Likertin-asteikkoa. Aineisto kerättiin jakamalla kyselyn sähköinen linkki K-Citymarket Malmin Facebook-sivuilla. Tutkimuksen aineisto muodostui 179 kappaleesta kyselyvastauksia. Enemmistö vastaajista oli naisia ja korkeakoulutettuja. Vastaajissa eniten oli myös alle 28-vuotiaita ja Helsingissä asuvia. Kyselyn avulla kerättyä dataa analysoitiin ristiintaulukoimalla, korrelaatioanalyysillä sekä lopuksi toteutettiin lineaarinen regressioanalyysi. Tutkittavien joukossa hiilineutraalin lehmänmaidon käyttö oli toistaiseksi vähäistä. Iäkkäämmät vastaajat ostivat enemmän tavanomaista lehmänmaitoa ja nuoremmat vastaajat kasvipohjaiseen maitoon rinnastettavia tuotteita. Miehet myös ostivat tavanomaista maitoa naisia useammin. Yli puolet vastaajista arvioivat pakkausmerkintöjen auttavan heitä ostopäätöksissä, mutta suurinta osaa hiilijalanjälkimerkintä ei ohjannut ostopäätösten teossa. Suurin osa vastaajista koki tunnistavansa ja ymmärtävänsä erilaisia pakkausmerkintöjä sekä valtaosa oli erittäin luottavaisia pakkausmerkintöihin yleisesti. Lineaarisen regressioanalyysin avulla selvisi, että tärkein hiilineutraalin maidon ostoaikomusta selittävä tekijä oli subjektiivinen normi eli vastaajan omat moraalikäsitykset sekä läheisten ihmisten hyväksyttävänä pitämä käyttäytyminen. Toiseksi tärkeimmäksi selittäväksi tekijäksi nousi maksuhalukkuus. Vastaajista suurin osa koki olevansa jossakin määrin halukkaita maksamaan enemmän hiilineutraalista maidosta kuin tavanomaisesta, mutta samaan aikaan myös enemmistö ilmoitti ostavansa halvimman tuotteen riippumatta sen ympäristövaikutuksista. Kolmantena hiilineutraalin maidon ostoaikomusta selitti asenne. Vastaajien asenteita hiilineutraaliin maitoon voitiin pitää positiivisina, sillä vastaajat olivat jokseenkin samanmielisiä hiilineutraalin maidon terveellisyydestä, turvallisuudesta ja laadusta. Enemmistön piti myös hiilineutraalin maidon ostamista järkevänä, toivottavana sekä ympäristölle hyvänä asiana. Valtaosa vastaajista kuitenkin koki hiilineutraalin maidon ostamisen vaikeana sekä kalliina. Viimeisenä ostoaikomukseen vaikutti ympäristöhuoli. Vastaajat ilmaisivat huolensa erilaisissa ympäristöön ja ympäristönsuojeluun liittyvissä kysymyksissä, mutta mikäli ympäristön takia tuli käyttää enemmän aikaa ja rahaa samanmielisyys näytti hieman laskevan. Tiettyjen moraalisten tunteiden, kuten ylpeyden, kiitollisuuden ja syyllisyyden on tunnistettu olevan yhteydessä kuluttajan omiin moraalisiin normeihin ja kulutusvalintoihin. Näihin tunteisiin vetoavalla markkinoinnilla ja julkisessa keskustelussa käytettävällä retoriikalla voitaisiin kannustaa kestäviin ruokavalintoihin. Myös vaikutusvaltaisten henkilöiden tarjoamilla suosituksilla ja erityisesti vaikuttajamarkkinoinnin avulla voitaisiin tehdä hiilineutraaleista elintarvikkeista näkyvämpiä sekä lisätä niiden uskottavuutta. Lisäksi tulevaisuudessa tiedon lisääminen on avainasemassa, jotta kuluttajat motivoituvat ostamaan kestäviä tuotteita. Tiedolla voidaan vaikuttaa yksilön asenteisiin, ja tätä kautta edistää yhteiskunnallisia asenteita kohti kestävää kulutusta. Hiilineutraalisuuteen liittyvän sertifioinnin ja lainsäädännön kehittämisellä voidaan lisätä tietoisuutta, mutta samalla myös vähentää etenkin päästökompensointiin liittyviä luottamusongelmia. Tuotteiden markkinoinnissa tulisi tuoda selkeämmin näkyville hiilineutraalisuuden tavoitteet ja hyödyt, jotta kuluttaja voi luottaa siihen, että lupaukset päästövähennyksistä ovat todellisia. Tämä tarkoittaa, että hiilineutraalisuus ja siitä viestivä merkintä tulisi pystyä yhdistämään konkreettisiin toimiin, eikä vain tuotteen tai brändin aineettomaan arvoon eli ympäristöystävällisyyteen.