Browsing by Author "Yli-Heikkilä, Jari"

Tiivistelmä Tutkimusaiheen valinta oli ajankohtainen, koska hallitusohjelmassa kesäkuussa 2011 Suomen maatalouspolitiikan tavoitteeksi asetettiin luomuruoan osuuden kääntäminen vahvaan nousuun. Suomen hallituksen Lisää Luomua – kehittämisohjelman tavoitteena on lisätä luonnonmukaisen tuotannon osuutta 20 % viljellystä peltoalasta vuoteen 2020 mennessä. Tämän tutkimuksen tavoitteina oli selvittää suomalaisen luomun lähitulevaisuuden vaihtoehtoisia kehityssuuntia sekä alan tulevia mahdollisuuksia Suomessa viljelyn, kaupan, jalostuksen, neuvonnan ja hallinnon näkökulmista. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Maa- ja metsätalousministeriön ruokaosaston markkinayksikön kanssa. Elintarvikealan toimijoilla on tarve saada kaikki mahdollinen tieto siitä, kuinka eri sidosryhmät näkevät luomun kehityksen suunnat. Tutkielman teoriaosassa käsitellään aikaisempia tutkimuksia luomutuotannosta ja sen kehittymisestä. Tämän lisäksi selvitetään EU:n maatalous- ja ympäristöpolitiikan keskeisiä teemoja. Näiden ohella teoriaosassa käsitellään luomun osaa EU:n maatalouspolitiikassa sekä luomun kehitysvaiheita Suomessa 1990-luvulta lähtien. Tutkimus on kvalitatiivinen ja tutkimusmenetelmäksi valittiin teemahaastattelu. Haastateltaviksi asiantuntijaryhmiksi muodostuivat: viljelijät, neuvonta/kehittäminen/tutkimus, hallinto/politiikka sekä jalostus ja kauppa. Haastatteluja tehtiin 12. Aineisto jäsenneltiin teemoittelun avulla. Teemoittelun jälkeen aineiston jäsentelyä jatkettiin tyypittelyllä. Tutkimustuloksista tehtiin myös SWOT-nelikenttäanalyysi. Tutkimustuloksissa markkinoiden kehittymiseen ja luomun lisääntyvään käyttöön vaikuttavat julkisten keittiöiden tukeminen, jatkojalostuksen kehittäminen, tuontiluomun kulutus, ympäristönsuojelulliset näkökohdat, luomun laatu ja luomutuotteen hinta. Maatalouspolitiikan osalta hallituksen luomualan kehittämisohjelma on välttämätön luomun kehittymiseksi. Luomutuki tulee olla näkyvää ja viljelijälle kannattavaa. Tukipolitiikan tulee keskittyä luomuviljelyn tukemiseen ja kehittämiseen. Tuottajat tulee sitouttaa tuottamiseen ja julkisia keittiöitä tulee tukea luomutuotannon lisäämiseksi. Valvonta takaa luomutuotteen laadun. Valvonta koetaan usein liian tiukkana ja tämä on este luomun lisääntymiselle. Valvontaa tulee yksinkertaistaa ja muuttaa neuvonnallisemmaksi. Tuotannon tulevaisuuden näkymät ovat kasvavat. Erityisesti viljelijöiden kannustamiseen, aktivointiin ja verkostoitumiseen tulee panostaa järjestötyöllä. Luomutukia ei tule heikentää luomutuotannon kannattavuuden säilymiseksi. Edellytyksenä luomutuotannon lisääntymiselle on vähintäänkin kohtuullinen hintataso. Suoramyyntiin suuntautuminen sekä vienti ovat tulevaisuuden kehittämiskohteita.