Browsing by Author "Ylikorpi, Joni"

Elintarvikeketjujen toiminnalla on keskeinen vaikutus yhteiskuntamme ympäristölliseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen kestävyyteen. Elintarvikejärjestelmien arvioidaan aiheuttavan maailmanlaajuisesti noin neljäsosan kaikista ihmisten aiheuttamista kasvihuonepäästöistä. Myös yli puolet maapallon asuttavasta maaperästä on maatalouden käytössä ja suurin osa valtamerten ja makean veden rehevöitymisestä johtuu maataloudesta. Tämän lisäksi elintarvikeketjuissa muodostuu vuosittain yli miljardi tonnia ruokahävikkiä, mikä tarkoittaa tuhlattujen luonnonvarojen lisäksi myös mittavia taloudellisia tappioita. Samalla maailmanlaajuisesti yksi kymmenestä ihmisestä kärsii erilaisista elintarvikevälitteisistä sairauksista vuosittain. Nämä esimerkit ovat vain pintaraapaisu elintarvikeketjujen toiminnan ympäristöllisistä, sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista, mutta on selvää, että kestävyyden näkökulmasta elintarvikeketjujen toiminnassa on paljon kehitettävää. Myös nykypäivän kuluttajat vaativat entistä turvallisempia, laadukkaampia ja kestävämmin tuotettuja elintarvikkeita. Lohkoketjuteknologia on innovaatio, joka on tullut suurelle yleisölle tunnetuksi lähinnä kryptovaluuttojen takana vaikuttavana teknologiana. Lohkoketjuteknologian sovellutusmahdollisuudet ovat kehittyneet paljon kryptovaluuttoja pidemmälle ja monet uskovat, että lohkoketjuteknologia voi mullistaa useiden toimialojen toimintatapoja. Erityisen suurta potentiaalia lohkoketjuteknologian on nähty tarjoavan toimialoille ja liiketoimintoihin, joissa informaation koskemattomuus, vahvistettavuus ja jäljitettävyys ovat avainasemassa. Tämä potentiaali perustuu siihen, että nämä edellä mainitut lohkoketjuteknologian tarjoamat ominaisuudet voivat parantaa esimerkiksi liiketoimintojen läpinäkyvyyttä, jäljitettävyyttä ja tehokkuutta. Lohkoketjuteknologia voi potentiaalisesti auttaa elintarvikeketjuja kehittämään toimintaansa nykyistä kestävämmäksi ja samalla vastaamaan kuluttajien vaatimuksiin. Tämä tutkielma toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jonka tarkoituksena on tarjota mahdollisimman kattava yleiskuva kyseisestä tutkimusalueesta syntetisoimalla relevanteinta saatavilla olevaa tutkimuskirjallisuutta. Tavoitteena on systemaattisen aineiston keräämisen, analyysin ja strukturoidun tutkimustulosten esittelyn avulla tarjota mahdollisimman kattavat ja tarkat vastaukset tutkimuskysymyksiini. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, että miten lohkoketjuteknologiaa voidaan hyödyntää elintarvikeketjujen kestävässä kehityksessä ja mitkä ovat keskeisimmät sen omaksumiseen liittyvät haasteet. Tutkimuskysymyksiin vastattuani tutkielmani kulminoituu kriittiseen keskusteluun siitä, että mitä tutkimustulokseni indikoivat lohkoketjuteknologian realistisesta potentiaalista työkaluna elintarvikeketjujen kestävässä kehityksessä. Tutkielma paljastaa, että lohkoketjuteknologialla on merkittävää potentiaalia elintarvikeketjujen kestävyyden kehittämisessä. Tämä potentiaali kulminoituu pääasiassa lohkoketjuteknologian mahdollistamaan tiedon läpinäkyvyyteen, jäljitettävyyteen, muuttumattomuuteen ja lohkoketjuteknologian hajautettuun luonteeseen. Näiden ominaisuuksien avulla elintarvikeketjujen on mahdollista tehostaa toimintojensa ympäristöllistä, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä. Tutkimusaineistosta tunnistetut kuusi keskeistä teemaa olivat ruokahävikin vähentäminen, elintarvikkeiden laadun ja turvallisuuden parantaminen, elintarvikeväärennösten kitkeminen, auditoitavuus, luottamuksen ja yhteistyön vähentäminen sekä prosessien virtaviivaistaminen ja kustannussäästöt. Tutkimustulokset osoittavat myös, että lohkoketjuteknologian omaksumiseen liittyy myös huomattavia haasteita, jotka on ratkaistava ennen kuin lohkoketjuteknologian laajamittainen käyttöönotto elintarvikeketjuissa on mahdollista. Tutkimusaineistosta tunnistetut seitsemän keskeistä teemaa ovat korkeat käyttöönottokustannukset, asiantuntemuksen puute, avoimuuden ja yksityisyyden välinen dilemma, yhteistyöhön liittyvät haasteet, digitaalinen kuilu elintarvikeketjun toimijoiden välillä, lainsäädännölliset haasteet sekä erilaiset teknologiset haasteet.